Työttömän terveystarkastuksen toimintamalli, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Työttömien terveystarkastus on lakisääteinen ja maksuton palvelu, jonka järjestämisvastuussa on hyvinvointialue. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella tehdään kehittämistyötä, jolla pyritään yhtenäistämään terveystarkastusten käytäntöjä ja laatua. 

Toimintaympäristö

Vuonna 2022 Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella työttömiä työvoimasta oli 8,8 % (koko maa 9,5 %). Työttömyys on vähentynyt koronavuosista 2020–2021, mutta pitkäaikaistyöttömyys on puolestaan lisääntynyt Itä-Uudenmaan alueella merkittävästi. Työttömistä jopa 48,9 % on pitkäaikaistyöttömiä (2022), kun osuus oli vuonna 2020 vain 28 prosenttia. Koko maan vastaava luku vuonna 2022 oli 37,9 %. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella työllisten osuus väestöstä oli vuonna 2021 Uudenmaan alueen heikoin.

Mikä sitten aiheuttaa huonoa työllistymistä alueella? Tilastoista voidaan nähdä Covid-19- epidemian vaikutukset, mutta Itä-Uusimaan työllisyyden toipuminen näyttäisi olevan hitaampaa kuin valtakunnallisesti keskimäärin. Vaikeasti työllistyvien osuus väestöstä eli rakennetyöttömyys oli vuonna 2022 edelleen hieman koko maan keskiarvoa korkeampi ja painottuu Itä-Uudenmaan alueen itäisiin osiin. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä ei vertailussa muuhun maahan ole merkittävän iso, mutta jopa 41,2 prosenttia matalan koulutuksen omaavista 20–74-vuotiaista arvioi työkykynsä heikentyneeksi.

Lisäksi huolestuttavaa on, että työttömien terveystarkastuksia ei tilastojen mukaan tehty vuosina 2020–2021 oikeastaan ollenkaan Itä-Uudenmaan alueella. Työttömien terveystarkastusten määrä suhteessa työttömien määrään laski vuosina 2020–2021, jolloin Covid19-pandemian vuoksi terveydenhuollon resursseja siirrettiin rokotuksiin ja testaukseen. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella terveystarkastusten osuus laski koko maata rajummin, mutta tässä nähdään olevan myös tilastointivirhettä. 

Liitteet
Kuva
Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % 15–64-vuotiaista. 2022
Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % 15–64-vuotiaista. 2022
Kuva
Työttömien terveystarkastukset, % työttömistä (2019–2022)
Työttömien terveystarkastukset, % työttömistä (2019–2022)
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella työttömien terveyspalveluja toteutetaan hyvin eri tavoin. Työttömien terveystarkastukseen ja monialaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin ohjautuminen vaihtelee kunnasta riippuen. 

 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakkaan näkökulmasta:

  • Ohjautuminen palveluun on epäselvää
  • Palvelut eivät ole samanlaiset jokaisella terveysasemalla

Ammattilaisen näkökulmasta:

  • Ohjautuminen palveluun on epäselvää.
  • Työttömien terveystarkastus ei ole kaikilla ammattilaisilla samanlainen. 

Organisaation näkökulmasta:

  • Ohjautuminen riippuu siitä millä terveysasemalla asiakkuus on 
  • Jokaisella terveysasemalla erillaiset käytännöt työttömien terveystarkastuksen toteuttamiseen.
  • Ei saada tilastotietoa kuinka paljon asiakkaita ohjautuisi työttömien terveystarkastuksiin, jonka johdosta resursseja on vaikea arvioida
  • Työ- ja toimintakyvyn arvioinnin ja tuen palvelut vaihtelevat kunnittain. 
  • Hyödynnetäöän heikosti digitaalisia palveluita työttömäån terveystarkastuksessa.  

Tarvittiin yhtenäiset käytännöt ja yhteinen toimintamalli työttömien terveystarkastukseen ohjautumiseen ja monialaiseen yhteistyöhön. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Työttömän terveystarkastusta lähdettiin kehittämään sekä esihenkilöiden että ammattilaisten kanssa. 

Esihenkilöistä koostuvassa ohjausryhmässää on terveysasemapalveluiden tulosyksikköpäällikkö, terveysasemien palveluvastaavat, työikäisten sosiaalipalveluiden tulosyksikköpäällikkö ja palveluvastaava. Ohjausryhmän tehtävänä on tehdä suurimmat linjaukset yhtenäistämiseen liittyen. Lisäksi ohjausryhmä pidetään säännöllisesti tietoisena kehittämistyön etenemisestä.

Ammattilaisista koostuvassa projektiryhmässä on terveydenhuollon ammattilaisia eli työttömien terveystarkastuksia tekeviä hoitajia ja lääkäri sekä sosiaalihuollon ammattilaisia. Sosiaalihuollon ammattilaiset olivat pääosin monialaisista sosiaalipalvluista.   

Muutoksen mittaaminen

Työttömien terveystarkastuksen ehdotus indikaattoreiksi

  • Työttömien määrä HVA
  • Ohjautuneiden määrä
    • puhelut
    • sähköiset lomakkeet: ilmoittautuminen ja lähete
  • tehtyjen työttömien terveystarkastusten määrä: asiakkaat ja toimenpiteet
  • Omaolon sähköiset tarkastukset: liikennevalot
  • Työ- ja toimintakykytiimin asiakasmäärä
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä on Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen työttömät asiakkaat. 

Ratkaisun perusidea

Ohjautuminen terveystarkastukseen:

  • Asiakas voi ilmoittautua itse sähköisellä lomakkeella tai ammattilainen voi lähettää asiakkaan tarkastukseen.
  • Yhteydenoton jälkeen ammattilainen on yhteydessä asiakkaaseen 7 arkipäivän sisällä.

Terveystarkastus ja terveysneuvonta:

  • Terveystarkastuksessa kartoitetaan asiakkaan terveydentila ja työ- ja toimintakyky.
  • Hoitaja, tarvittaessa yhdessä lääkärin kanssa, arvioi kuntoutustarpeen ja antaa palautetta asiakkaalle.
  • Tavoitteena on tunnistaa terveyteen vaikuttavia tekijöitä ja edistää terveyttä.

Moniammatillinen yhteistyö:

  • Mukana ovat sosiaali- ja terveyspalvelut, työvoimapalvelut, kuntien ja järjestöjen palvelut.
  • Tarvittaessa asiakas ohjataan muihin palveluihin, kuten kuntoutukseen.

Seuranta ja palaute:

  • Asiakkaan tilannetta seurataan ja tarvittaessa tehdään jatko-ohjausta.
  • Palautetta annetaan sekä asiakkaalle että  tarvittaessa lähettävälle taholle.
Liitteet
Kuva
Prosessi miten asiakas saa ajan työttömän terveystarkastukseen
Miten asiakas saa ajan työttömän terveystarkastukseen?
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot
  • Palveluketjua suunniteltiin yhdessä alueen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Pääasiallisesti yhteistyötä tehtiin työttömien terveystarkastuksia tekevien hoitajien ja heidän esihenkilöiden kanssa.
  • Mukana oli myös sosiaalihuollon ammattilaisia, erityisesti TYP:istä, kuntouttavasta työtoiminnasta ja sosiaalisesta kuntoutuksesta.
    • Yhteisiin tapaamisiin tarvittiin henkilöstön aikaa, että yhteinen ymmärrys ja tahtotila vahvistui. 
    • Henkilöstön osaamista tuettiin mm. tarjoamalla koulutusta ohjattuun omahoitoon sekä kannustettiin osallistumaan kansalliseen työttömien terveystarkastusten verkoston tapahtumiin. 
  • Uudessa palveluketjussa otettiin käyttöön uusia digitaalisia ratkaisuja, kuten
    • Sähköiset lähetteet ja ilmoittautuminen
    • Omaolon hyvinvointi- ja terveystarkastus
    • Keskitetty ajanvaraus
    • Etävastaanotto 
  • Toimintamallin käyttöönotto toteutettiin olemassa olevilla resursseilla. Käytännöt ennen hyvinvointialueelle siirtymistä olivat erittäin erilaiset riippuen terveysasemasta.
  • Toimintamallin valmistuttua uusista käytännöistä tiedotettiin koko hyvinvointialueella sisäisesti työttömiä työssään kohtaaville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Lisäksi erikseen vierailtiin tärkeiden sidosryhmien kokouksissa esittelemässä uutta toimintamallia. Tärkeitä sidosryhmiä oli tässä tapauksessa työvoimapalvelut ja työllisyysalueen kuntakokeilu.  
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

 

  1. Parantunut saavutettavuus:
    • Työttömien terveystarkastuksiin ohjautuminen on selkeytynyt ja nopeutunut. Asiakkaat voivat ilmoittautua itse sähköisellä lomakkeella tai ammattilainen voi lähettää heidät tarkastukseen.
    • Keskitetty ajanvarausjärjestelmä (TeleQ) on helpottanut ajanvarausta ja vähentänyt odotusaikoja.
  2. Tehostunut yhteistyö:
    • Moniammatillinen yhteistyö sosiaali- ja terveyspalvelujen, työvoimapalvelujen ja muiden sidosryhmien välillä on vahvistunut.
    • Yhteistyö on mahdollistanut kokonaisvaltaisemman ja paremmin koordinoidun palvelun tarjoamisen asiakkaille.
  3. Parantunut asiakaskokemus:
    • Asiakkaat saavat terveystarkastuksen tulokset ja palautteen nopeammin, mikä auttaa heitä tunnistamaan terveyteen ja työkykyyn vaikuttavia tekijöitä ajoissa.
    • Digitaalisten palveluiden (caseM ja Omaolo) käyttö on parantanut tiedonkulkua ja tehnyt prosessista sujuvamman.
  4. Eri terveysasemien käytäntöjen yhtenäistyminen:
    • Ennen hyvinvointialueelle siirtymistä käytännöt olivat hyvin erilaisia eri terveysasemilla. Uuden toimintamallin myötä käytännöt ovat yhtenäistyneet, mikä on parantanut palvelun laatua ja yhdenmukaisuutta.
  5. Lisääntynyt tarve digitaaliselle osaamiselle:
    • Digitaalisten järjestelmien (caseM, TeleQ, Omaolo) käyttöönotto on lisännyt tarvetta henkilöstön digitaaliselle osaamiselle ja koulutukselle.
    • Tämä on vaatinut lisäresursseja ja aikaa, mutta on myös parantanut palvelun tehokkuutta ja saavutettavuutta.

Tilannekuva (25.2.2025)

  • Tehdyt tarkastukset: Marraskuussa 27, joulukuussa 20, tammikuussa 18, helmikuussa 0.
  • Omaolon HVT: Marraskuussa 0, joulukuussa 2, tammikuussa 3, helmikuussa 2.
  • Suoritemäärä: Marraskuussa 28, joulukuussa 20, tammikuussa 18, helmikuussa 0.
  • Yhteydenotot yhteensä: Marraskuussa 14, joulukuussa 7, tammikuussa 30, helmikuussa 33.

Yhteydenotot työttömien terveystarkastukseen

  • Ilmoittautuminen (CaseM): Marraskuussa 2, joulukuussa 0, tammikuussa 3, helmikuussa 6.
  • Lähete (CaseM): Marraskuussa 2, joulukuussa 1, tammikuussa 2, helmikuussa 9.
  • Puhelut Porvoo (TeleQ): Marraskuussa 10, joulukuussa 6, tammikuussa 21, helmikuussa 14.
  • Puhelut Sipoo (TeleQ): Marraskuussa 0, joulukuussa 0, tammikuussa 1, helmikuussa 1.
  • Puhelut Loviisa-Lapinjärvi (TeleQ): Marraskuussa 0, joulukuussa 0, tammikuussa 2, helmikuussa 2.
  • Puhelut As-My-Pu (TeleQ): Marraskuussa 0, joulukuussa 0, tammikuussa 1, helmikuussa 1.

Asiakasmäärät terveysasemilla

  • Askola TA: Asiakasmäärät vaihtelevat kuukausittain, mutta yleisesti alhaiset.
  • Näsi TA: Suurimmat asiakasmäärät, erityisesti helmikuussa 2024 (27 asiakasta).
  • Nikkilän TA: Asiakasmäärät vaihtelevat, mutta yleisesti alhaiset.
  • Loviisan TA: Asiakasmäärät vaihtelevat, mutta yleisesti alhaiset.
  • Lapinjärven TA: Asiakasmäärät vaihtelevat, mutta yleisesti alhaiset.
  • Myrskylä TA: Asiakasmäärät vaihtelevat, mutta yleisesti alhaiset.

Koko alueen asiakasmäärät ja suoritteet

  • Asiakasmäärät: Vaihtelevat kuukausittain, mutta yleisesti alhaiset.
  • Suoritteet: Vaihtelevat kuukausittain, mutta yleisesti alhaiset.