Työttömän terveystarkastuksen toimintamalli, Keski-Suomen HVA (RRP, P4, I1)
Toimintamallin tavoitteena on luoda Keski-Suomen hyvinvointialueelle yhtenäinen työttömän terveystarkastusmalli, jonka avulla vahvistetaan monitoimijaista yhteistyötä sekä lisätään digitaalista asiointia.
Toimintamallin nimi
Toimintamallin tavoitteena on luoda Keski-Suomen hyvinvointialueelle yhtenäinen työttömän terveystarkastusmalli, jonka avulla vahvistetaan monitoimijaista yhteistyötä sekä lisätään digitaalista asiointia.
Keski-Suomen hyvinvointialueelle on luotu yhtenäinen toimintamalli työttömien terveystarkastuksiin sekä työttömän työkyvyn arviointiin ja tukemiseen. Vuodesta 2025 alkaen työttömän terveystarkastuksia toteutetaan keskitetysti Keski-Suomen kolmen työllisyysalueen mukaisesti. Jokaiselle kolmelle työllisyysalueelle nimetään sairaanhoitajat/terveydenhoitajat, jotka työttömän terveystarkastuksia toteuttavat. Tällä rakenteella saadaan aidosti vahvistettua yhteistyötä työllisyyspalveluiden kanssa. Työllisyyttä edistävistä sosiaalipalveluista nimetään tarkastuksia toteuttaville hoitajille vastinpari. Työttömän terveystarkastus kytkeytyy oleellisesti monitoimijaisiin Työkyvyn tuen tiimeihin ja tähän on luotu yhdenmukainen prosessi koko Keski-Suomen hyvinvointialueelle.
Työttömän terveystarkastuksesta säädetään terveydenhuoltolaissa . Terveystarkastukseen voi hakeutua työttömyyden kestosta riippumatta. Terveystarkastuksen järjestäminen on hyvinvointialueen vastuulla ja se on asiakkaalle vapaaehtoinen ja maksuton. Toteutuneiden työttömien terveystarkastusten määrä toimii yhtenä hyvinvointialueen rahoitukseen vaikuttavan HYTE-kertoimen indikaattorina.
Työttömillä on usein työssä käyviä enemmän terveysongelmia ja monet terveysriskit lisääntyvät työttömyyden pitkittyessä. Useilla työttömillä ja muilla työelämän ulkopuolella olevilla on tarve terveyttä ja työkykyä edistäviin palveluihin. Mikäli sairaudet, toimintakyvyn vajeet ja kuntoutustarve jäävät työttömillä tunnistamatta, riski syrjäytyä työmarkkinoilta kasvaa. Sosiaali- ja terveysministeriön laatimassa hyvinvointialueille kohdennetussa ohjeessa korostetaan työttömän terveyteen ja työkykyyn liittyvien tarpeiden yksilöllisyyttä ja monialaista yhteistyötä työttömän terveyden ja työkyvyn edistämisessä. (Lähde: Työttömän terveystarkastus ja terveysneuvonta sosiaali- ja terveydenhuollossa – painopisteenä työ-, toiminta- ja työllistymiskyky)
Kohderyhmänä ovat työttömät, joiden pääsy terveystarkastukseen on koronan aiheuttaman hoitovelan vuoksi viivästynyt sekä ammattilaiset, jotka työskentelevät työttömien terveystarkastuksien parissa.
Asiakasymmärrystä on kerrytetty kokemusasiantuntijatoiminnan sekä asiakaskokemuskyselyiden kautta. Kokemusasiantuntijatoiminta on koostunut kokemusasiantuntijoiden toteuttamista terveystarkastusten havainnoinneista sekä digitaalisen esitietokaavakkeen arvioinnista.
Työttömien terveystarkastusten toimintamallikuvaus julkaistiin ja otettiin käyttöön tammikuussa 2025. Toimintamallille sovittiin omistajuus avosairaanhoitoon ja vastuuhenkilöksi nimettiin yksi alueylihoitaja. Yksi keskitetyistä hoitajista nimettiin kehittämisen vastuuhenkilöksi ja hänen vastuulleen sovittiin lomakkeiden ja ohjeistusten päivitykset. Projektityöntekijä kävi esittelemässä uutta toimintamallia avosairaanhoidon yhteistyötapaamisissa, maakunnallisessa lääkärikokouksessa, sosiaalipalveluissa ja työllisyyspalveluissa sekä Jamk:lla sote-alan opiskelijoille. Toimintamallista tehtiin myös mediatiedote.
Työttömän terveystarkastuksia yhdenmukaisesti kaikkialla Keski-Suomessa. Digitaalisen esitietolomakkeen avulla työttömän terveystarkastuksesta voidaan suunnitella asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukainen. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä työllisyyspalveluiden ja Kelan ammattilaisilla on nyt yhteiset toimintaperiaatteet, käytänteet ja lomakkeet käytössään liittyen perustasolla toteutettavaan työkyvyn tukemiseen ja arviointiin liittyen.
Toteutuneiden työttömien terveystarkastusten määrää ollaan saatu merkittävästi kasvatettua. Vuonna 2024 työttömien terveystarkastuksia tehtiin Keski-Suomessa yhteensä 1 097, kun esimerkiksi ennen koronaa vuonna 2019 terveystarkastuksia tehtiin vain 411.
Kansikuva
