Toimintamalli tukee perehdytyksestä vastaavia lähijohtajia toteuttamaan perehdytyksen mahdollisimman työntekijälähtöisesti.

Toimintaympäristö

Lapin hyvinvointialue aloitti toimintansa 1.1.2023 yhdistäen 21 eri kunnan ja kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat. Hyvinvointialueella on 175 795 asukasta (2022), joista yli 65-vuotiaita oli 44747. Ikääntyneiden määrä Lapissa on kasvamassa, joka sekä asettaa omat haasteensa palvelujärjestelmälle että ohjaa kehittämistyön painotuksia.

Lapin hyvinvointialue toiminta-alueena on maantieteellisesti laaja ja välimatkat ovat pitkiä. Hyvinvointialue on jakautunut hallinnollisesti neljään eri palvelualueeseen. Lapin hyvinvointialueen hyvinvointialuestrategiset linjaukset ovat osaltaan ohjanneet toimintamallin rakentumista. ​
Henkilöstön saatavuus ja työn murros näkyvät myös Lapissa. Muutokset näkyvät niin toiminnassa kuin arvojen ja ajatustapojen muutoksina. Työn tekemisen rakenteet ja tavat muuttuvat (organisaatiot ja työelämä, robotiikka  ja digitalisaatio). Osaavasta työvoimasta on pulaa ja osaamisen kehittämiseen sekä johtamiseen panostetaan. Niukkenevat resurssit lisäävät tarvetta tuottavuuden kehittämiseen. Väestön ja palvelutarpeiden muutokset  liittyvät ennen kaikkea Lapin ikääntyvään väestöön, syntyvyyden laskuun ja väestömäärän ennakoituun vähenemiseen. Tämä  lisää tarvetta tulevaisuuden ennakointiin sekä henkilöstövoimavarojen hallintaan. Henkilökuntaa tulee kouluttaa ja palvelutarpeiden kokonaisuutta hallita. (Lapin hyvinvointialueen strategia 2023.)

Useat eri lait ja säädökset ohjaavat ikääntyneiden palveluja ja ne on huomioitu toimintamallin kehittämisessä. Toimintamalliin on haettu vaikutteita sekä sote-toimialalta että muilta toimialoilta. ​Toimintamalli pohjautuu myös hankkeen aikana kerättyyn tietoon sekä kokemustietoon.

Kehittämistä on ohjannut vahvasti hyvinvointialueen strategian ja sote-uudistuksen tavoite yhdenvertaisista palveluista ja niiden varmistamisesta. Toimintamalli on hyödynnettävissä koko hyvinvointialueella.

Yksi merkittävimpiä toimintaympäristössä vaikuttavia tekijöitä on työvoimapula. Kotihoidon asiakkaiden palvelutarve on kasvussa ja siihen vastaaminen vaatii osaavaa työvoimaa. Töihin tulijoita on rajallisesti ja jokaisen tulijan kohdalla pitää pystyä varmistamaan, että kiinnittyminen ja sitoutuminen Lapin hyvinvointialueeseen toteutuu. Yksi tärkeä tekijä tässä on onnistunut perehdytys.

Olemme toimintamallin avulla ratkaisemassa osaavan työvoiman saatavuuden haastetta ikääntyneiden palveluissa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toimintamalli on luotu Lapin hyvinvointialueen ikääntyneiden kotona asumista tukevien palveluiden esihenkilöille perehdyttämistyön tueksi. Asiakasymmärrystä on kerätty henkilöstökyselyllä, jonka tulokset analysoitiin toimintamallin kehittämisen pohjaksi. 

Henkilöstölle tehty kysely nosti kehittämisen pohjaksi ajatuksia siitä, mitä on hyvä perehdytys. Hyvä perehdytys sisältää kyselyn pohjalta seuraavat keskeiset elementit: 

1. Sisällön selkeys ja kattavuus: 

•Työhön opastus

•Mentorin tuki epäselvissä tilanteissa 

•Kulttuurisensitiivinen työote 

•Toimintaohjeet asiakkaiden erityispiirteisiin 

 

2. Aika ja joustavuus: 

•Riittävä aika perehtyä tehtäviin 

•Mahdollisuus palata perehdytykseen tarpeen mukaan 

•Kertaus perehdytyksen yhteydessä 

•Joustava suunnittelu ja toteutus 

 

3. Kommunikaatio ja ohjaus: 

•Avoin keskustelu ja käytännön esimerkkien näyttäminen 

•Selkeät toimintatavat ja ohjeistus 

•Yhteistyötahojen tuntemus ja teknologian käyttöohjeet 

•Tärkeää on tarjota selkeät ohjeet ja riittävä dokumentointi sekä varmistaa motivaatio ja tuen saatavuus koko perehdytysprosessin ajan

 

Ratkaisun perusidea

Työntekijälähtöinen perehdytyksen toimintamalli kuuluu kotona asumisen tuki -toimintamallikokonaisuuden riittävä ja osaava henkilöstö turvaa kotiin annettavien palvelujen laadun -tavoitekokonaisuuteen. Hankkeen yhtenä alatavoitteena oli kehittää toimenpiteitä, jolla varmistetaan riittävä ja osaava henkilöstö.

•Toimintamallilla tavoitellaan sitä, että työntekijät kokevat perehdytyksen riittäväksi eli tavoitellaan parempaa työntekijäkokemusta

•Työntekijälähtöisen perehdytyksen toimintamallin tavoite on myös sujuvoittaa uuden työntekijän työn aloitusta ja luoda paremmat edellytykset työpaikkaan sitoutumiselle

•Työntekijälähtöisen perehdytyksen toimintamallin tavoitteena on luoda perehdytykseen uusi toimintatapa, joka auttaa varmistamaan, että työntekijät kokevat perehdytyksen riittäväksi  ja sujuvoittaa uuden työntekijän työn aloitusta ja luoda paremmat edellytykset työpaikkaan sitoutumiselle 

•Henkilöstön saatavuuteen ja pysyvyyteen liittyy nyt ja tulevaisuudessa merkittäviä haasteita, joita pitää pyrkiä ratkaisemaan monilla eri tavoilla. Hankkeessa tunnistettiin tarve kehittää perehdytykseen liittyvä konkreettinen malli, jolla vahvistetaan pitovoimaa

•Toimintamalli tukee perehdytyksestä vastaavia lähijohtajia toteuttamaan perehdytyksen mahdollisimman työntekijälähtöisesti. Toimintamallissa huomioidaan perehdyttämisen psykologinen näkökulma ja painopiste on vuorovaikutuksen parantamisessa

•Toimintamallissa ajatus perehdytyksestä käännetään perehtymisen mahdollistamiseen. Toimintamalli korostaa positiivisten tunnetilojen vahvistamisen huomioimista osana perehtymistä 

•Toimintamallin tuloksena syntyy parempaa työntekijäkokemusta, sujuvampaa työn aloitusta ja parempaa pitovoimaa uusien työntekijöiden kohdalla

 

Tavoitteena oli luoda toimintamalli, joka

•sujuvoittaa työn aloitusta ja luo erinomaisen työntekijäkokemuksen; “Olipa kiva, kun pääsin heti töihin kiinni, sain tietoa ja tukea juuri sopivasti!” 

•auttaa esihenkilöitä työntekijälähtöisen perehtymisen suunnittelussa ja toteutuksessa

•huomioi erityisesti hyvän kohtaamisen, vuorovaikutuksen ja psykologisen turvallisuuden rakentamisen perehtyjän kanssa

•vahvistaa perehdytysosaamista ja luo yhteistä näkemyksestä; “Näin meillä mahdollistetaan perehtyminen”

•rakentaa pitovoimaa lujittamalla sitoutumista työyhteisöön ja työnantajaan jo ennen työn aloitusta ja erityisesti heti ensimmäisistä hetkistä alkaen

•sisältää äkillisiä tilanteita varten kiireperehtymisen ABC:n, joka huomioi myös opiskelijoiden perehdyttämisen erityispiirteet

 

Toimintamalli tukee perehdytyksestä vastaavia lähijohtajia toteuttamaan perehdytyksen mahdollisimman työntekijälähtöisesti. Toimintamallissa huomioidaan perehdyttämisen psykologinen näkökulma ja painopiste on vuorovaikutuksen parantamisessa.

•Toimintamallin avulla vahvistetaan työntekijälähtöistä perehdytysosaamista ja -ymmärrystä ja tehostetaan perehdytystä parantamalla siihen liittyvän vuorovaikutuksen laatua

•Toimintamalli korostaa positiivisten tunnetilojen vahvistamista

•Näkökulma kääntyy toimintamallissa perehdyttämisestä perehtymisen mahdollistamiseen (kts. kuva)

•Toimintamallissa esihenkilö, perehtyjä ja työyhteisö tulevat huomioiduiksi

•Toimintamalli soveltaa asiakkuuksien johtamisen ja palvelumuotoilun periaatteita

•Asiakasnäkökulmasta tarkasteltuna toimintamalli mahdollistaa sen, että kotona asuvat asiakkaat saavat kotona asumisen mahdollistavia palveluita, joka toteutuu osaavan ja riittävän työvoiman avulla

•Ammattilaisnäkökulmasta toimintamalli mahdollistaa, että uutena töihin tulevat ammattilaiset saavat hyvän perehdytyksen, jotta he pääsevät työhön kiinni mahdollisimman sujuvasti. Jo työssä olevat ammattilaiset tarvitsevat yhteisen näkemyksen perehtymisestä, osaamisen vahvistamista perehdyttäjinä ja yhteisen toimintamallin toimiakseen perehdyttäjinä/perehtymisen mahdollistajina uusi tulijoille

•Organisaationäkökulmasta toimintamalli auttaa uudet työntekijät mahdollisimman nopeasti kiinni työhön ja vahvistaa uuden työntekijän sitoutumista työnantajan palvelukseen. Toimintamallin avulla syntyy hyvä työntekijäkokemus uusille työntekijöille

 

Perehdyttämisen mahdollistaminen jaetaan kolmeen vaiheeseen. Keskiöön nousee perehdytyksen psykologinen näkökulma, vuorovaikutus ja positiivisen tunnekokemuksen aikaansaaminen, ei perehdytyksen substanssikysymykset. Toimintamalli selkeyttää perehdytyksen vaiheita ja jakaa vaiheet selkeämmin (kts. kuva). Vaiheita ovat:

•A) ennakkoperehdytyksen vaihe (ennen työtä ja aloitusvaiheessa toteutettavat toimet)

•B) yleisperehdytyksen ja työnopastuksen vaihe (työtehtävänkohtaisen tarkistuslistan ja käsikirjan avulla tehtävä perehdytys)

•C) varmistuksen ja työyhteisöön perehdytyksen vaihe (sosiaalinen perehdytys)

 

•Toimintamallissa on hyödynnetty vaikutteita asiakkuusajattelusta (tunne, tieto ja teot kohtaamisessa) ja palvelumuotoilusta (ennen-aikana-jälkeen -ajattelu)

•Toimintamallissa huomioidaan myös opiskelijoiden perehdyttämisen erityispiirteet, jotka sisältyvät kiireellisen perehdytyksen ABC:hen

 

1 ENNAKKOPEREHDYTYKSEN VAIHE

Tavoitteena on luoda positiivinen ennakkotunne ja sujuva aloitus uudelle työntekijälle. Varmistamme lämpimän vastaanoton, tarjoamme olennaisen tiedon etukäteen ja valmistelemme työyhteisön sekä -ympäristön asianmukaisesti.

Toimenpiteet

•Annetaan mahdollisuus tutustua ennakkoon tiimiin, taloon ja pelisääntöihin materiaalin kautta

•Selvitetään, minkälainen oppija uusi työntekijä on?

•Ollaan tietoisia ja varaudutaan uuden työntekijän kulttuurisiin tarpeisiin. Huolehditaan saavutettavuudesta.

•Henkilöstölle tieto uudesta tulijasta ja tehtävät perehtymisen vaiheisiin.

 

1 ENNAKKOPEREHDYTYKSEN VAIHE / VINKIT

Ennakkomateriaali: Uudelle työntekijälle voidaan toimittaa hyvissä ajoin etukäteen ennakkomateriaalia työpaikasta. Esitellään työyhteisö, talo ja talon tavat/säännöt, asukkaat (niin ettei yksilönsuoja rikkoonnu), päivärutiinit jne. Huomioidaan, että kaikki eivät ehkä ehdi tai halua käyttää samaa aikaa ennakkoon tutustumiseen, mutta houkutteleva ja visuaalinen materiaalipaketti varmasti kiinnostaa. Mitä kanavia voitaisiin käyttää ennakkomateriaalin tekemiseen? Voisiko tiimi tehdä esittäytymisvideon itsestään? Huomioi nuoret työntekijät, heiltä videoiden tekeminen sujuu kuin itsestään!

Henkilökohtaistettu perehtymisprosessi: Olemme kaikki erilaisia oppijoita. Kysy uudelta työntekijältä ennakkoon millä tavoilla hän haluaisi perehtyä uuteen työhön? Haluaako uusi työntekijä lukea paljon materiaalia, kuunnella ohjeita ja kokeneempia kollegoita, päästä heti tekemään asioita ja oppia sillä tavalla? Suunnittele perehtymisen polku uuden työntekijän toiveiden mukaan.

Tiimi ja työpaikka valmiina uuden työntekijän tuloon: Valmistele myös tiimi uuden työntekijän saapumiseen. Esihenkilö tuntee oman porukkansa parhaiten ja osaa myös arvioida kuka tiimissä voi ottaa uuden tekijän siipensä alle alkuvaiheessa ja toisaalta kuka vaatii pidempää pehmittelyä. Tiimin rooli on valtava siinä miten uusi työntekijä kokee itsensä vastaanotetuksi. Keskustelkaa tiimissä avoimesti myös tästä ja pohtikaa mitä kukin voi tehdä omien vahvuuksiensa mukaan.

Kulttuuriset erityispiirteet ja saavutettavuus: Selvitä ennakkoon uuden työntekijän mahdolliset toiveet oman katsomuksensa harjoittamiseen. Onko muita kulttuurisia piirteitä mitä pitää huomioida esimerkiksi työvaatteisiin, pukuhuoneisiin tms nähden?

 

2 YLEISPEREHDYTYS JA TYÖNOPASTUKSEN VAIHE

Tavoitteena on mahdollistaa ensimmäisen työpäivän sujuva aloitus luomalla turvallinen ja tukeva ympäristö, jossa uusi työntekijä tuntee olevansa odotettu ja saa tarvittavat tiedot ja tuen aloittaakseen työskentelyn ammattimaisesti ja tehokkaasti.

Toimenpiteet

•Tehdään ensimmäisestä kontaktista mahdollisimman mukava ja kiireetön

•Rakennetaan heti hyvä ja turvallinen keskusteluyhteys, myös tiimin kanssa

•Huomioidaan uuden tulijan osaaminen ja ammattitaito

•Perehtymisen polku on molemmilla selvillä heti alusta asti. Perehtyjä on ajurin penkillä ja päättää vauhdin

•Luodaan selvä ja turvallinen väylä kysyä lisää esihenkilöltä ja kollegalta

 

2 YLEISPEREHDYTYS JA TYÖNOPASTUKSEN VAIHE / VINKIT

Ainutlaatuinen ensimmäinen kohtaaminen: Ensivaikutelman voi luoda vain kerran. Pohdi uuden työntekijän kohtaamista siis hänen näkökulmastaan. Onko joku vastassa kun hän saapuu työpaikalle? Miten otetaan vastaan, jätetäänkö yksin kahvihuoneeseen lukemaan perehdytyskansiota vai ollaanko yhdessä ja katsotaan asioita läpi keskustellen? Vaikka arjessa olisi kuinka kiireinen tilanne, muotoile tilanteesta sellainen että kiire ei tunnu. Jätä oma puhelin ja läppäri pois ensimmäisestä tapaamisesta. Älä vuodata omaa stressiä ja kiirettä uudelle tulijalle vaan keskity häneen.

Psykologinen turvallisuus ja tuki: Luo heti alusta alkaen uudelle tekijälle tunne siitä, että uusi tulija on tervetullut ja odotettu lisä työyhteisöön. Älä oleta, vaan kysy ja keskustele. Sanoita itsestään selvältäkin tuntuvia asioita, koska näin luot vuorovaikutteisuutta ja välität keskustelevaa kulttuuria uudelle tulijalle. Voitko esitellä uuden työntekijän tiimille epävirallisessa tilanteessa, vaikka aamukahvin yhteydessä? Sovi etukäteen kuka ottaa uudesta tekijästä kopin ja istuta heidän vierekkäin.

Ammattilaisuuden arvostaminen: Ota huomioon uuden työntekijän osaaminen. Onko kyseessä pitkän työuran tehnyt konkari vai ehkä ensimmäiseen tai toiseen työpaikkaansa tuleva tekijä? Arvosta ammattilaista ja muista, että uuden työntekijän saapuminen taloon on aina mahdollisuus kehittyä. Varmista, että uusi työntekijä pysyy koko ajan ajurin penkillä omassa perehtymisen prosessissaan. Luo turvallinen keskusteluyhteys, kysy aktiivisesti miten sujuu ja onko haasteita. Mennäänkö liian nopealla tahdilla vai liian hitaasti. Reagoi palautteeseen.

Tiedon oikea annostelu: Mitä tietoa uusi tekijä tarvitsee että hän selviää ensimmäisestä työvuorosta? Älä kaada kaikkea mahdollista tietoa perehtymisen alussa työntekijän päälle vaan annostele järkevästi. Kerro selkeästi mistä tietoa saa lisää jos sitä tarvitsee. Keneltä voi kysyä?

 

3 VARMISTAMISEN JA TYÖYHTEISÖPEREHDYTYKSEN VAIHE

Tavoitteena on, että ensimmäisen työvuoron jälkeen työntekijä on iloinen, innostunut ja odottaa seuraavaa vuoroa. Perehtyjä on itse ajurin paikalla perehtymisen prosessissa. Panostetaan vuorovaikutukseen niin tiimin sisällä kuin esihenkilöön päin. Varmistetaan, että asiat etenevät oikeaan suuntaan ja reagoidaan tarvittaessa.

Toimenpiteet

•Miten meni? Keskusteluhetki vuoron loppuun

•Pyydetään aktiivisesti palautetta perehtymisestä sekä tiimiin sisään pääsemisestä

•Katsotaan yhdessä missä kohtaa perehtymisen prosessissa ollaan menossa ja mitä tapahtuu seuraavaksi

•Sovitaan säännölliset tsekkauspisteet; ekan viikon jälkeen, ekan kuukauden jälkeen jne.

•Mitä uusia ideoita tai avauksia uusi tulija voi tuoda työpaikalle? Luodaan aktiivinen kehittämisen väylä

 

3 VARMISTAMISEN JA TYÖYHTEISÖPEREHDYTYKSEN VAIHE / VINKIT

Keskustelu vuoron loppuun: Ota tuokio ensimmäisen työvuoron loppuun aikaa keskustella uuden työntekijän kanssa miten eka työvuoro sujui. Pyydä palautetta perehtymisen prosessista, kysy miltä ohjeet ja dokumentit ovat tuntuneet, onko ollut helppo päästä töistä kiinni. Kerro miten uusi työntekijä voi jakaa ideoitaan tai huomioitaan. Korosta vuorovaikutuksen ja keskustelun merkitystä työn kehittämisessä.

Perehtymisen prosessin jatkuminen: Käy läpi perehtymisen prosessi uuden tekijän kanssa. Kysy mihin asioihin hän tuntee tarvitsevansa vielä lisää tukea ja kertaamista, ja mitkä asiat ovat jo selkeitä. Kuvaa perehtymisen etenemistä vaiheistetusti ja kerro selkeästi mitä tavoitteita missäkin vaiheessa on. Kenenkään ei odoteta hallitsevan kaikkea ensimmäisen työvuoron jälkeen. Kysy mitä vahvuuksia uudella työntekijällä on, joita voitaisiin hyödyntää tiimin yhteisessä työssä. Määritellään yhdessä tavoitteet perehtymiselle ja sovitaan yhdessä missä kohdin tullaan yhteen tsekkaamaan edistymistä.

Tiimiin kotiutuminen: Keskustele uuden tekijän kanssa työtiimistä ja miten hän on päässyt porukkaan sisään. Muista että olemme kaikki erilaisia, ja jollekin uusille ihmisille lämpeneminen kestää pidempään kuin toisilla. Kommunikoi tästäkin avoimesti. Tärkeintä on, että uudella tekijällä on turvallinen olo tiimissä, ja hän kokee että voi kysyä apua ja neuvoa keneltä vain.

Ideat talteen: Uuden työntekijän saaminen tiimiin on aina mahtava mahdollisuus kehittää ja oppia uutta puolin ja toisin. Rohkaise uutta tulijaa kysymään rohkeasti miksi joitakin asioita tehdään niin kuin ne tehdään ja myös kertomaan omia ajatuksiaan siitä miten työtä voitaisiin kehittää. Uuden työkaverin saaminen voi rohkaista vanhojakin työntekijöitä kehittäjän mielelle, hyödynnä siis tämä hetki!

 

Toimintamalliin sisältyy myös kiireellisten perehdyttämistilanteiden tueksi tehty Kiireperehdytyksen ABC, jossa huomioidaan myös opiskelijoiden perehdyttämisen keskeiset näkökulmat.

“Perehdytystilanteesta voidaan tehdä kiireettömän tuntuinen, vaikka kiire olisikin.”

Henkilöstön saatavuuteen ja riittävyyteen liittyy haasteita, jotka laittavat työyhteisöt haastaviin tilanteisiin joka päivä. Kaikkiin haasteisiin ei ole nopeita ratkaisuja, tai edes ratkaisuja ollenkaan, mutta voimme keskittyä suhtautumaan ja reagoimaan haasteisiin tavalla, joka auttaa meitä eteenpäin.

Liitteet
Kuva
Perehdytyksen muutos
Kuva
Perehdytyksen vaiheet
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamalli on tarkoitettu lähijohdon työvälineeksi. Sen juurtuminen arkeen edellyttää, että malli tulee tutuksi lähijohdolle ja he lähtevät sitä käyttämään omassa työssään.  

Tarvittavat toimenpiteet:  

•Mallin esittely lähijohdolle 

•Mallin kokeilut uusien työntekijöiden kanssa, esim. 1-2 kk kokeilujakso, lähijohdolle mahdollisuus  

•Kokemusten vaihtoon kokeilujakson aikana 

•Mallin toimivuuden arviointi ja kehittäminen edelleen

 

Toimintamallia voi hyödyntää jatkossa kehittämistyön suunnittelussa ja sen tukena. Toimintamallia lähdettiin kehittämään lähijohdon apuvälineeksi tilanteessa, jossa henkilöstön vaihtuvuus on suurta ja pahimmillaan uudet tulijat lähtevät pois ennen kuin ovat edes ehtineet kunnolla perehtyä työhön.  

Toimintamalli valmistui aivan hankkeen loppumetreillä, joten sen vaikuttavuutta ei käytännössä ole vielä päästy näkemään. Hankkeen päättyessä mallin omistajuus siirtyy HR-palveluihin. Tavoitetilana on toimintamallin laajamittainen käyttöönotto Lapin hyvinvointialueella.  

 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin perehtyminen vaatii aikaresurssia sekä myös tarvetta joko lisätä ymmärrystä tai kehittää jotakin kotona asumisen tuen osakokonaisuutta.

Toimintamallin perusideaa voidaan soveltaa eri toimintaympäristöissä, mutta sisällöllisesti hyödynnettävyys on vain ikääntyneiden kotona asumista tukevissa palveluissa.

Työntekijälähtöisen perehdyttämisen toimintamalli on nyt saatu valmiiksi. Hankkeen päättyessä mallin omistajuus siirtyy hyvinvointialueen HR-palveluille. 

Toimintamalli on sovellettavissa kaikkeen perehtymiseen koko Lapin hyvinvointialueella ja jopa laajemminkin missä tahansa organisaatiossa. Mallin soveltaminen vaatii erityisesti vuorovaikutusosaamista. Mallin rinnalla tarvitaan perehtymisen kohteena olevan substanssin osaaminen ja perehtymisen tiimi/yksikkökohtainen sisältö.  

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Työntekijälähtöinen perehdytyksen toimintamalli on dokumentoitu ja materiaali on hyvinvointialueen käyttöön soveltuva

Kehittämisessä on huomioitu hyvinvointialueen strategia ja hyvinvointialueen organisoituminen (palvelualueet)

Toimintamallia on esitelty infoissa kohderyhmälle, myös kehittämisvaiheessa

Käyttöönoton ja hyödyntämisen mahdollisuudet ja realistisuus on huomioitu kehittämistyössä

Toimintamalli on kehitys- ja pilotointivaiheessa, joten varsinaista toimintamallin arviointia ei ole voitu toteuttaa

Arvioinnin osalta on tehty suunnitelmaa ja hahmoteltu mahdollisia käytettävissä olevia mittareita

Toimintamalliin ei liity erityisiä eettisiä kysymyksiä

 

Toimintamalli on kehitys- ja pilotointivaiheessa, joten vaikuttavuuden arviointia ei ole voitu toteuttaa. Toimintamallia ei ole vielä otettu käyttöön, mutta se on hyödynnettävissä koko hyvinvointialueella.

Toimintamallin vaikuttavuutta voitaisiin arvioida mm.

•vaihtuvuuden seurannalla

•lähtökyselyillä

•mittaamalla uuden työntekijän kokemusta perehtymisestä (nopea palaute ensimmäisen päivän, viikon ja kuukauden jälkeen)

•mittaamalla perehdyttäjien kokemusta perehdytyksestä (pulssikysely)

•työyhteisökyselyllä

 

Henkilöstöhallinto ”omistaa” toimintamallin ja vastaa sen kehittämisestä jatkossa. Mallia voitaisiin esimerkiksi kokeilla systemaattisesti kotihoidossa kevään ajan, jonka jälkeen toteutettaisiin yhteinen arviointi ja kehittäminen.

 

Toimintamallin tulokset ovat linjassa hankesuunnitelman tavoitteen kanssa.

 

Toimintamallin tuloksena

•kotihoidon lähijohtajilla on mahdollisuus ja valmiudet toteuttaa perehdytystä työntekijälähtöisemmin

•hyvinvointialueen perehdytyksen käytännöt yhdenmukaistuvat ja monipuolistuvat (perehtymisen mahdollistamisen näkökulma)

 

Toimintamallin vaikutuksia voi olla

•uuden perehdytyksen toimintatavan käyttö

•työntekijöiden sitoutumisen paraneminen, ts. vaihtuvuuden väheneminen

•työntekijäkokemuksen ja työssä viihtymisen paraneminen

•pitovoiman ja vetovoiman kasvu