Työttömän terveystarkastuksen toimintamalli, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Työttömien terveystarkastus on lakisääteinen ja maksuton palvelu, jonka järjestämisvastuussa on hyvinvointialue. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella tehdään kehittämistyötä, jolla pyritään yhtenäistämään terveystarkastusten käytäntöjä ja laatua.
Toimintamallin nimi
Työttömien terveystarkastus on lakisääteinen ja maksuton palvelu, jonka järjestämisvastuussa on hyvinvointialue. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella tehdään kehittämistyötä, jolla pyritään yhtenäistämään terveystarkastusten käytäntöjä ja laatua.
Ohjautuminen terveystarkastukseen:
- Asiakas voi ilmoittautua itse sähköisellä lomakkeella tai ammattilainen voi lähettää asiakkaan tarkastukseen.
- Yhteydenoton jälkeen ammattilainen on yhteydessä asiakkaaseen 7 arkipäivän sisällä.
Terveystarkastus ja terveysneuvonta:
- Terveystarkastuksessa kartoitetaan asiakkaan terveydentila ja työ- ja toimintakyky.
- Hoitaja, tarvittaessa yhdessä lääkärin kanssa, arvioi kuntoutustarpeen ja antaa palautetta asiakkaalle.
- Tavoitteena on tunnistaa terveyteen vaikuttavia tekijöitä ja edistää terveyttä.
Moniammatillinen yhteistyö:
- Mukana ovat sosiaali- ja terveyspalvelut, työvoimapalvelut, kuntien ja järjestöjen palvelut.
- Tarvittaessa asiakas ohjataan muihin palveluihin, kuten kuntoutukseen.
Seuranta ja palaute:
- Asiakkaan tilannetta seurataan ja tarvittaessa tehdään jatko-ohjausta.
- Palautetta annetaan sekä asiakkaalle että tarvittaessa lähettävälle taholle.
Vuonna 2022 Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella työttömiä työvoimasta oli 8,8 % (koko maa 9,5 %). Työttömyys on vähentynyt koronavuosista 2020–2021, mutta pitkäaikaistyöttömyys on puolestaan lisääntynyt Itä-Uudenmaan alueella merkittävästi. Työttömistä jopa 48,9 % on pitkäaikaistyöttömiä (2022), kun osuus oli vuonna 2020 vain 28 prosenttia. Koko maan vastaava luku vuonna 2022 oli 37,9 %. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella työllisten osuus väestöstä oli vuonna 2021 Uudenmaan alueen heikoin.
Mikä sitten aiheuttaa huonoa työllistymistä alueella? Tilastoista voidaan nähdä Covid-19- epidemian vaikutukset, mutta Itä-Uusimaan työllisyyden toipuminen näyttäisi olevan hitaampaa kuin valtakunnallisesti keskimäärin. Vaikeasti työllistyvien osuus väestöstä eli rakennetyöttömyys oli vuonna 2022 edelleen hieman koko maan keskiarvoa korkeampi ja painottuu Itä-Uudenmaan alueen itäisiin osiin. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä ei vertailussa muuhun maahan ole merkittävän iso, mutta jopa 41,2 prosenttia matalan koulutuksen omaavista 20–74-vuotiaista arvioi työkykynsä heikentyneeksi.
Lisäksi huolestuttavaa on, että työttömien terveystarkastuksia ei tilastojen mukaan tehty vuosina 2020–2021 oikeastaan ollenkaan Itä-Uudenmaan alueella. Työttömien terveystarkastusten määrä suhteessa työttömien määrään laski vuosina 2020–2021, jolloin Covid19-pandemian vuoksi terveydenhuollon resursseja siirrettiin rokotuksiin ja testaukseen. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella terveystarkastusten osuus laski koko maata rajummin, mutta tässä nähdään olevan myös tilastointivirhettä.
Kohderyhmänä on Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen työttömät asiakkaat.
- Palveluketjua suunniteltiin yhdessä alueen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Pääasiallisesti yhteistyötä tehtiin työttömien terveystarkastuksia tekevien hoitajien ja heidän esihenkilöiden kanssa.
- Mukana oli myös sosiaalihuollon ammattilaisia, erityisesti TYP:istä, kuntouttavasta työtoiminnasta ja sosiaalisesta kuntoutuksesta.
- Yhteisiin tapaamisiin tarvittiin henkilöstön aikaa, että yhteinen ymmärrys ja tahtotila vahvistui.
- Henkilöstön osaamista tuettiin mm. tarjoamalla koulutusta ohjattuun omahoitoon sekä kannustettiin osallistumaan kansalliseen työttömien terveystarkastusten verkoston tapahtumiin.
- Uudessa palveluketjussa otettiin käyttöön uusia digitaalisia ratkaisuja, kuten
- Sähköiset lähetteet ja ilmoittautuminen
- Omaolon hyvinvointi- ja terveystarkastus
- Keskitetty ajanvaraus
- Etävastaanotto
- Toimintamallin käyttöönotto toteutettiin olemassa olevilla resursseilla. Käytännöt ennen hyvinvointialueelle siirtymistä olivat erittäin erilaiset riippuen terveysasemasta.
- Toimintamallin valmistuttua uusista käytännöistä tiedotettiin koko hyvinvointialueella sisäisesti työttömiä työssään kohtaaville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Lisäksi erikseen vierailtiin tärkeiden sidosryhmien kokouksissa esittelemässä uutta toimintamallia. Tärkeitä sidosryhmiä oli tässä tapauksessa työvoimapalvelut ja työllisyysalueen kuntakokeilu.
- Parantunut saavutettavuus:
- Työttömien terveystarkastuksiin ohjautuminen on selkeytynyt ja nopeutunut. Asiakkaat voivat ilmoittautua itse sähköisellä lomakkeella tai ammattilainen voi lähettää heidät tarkastukseen.
- Keskitetty ajanvarausjärjestelmä (TeleQ) on helpottanut ajanvarausta ja vähentänyt odotusaikoja.
- Tehostunut yhteistyö:
- Moniammatillinen yhteistyö sosiaali- ja terveyspalvelujen, työvoimapalvelujen ja muiden sidosryhmien välillä on vahvistunut.
- Yhteistyö on mahdollistanut kokonaisvaltaisemman ja paremmin koordinoidun palvelun tarjoamisen asiakkaille.
- Parantunut asiakaskokemus:
- Asiakkaat saavat terveystarkastuksen tulokset ja palautteen nopeammin, mikä auttaa heitä tunnistamaan terveyteen ja työkykyyn vaikuttavia tekijöitä ajoissa.
- Digitaalisten palveluiden (caseM ja Omaolo) käyttö on parantanut tiedonkulkua ja tehnyt prosessista sujuvamman.
- Eri terveysasemien käytäntöjen yhtenäistyminen:
- Ennen hyvinvointialueelle siirtymistä käytännöt olivat hyvin erilaisia eri terveysasemilla. Uuden toimintamallin myötä käytännöt ovat yhtenäistyneet, mikä on parantanut palvelun laatua ja yhdenmukaisuutta.
- Lisääntynyt tarve digitaaliselle osaamiselle:
- Digitaalisten järjestelmien (caseM, TeleQ, Omaolo) käyttöönotto on lisännyt tarvetta henkilöstön digitaaliselle osaamiselle ja koulutukselle.
- Tämä on vaatinut lisäresursseja ja aikaa, mutta on myös parantanut palvelun tehokkuutta ja saavutettavuutta.
Tilannekuva (25.2.2025)
- Tehdyt tarkastukset: Marraskuussa 27, joulukuussa 20, tammikuussa 18, helmikuussa 0.
- Omaolon HVT: Marraskuussa 0, joulukuussa 2, tammikuussa 3, helmikuussa 2.
- Suoritemäärä: Marraskuussa 28, joulukuussa 20, tammikuussa 18, helmikuussa 0.
- Yhteydenotot yhteensä: Marraskuussa 14, joulukuussa 7, tammikuussa 30, helmikuussa 33.
Yhteydenotot työttömien terveystarkastukseen
- Ilmoittautuminen (CaseM): Marraskuussa 2, joulukuussa 0, tammikuussa 3, helmikuussa 6.
- Lähete (CaseM): Marraskuussa 2, joulukuussa 1, tammikuussa 2, helmikuussa 9.
- Puhelut Porvoo (TeleQ): Marraskuussa 10, joulukuussa 6, tammikuussa 21, helmikuussa 14.
- Puhelut Sipoo (TeleQ): Marraskuussa 0, joulukuussa 0, tammikuussa 1, helmikuussa 1.
- Puhelut Loviisa-Lapinjärvi (TeleQ): Marraskuussa 0, joulukuussa 0, tammikuussa 2, helmikuussa 2.
- Puhelut As-My-Pu (TeleQ): Marraskuussa 0, joulukuussa 0, tammikuussa 1, helmikuussa 1.
Asiakasmäärät terveysasemilla
- Askola TA: Asiakasmäärät vaihtelevat kuukausittain, mutta yleisesti alhaiset.
- Näsi TA: Suurimmat asiakasmäärät, erityisesti helmikuussa 2024 (27 asiakasta).
- Nikkilän TA: Asiakasmäärät vaihtelevat, mutta yleisesti alhaiset.
- Loviisan TA: Asiakasmäärät vaihtelevat, mutta yleisesti alhaiset.
- Lapinjärven TA: Asiakasmäärät vaihtelevat, mutta yleisesti alhaiset.
- Myrskylä TA: Asiakasmäärät vaihtelevat, mutta yleisesti alhaiset.
Koko alueen asiakasmäärät ja suoritteet
- Asiakasmäärät: Vaihtelevat kuukausittain, mutta yleisesti alhaiset.
- Suoritteet: Vaihtelevat kuukausittain, mutta yleisesti alhaiset.
Kansikuva
