Työttömän terveystarkastuksen toimintamalli, Keski-Suomen HVA (RRP, P4, I1)

Toimintamallin tavoitteena on luoda Keski-Suomen hyvinvointialueelle yhtenäinen työttömän terveystarkastusmalli, jonka avulla vahvistetaan monitoimijaista yhteistyötä sekä lisätään digitaalista asiointia. 

 

Toimintaympäristö

Työttömän terveystarkastuksesta säädetään terveydenhuoltolaissa . Terveystarkastukseen voi hakeutua työttömyyden kestosta riippumatta. Terveystarkastuksen järjestäminen on hyvinvointialueen vastuulla ja se on asiakkaalle vapaaehtoinen ja maksuton. Toteutuneiden työttömien terveystarkastusten määrä toimii yhtenä hyvinvointialueen rahoitukseen vaikuttavan HYTE-kertoimen indikaattorina.

Työttömillä on usein työssä käyviä enemmän terveysongelmia ja monet terveysriskit lisääntyvät työttömyyden pitkittyessä. Useilla työttömillä ja muilla työelämän ulkopuolella olevilla on tarve terveyttä ja työkykyä edistäviin palveluihin. Mikäli sairaudet, toimintakyvyn vajeet ja kuntoutustarve jäävät työttömillä tunnistamatta, riski syrjäytyä työmarkkinoilta kasvaa. Sosiaali- ja terveysministeriön laatimassa hyvinvointialueille kohdennetussa ohjeessa korostetaan työttömän terveyteen ja työkykyyn liittyvien tarpeiden yksilöllisyyttä ja monialaista yhteistyötä työttömän terveyden ja työkyvyn edistämisessä. (Lähde: Työttömän terveystarkastus ja terveysneuvonta sosiaali- ja terveydenhuollossa – painopisteenä työ-, toiminta- ja työllistymiskyky)

 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Ennen Kestävän kasvun ohjelman toimenpiteitä työttömien terveystarkastuksia toteutettiin Keski-Suomessa noin 1–3%:lle työttömistä, ja korona heikensi tarkastuksiin pääsyä entisestään. Koronan jälkeen työttömien terveystarkastuksiin oli joillakin alueilla useamman kuukauden jonot. Työttömien terveystarkastusten toteuttamisessa oli niin alueellisia, yksikkökohtaisia kuin työntekijäkohtaisia eroavaisuuksia. Myös ammattilaisten osaamisessa oli merkittävää vaihtelua. 

Toimintamalli kiinnittyy hyvinvointialueen strategian kaikkiin päätavoitteisin: ihmislähtöiset ja kustannusvaikuttavat palvelut sekä saumaton palvelujen yhteensovittaminen, hyvinvoiva, osaava ja osallistuva henkilöstö, vankka tietopohja ja systemaattinen tiedon hyödyntäminen, sujuva ja saumaton kumppanuus, aktiiviset ja osallistuvat asukkaat sekä toimivat ennaltaehkäisevät palvelut, toiminnan tavoitteellinen kehittäminen ja uudistaminen.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Keskeisenä tarpeena on tarjota kaikille keskisuomalaisille työttömille yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ja aiempaa sujuvamman yhteistyön sosiaalipalvelujen, terveyspalvelujen, työllisyyspalvelujen ja Kelan välillä. Kokonaisvaltaisella tuella pyritään edistämään työelämään pääsyä ja vähentämään pitkäaikaistyöttömyyttä.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittäjäjoukko koostuu Kestävän kasvun ohjelman kehittäjistä, asiakastyötä tekevistä sairaanhoitajista/terveydenhoitajista sekä hyvinvointialueen laaja-alaisen sosiaali- ja terveyskeskuksen johdosta. Lisäksi yhteiskehittämisessä ja toimintamallin osana toimivat TE-palvelut, työllisyyttä edistävät sosiaalipalvelut, kuntoutuspalvelut sekä koulutetut kokemusasiantuntijat.

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on parantaa opiskelu- ja työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden hoitoon ja palveluun pääsyä​ sekä yhtenäistää Keski-Suomessa tehtävien työttömien terveystarkastusten sisältöjä ja prosesseja. Lisäksi tavoitteena on luoda toimivia yhteistyökäytänteitä työllisyyspalveluiden ja sosiaalipalveluiden kanssa sekä vahvistaa terveydenhuollon ammattilaisten osaamista työkyvyn arviointiin ja tukemiseen liittyvissä asioissa.

Muutoksen mittaaminen
  1. Asiakas pääsee työttömän terveystarkastukseen 2kk:n sisällä yhteydenotosta.
    1. Missä ajassa asiakas pääsee terveystarkastukseen?
    2. Kuinka monta terveystarkastusta toteutetaan vuositasolla? 
  2. Palveluun pääsyä sujuvoitetaan ja nopeutetaan digitaalisen asioinnin kautta.
    1. Kuinka monta terveystarkastusta toteutetaan digitaalisesti?
    2. Luodaan digitaalinen esitietolomake, joka toimii samalla segmentointivälineenä. Nopeuttaako digitaalisen esitietolomakkeen täyttäminen terveystarkastusprosessia?
  3. TE-palveluiden kanssa luodaan selkeät yhteistyökäytänteet
    1. Onko yhdenmukainen lähetelomake työttömän terveystarkastukseen käytössä kaikilla kolmella työllisyysalueella?
    2. Käytetäänkö terveystarkastuksen palautelomaketta koko Keski-Suomen hyvinvointialueella?
    3. Onko TE-palveluilla tiedossa työttömän terveystarkastuksia tekevät nimetyt hoitajat yhteystietoineen?
    4. Onko hyvinvointialueen toimijoilla tiedossa eri työllisyysalueiden yhteyshenkilöiden yhteystiedot?
Toteutussuunnitelma

Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelman kautta rekrytoidaan kaksi sairaan-/terveydenhoitajaa, jotka sijoittuvat eri puolille Keski-Suomea. Näiden ammattilaisten tehtävänä on purkaa kertynyttä jonoa työttömien terveystarkastuksiin ja saada tehtyjen terveystarkastuksien määrä nousemaan. Nimetty projektityöntekijä kehittää ja vahvistaa digitaalisten terveystarkastuksien tekemistä sekä kuvaa yhtenäisen toimintamallin kattamaan koko maakunta.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat työttömät, joiden pääsy terveystarkastukseen on koronan aiheuttaman hoitovelan vuoksi viivästynyt sekä ammattilaiset, jotka työskentelevät työttömien terveystarkastuksien parissa. 

Asiakasymmärrystä on kerrytetty kokemusasiantuntijatoiminnan sekä asiakaskokemuskyselyiden kautta. Kokemusasiantuntijatoiminta on koostunut kokemusasiantuntijoiden toteuttamista terveystarkastusten havainnoinneista sekä digitaalisen esitietokaavakkeen arvioinnista.

Ratkaisun perusidea

Keski-Suomen hyvinvointialueelle on luotu yhtenäinen toimintamalli työttömien terveystarkastuksiin sekä työttömän työkyvyn arviointiin ja tukemiseen. Vuodesta 2025 alkaen työttömän terveystarkastuksia toteutetaan keskitetysti Keski-Suomen kolmen työllisyysalueen mukaisesti. Jokaiselle kolmelle työllisyysalueelle nimetään sairaanhoitajat/terveydenhoitajat, jotka työttömän terveystarkastuksia toteuttavat. Tällä rakenteella saadaan aidosti vahvistettua yhteistyötä työllisyyspalveluiden kanssa. Työllisyyttä edistävistä sosiaalipalveluista nimetään tarkastuksia toteuttaville hoitajille vastinpari. Työttömän terveystarkastus kytkeytyy oleellisesti monitoimijaisiin Työkyvyn tuen tiimeihin ja tähän on luotu yhdenmukainen prosessi koko Keski-Suomen hyvinvointialueelle.

Liitteet
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Työttömien terveystarkastusten toimintamallikuvaus julkaistiin ja otettiin käyttöön tammikuussa 2025. Toimintamallille sovittiin omistajuus avosairaanhoitoon ja vastuuhenkilöksi nimettiin yksi alueylihoitaja. Yksi keskitetyistä hoitajista nimettiin kehittämisen vastuuhenkilöksi ja hänen vastuulleen sovittiin lomakkeiden ja ohjeistusten päivitykset. Projektityöntekijä kävi esittelemässä uutta toimintamallia avosairaanhoidon yhteistyötapaamisissa, maakunnallisessa lääkärikokouksessa, sosiaalipalveluissa ja työllisyyspalveluissa sekä Jamk:lla sote-alan opiskelijoille. Toimintamallista tehtiin myös mediatiedote. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Johdon sitouttaminen ja omistajuuden määrittäminen on ollut merkittävässä roolissa, jotta kehittämistoimenpiteissä edettiin. THL:n oppaat olivat hyvänä apuna. Yhteiskehittäminen ja ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden osallisuudella oli merkittävä rooli.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Työttömän terveystarkastuksia yhdenmukaisesti kaikkialla Keski-Suomessa. Digitaalisen esitietolomakkeen avulla työttömän terveystarkastuksesta voidaan suunnitella asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukainen. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä työllisyyspalveluiden ja Kelan ammattilaisilla on nyt yhteiset toimintaperiaatteet, käytänteet ja lomakkeet käytössään liittyen perustasolla toteutettavaan työkyvyn tukemiseen ja arviointiin liittyen.  

Toteutuneiden työttömien terveystarkastusten määrää ollaan saatu merkittävästi kasvatettua. Vuonna 2024 työttömien terveystarkastuksia tehtiin Keski-Suomessa yhteensä 1 097, kun esimerkiksi ennen koronaa vuonna 2019 terveystarkastuksia tehtiin vain 411.