Työttömän terveystarkastuksen toimintamalli, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Työttömien terveystarkastus on lakisääteinen ja maksuton palvelu, jonka järjestämisvastuussa on hyvinvointialue. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella tehdään kehittämistyötä, jolla pyritään yhtenäistämään terveystarkastusten käytäntöjä ja laatua. 

Toimintaympäristö

Vuonna 2022 Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella työttömiä työvoimasta oli 8,8 % (koko maa 9,5 %). Työttömyys on vähentynyt koronavuosista 2020–2021, mutta pitkäaikaistyöttömyys on puolestaan lisääntynyt Itä-Uudenmaan alueella merkittävästi. Työttömistä jopa 48,9 % on pitkäaikaistyöttömiä (2022), kun osuus oli vuonna 2020 vain 28 prosenttia. Koko maan vastaava luku vuonna 2022 oli 37,9 %. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella työllisten osuus väestöstä oli vuonna 2021 Uudenmaan alueen heikoin.

Mikä sitten aiheuttaa huonoa työllistymistä alueella? Tilastoista voidaan nähdä Covid-19- epidemian vaikutukset, mutta Itä-Uusimaan työllisyyden toipuminen näyttäisi olevan hitaampaa kuin valtakunnallisesti keskimäärin. Vaikeasti työllistyvien osuus väestöstä eli rakennetyöttömyys oli vuonna 2022 edelleen hieman koko maan keskiarvoa korkeampi ja painottuu Itä-Uudenmaan alueen itäisiin osiin. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä ei vertailussa muuhun maahan ole merkittävän iso, mutta jopa 41,2 prosenttia matalan koulutuksen omaavista 20–74-vuotiaista arvioi työkykynsä heikentyneeksi.

Lisäksi huolestuttavaa on, että työttömien terveystarkastuksia ei tilastojen mukaan tehty vuosina 2020–2021 oikeastaan ollenkaan Itä-Uudenmaan alueella. Työttömien terveystarkastusten määrä suhteessa työttömien määrään laski vuosina 2020–2021, jolloin Covid19-pandemian vuoksi terveydenhuollon resursseja siirrettiin rokotuksiin ja testaukseen. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella terveystarkastusten osuus laski koko maata rajummin, mutta tässä nähdään olevan myös tilastointivirhettä. 

Liitteet
Kuva
Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % 15–64-vuotiaista. 2022
Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % 15–64-vuotiaista. 2022
Kuva
Työttömien terveystarkastukset, % työttömistä (2019–2022)
Työttömien terveystarkastukset, % työttömistä (2019–2022)
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella työttömien terveyspalveluja toteutetaan hyvin eri tavoin. Työttömien terveystarkastukseen ja monialaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin ohjautuminen vaihtelee kunnasta riippuen. 

 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakkaan näkökulmasta:

  • Ohjautuminen palveluun on epäselvää
  • Palvelut eivät ole samanlaiset jokaisella terveysasemalla

Ammattilaisen näkökulmasta:

  • Ohjautuminen palveluun on epäselvää.
  • Työttömien terveystarkastus ei ole kaikilla ammattilaisilla samanlainen. 

Organisaation näkökulmasta:

  • Ohjautuminen riippuu siitä millä terveysasemalla asiakkuus on 
  • Jokaisella terveysasemalla erillaiset käytännöt työttömien terveystarkastuksen toteuttamiseen.
  • Ei saada tilastotietoa kuinka paljon asiakkaita ohjautuisi työttömien terveystarkastuksiin, jonka johdosta resursseja on vaikea arvioida
  • Työ- ja toimintakyvyn arvioinnin ja tuen palvelut vaihtelevat kunnittain. 
  • Hyödynnetäöän heikosti digitaalisia palveluita työttömäån terveystarkastuksessa.  

Tarvittiin yhtenäiset käytännöt ja yhteinen toimintamalli työttömien terveystarkastukseen ohjautumiseen ja monialaiseen yhteistyöhön. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Työttömän terveystarkastusta lähdettiin kehittämään sekä esihenkilöiden että ammattilaisten kanssa. 

Esihenkilöistä koostuvassa ohjausryhmässää on terveysasemapalveluiden tulosyksikköpäällikkö, terveysasemien palveluvastaavat, työikäisten sosiaalipalveluiden tulosyksikköpäällikkö ja palveluvastaava. Ohjausryhmän tehtävänä on tehdä suurimmat linjaukset yhtenäistämiseen liittyen. Lisäksi ohjausryhmä pidetään säännöllisesti tietoisena kehittämistyön etenemisestä.

Ammattilaisista koostuvassa projektiryhmässä on terveydenhuollon ammattilaisia eli työttömien terveystarkastuksia tekeviä hoitajia ja lääkäri sekä sosiaalihuollon ammattilaisia. Sosiaalihuollon ammattilaiset olivat pääosin monialaisista sosiaalipalvluista.   

Muutoksen mittaaminen

Työttömien terveystarkastuksen ehdotus indikaattoreiksi

  • Työttömien määrä HVA
  • Ohjautuneiden määrä
    • puhelut
    • sähköiset lomakkeet: ilmoittautuminen ja lähete
  • tehtyjen työttömien terveystarkastusten määrä: asiakkaat ja toimenpiteet
  • Omaolon sähköiset tarkastukset: liikennevalot
  • Työ- ja toimintakykytiimin asiakasmäärä
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä on Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen työttömät asiakkaat.