Työttömän monialainen työ- ja toimintakyvyn arviointi

Monialainen työ- ja toimintakyvyn arviointi tukee pitkäaikaistyöttömiä selvittämällä kokonaisvaltaisesti heidän työkykyään ja ohjaamalla tarkoituksenmukaisiin palveluihin moniammatillisen tiimin avulla.

Toimintaympäristö

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen monialainen työ- ja toimintakyvyn arviointi kehittämistyölle on tarvetta ajassa, jossa yhteiskunnalliset, poliittiset ja taloudelliset muutokset haastavat palvelujärjestelmää uudistumaan. Työttömyyden pitkittyminen, palveluiden pirstaleisuus ja asiakkaiden moninaiset tuen tarpeet ovat nostaneet esiin tarpeen kokonaisvaltaiselle, moniammatilliselle arvioinnille.

Hyvinvointialueiden perustaminen ja vastuun siirtyminen kunnista laajemmille alueille on muuttanut palveluiden järjestämisen rakenteita. Itä-Uudellamaalla tämä on konkretisoitunut tiiviinä yhteistyönä sosiaali- ja terveyspalveluiden, työllisyyspalveluiden, Kelan ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä. Strategiset sopimukset ja yhteiset asiakassuunnitelmat ovat keskeisiä välineitä palveluiden yhteensovittamisessa.

Lainsäädännöllisesti toimintaa ohjaavat muun muassa sosiaalihuoltolaki, laki hyvinvointialueesta sekä työllisyyspalveluiden uudistukseen liittyvät säädökset. Näissä korostuvat asiakaslähtöisyys, palvelutarpeen arviointi ja moniammatillinen yhteistyö. Samalla sosiaaliturvan uudistukset ja mahdolliset leikkaukset vaikuttavat suoraan asiakkaiden tilanteisiin ja palveluiden kysyntään.

Taloudellisesti toimintaympäristö on tiukka. Julkisen talouden sopeutustoimet ja resurssien niukkuus edellyttävät vaikuttavia ja oikein kohdennettuja palveluita. Monialainen arviointi tarjoaa keinon tunnistaa asiakkaan tilanne kokonaisvaltaisesti ja ohjata hänet oikea-aikaisesti tarkoituksenmukaisiin palveluihin, mikä tukee myös resurssien tehokasta käyttöä.

Sosiaalisesti ja kulttuurisesti toimintaympäristö on monimuotoistunut. Asiakkaiden taustat, elämäntilanteet ja palvelukokemukset vaihtelevat, ja tämä edellyttää herkkyyttä kohdata yksilölliset tarpeet. Itä-Uudellamaalla tämä näkyy esimerkiksi kotoutumisen tukena tehtävässä työssä ja kulttuurisesti saavutettavien palveluiden kehittämisessä.

Kaiken keskiössä on asiakas – hänen elämänlaatunsa parantaminen, työ- ja toimintakyvyn tukeminen sekä polku kohti osallisuutta, työtä tai muuta mielekästä toimintaa. Monialainen arviointi toimii tässä kokonaisuudessa sillanrakentajana, joka yhdistää eri toimijat ja näkökulmat yhteiseksi hyväksi.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella on tunnistettu tarve kehittää pitkäaikaistyöttömien palveluita kokonaisvaltaisemmiksi, yhtenäisemmiksi ja vaikuttavammiksi. Monien asiakkaiden tilanne on jumiutunut: palveluketjut ovat katkenneet, aiemmat tukitoimet eivät ole johtaneet toivottuihin tuloksiin ja yksittäiset palvelut eivät ole riittäneet vastaamaan moninaisiin työ- ja toimintakyvyn haasteisiin. Asiakkailla voi olla samanaikaisesti terveysongelmia, sosiaalisia vaikeuksia, mielenterveyden haasteita ja työllistymisen esteitä, joita ei voida ratkaista yhden toimijan keinoin.

Lähtötilanteessa palvelujärjestelmä näyttäytyy asiakkaalle hajanaisena ja vaikeasti saavutettavana. Usein asiakkuuksia on useissa eri palveluissa, mutta ilman yhteistä suuntaa tai koordinaatiota. Tämä on johtanut tilanteisiin, joissa asiakkaan kokonaistilanne jää selvittämättä ja palvelut toistavat toisiaan ilman vaikuttavuutta.

Monialaisen työ- ja toimintakyvyn arvioinnin kehittäminen vastaa tähän haasteeseen kokoamalla eri toimijoiden osaamisen yhteen. Arviointitiimi toimii sillanrakentajana sosiaali- ja terveyspalveluiden, työllisyyspalveluiden, Kelan ja kolmannen sektorin välillä. Tavoitteena on tunnistaa asiakkaan kokonaistilanne, suunnitella tarkoituksenmukaiset jatkopolut ja tukea asiakasta kohti työelämää, koulutusta tai muuta mielekästä toimintaa.

Kehittämistyö linkittyy strategisesti useisiin kansallisiin ja alueellisiin kokonaisuuksiin. Se tukee hyvinvointialueiden järjestämisvastuuta, sosiaalihuoltolain mukaista palvelutarpeen arviointia sekä työllisyyden edistämisen monialaisia palveluita (TYP). Lisäksi se kytkeytyy osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota, rakenteellisen sosiaalityön vahvistamista ja asiakaslähtöisten palvelupolkujen kehittämistä. Toiminta tukee myös hyvinvointialueen strategisia tavoitteita osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja elämänlaadun edistämisestä.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakasnäkökulma:

Pitkäaikaistyöttömien tilanteet ovat usein monisyisiä ja jumiutuneita. Yksittäiset palvelut eivät ole riittäneet, ja moni on jäänyt ilman kokonaisvaltaista tukea.

Ammattilaisen näkökulma

Työntekijät ovat kaivanneet selkeää rakennetta, yhteisiä toimintamalleja ja matalan kynnyksen konsultaatiomahdollisuuksia asiakastilanteiden tueksi.

Organisaation näkökulma

Ennen kehittämistyötä kunnilla ja terveysasemilla oli vaihtelevia käytäntöjä – joissain oli moniammatillisia tiimejä, toisissa ei lainkaan. Tämä aiheutti epätasa-arvoa palveluiden saatavuudessa ja sisällössä.

Yhteiskunnan näkökulma

Työ- ja toimintakyvyn tukeminen ennaltaehkäisee syrjäytymistä ja edistää työllistymistä, mikä vähentää kustannuksia ja vahvistaa hyvinvointia.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittäjäjoukko koostui pääasiassa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista eri kunnista ja terveysasemilta Itä-Uudenmaan alueella. Mukana oli mm. lääkäreitä, sairaanhoitajia, sosiaalityöntekijöitä, toimintaterapeutteja ja sosiaaliohjaajia. Yhteistyötä tehtiin tiiviisti myös työllisyysalueen asiantuntijoiden kanssa.

Kehittäjien rooleina oli tuoda esiin paikallisia käytäntöjä, tunnistaa kehittämistarpeita, osallistua mallin suunnitteluun ja testaukseen sekä sitoutua uuden toimintamallin jalkauttamiseen.

Tavoiteltu muutos
  • Tavoitteena on tarjota pitkäaikaistyöttömille yhdenvertaista ja oikea-aikaista tukea työ- ja toimintakyvyn selvittämiseen koko Itä-Uudenmaan alueella. 
  • Kehitettävä toimintamalli yhtenäistää käytäntöjä, parantaa palveluiden saavutettavuutta ja sujuvoittaa ammattilaisten välistä yhteistyötä. 
  • Asiakkaat saavat kokonaisvaltaisempaa tukea
  • Ammattilaiset selkeämmän rakenteen työnsä tueksi 
  • Organisaatio tehokkaamman keinon kohdentaa palveluja
Muutoksen mittaaminen

Arviointikysymykset

  • Onko työttömien terveystarkastusten määrä kasvanut ja alueelliset erot kaventuneet?
  • Onko monialainen työ- ja toimintakyvyn arviointiprosessi vakiintunut osaksi palveluketjua?
  • Saavatko asiakkaat oikea-aikaista ja kokonaisvaltaista tukea?
  • Onko ammattilaisten yhteistyö ja prosessien sujuvuus parantunut?

Arvinnin mittarit

  • Työttömien terveystarkastusten määrä (% työttömistä) (noussut Itä-Uudellamaalla 2,5 % → 8,8 % vuosina 2023–2024)
  • Työttömän terveystarkastuksen lähetteiden määrä
    • Seuranta toteutetaan kuukausittaisilla suoritemäärillä, CaseM-lähetteillä ja TeleQ-puhelutiedoilla
  • Omaolon hyvinvointitarkastusten määrä ja tulosjakauma (elämänlaatu, elintavat, suun terveys)
  • Monialaisen tiimin käsittelemien lähetteiden määrä ja eteneminen (kesken/päättynyt)
  • Asiakaspalautteet ja ammattilaisverkoston ja tiimien palautekeskustelut sekä verkostotapaamiset 
  • HYTE-kertoimen tiedonkeruu ja raportointi osana hyvinvointikertomusta ja suunnitelmaa 
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Monialaisen työ- ja toimintakyvyn arvioinnin kohderyhmänä ovat Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen työikäiset, pitkäaikaistyöttömät henkilöt, joiden tilanne on jumiutunut tai epäselvä. Asiakkailla voi olla taustalla keskeytyneitä palveluita, koulutuksia tai työsuhteita, ja heidän työ- ja toimintakyvyssään ilmenee monialaisia haasteita. Usein yksittäiset palvelut eivät ole riittäneet edistämään asiakkaan tilannetta, ja peruspalveluissa tehty verkostoyhteistyö ei ole tuottanut toivottuja tuloksia

Asiakasymmärrystä on kerrytetty laajasti asiakasryhmän kanssa työskentelevien ammattilaisten kanssa. Arviointiprosessissa hyödynnetään ns. "työkykysilmälaseja", joiden avulla kartoitetaan asiakkaan osaaminen, koulutustausta, terveydentila, kuntoutushistoria, sosiaalinen tilanne ja kokemus omasta työkyvystä. Asiakkaan näkemykset työelämästä, arjen selviytymisestä ja tulevaisuuden toiveista ovat keskeisiä arvioinnin lähtökohtia.

Ratkaisun perusidea

Toimintamallissa on kyse siitä, että Itä-Uudenmaan alueella on otettu käyttöön yhtenäinen monialainen työ- ja toimintakyvyn arviointiprosessi, joka tukee pitkäaikaistyöttömiä tilanteissa, joissa yksittäiset palvelut eivät riitä. Malli yhdistää sosiaali- ja terveydenhuollon sekä työllisyyspalveluiden osaamisen ja tarjoaa ammattilaisille rakenteen, jonka avulla asiakkaan tilannetta voidaan arvioida ja edistää kokonaisvaltaisesti.