Työttömien varhainen palvelupolku Omaolon hyvinvointitarkastusta hyödyntäen, Kymenlaakson HVA (RRP, P4, I1)

Toimintamallin tarkoituksena on tehdä Omaolon hyvinvointitarkastus TE-toimiston asiakkaille, joilla ei ole pitkää työttömyystaustaa ja eivät ole hiljattain käyneet terveystarkastuksessa. Tavoitteena on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Oivalla ja ymmärrä

Toimintaympäristö

Työttömien terveystarkastuksia tehdään yhteistyössä Kaakkois-suomen TE-toimiston kanssa. Asiakkaalle annetaan TE-toimistossa esite ja ohjeistus terveystarkastukseen. Terveystarkastus tehdään Omaolon hyvinvointitarkastusta hyödyntämällä. Asiakas saa terveydenhoitajalta linkin Omaoloon, jossa pääsee täyttämään hyvinvointitarkastuksen. Toimintamalli on käytössä aluksi pilottina kohdistuen nuoriin aikuisiin (18-29v) koko Kymenlaakson alueella.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Nykytilaa kuvattaessa todettiin, että nykyinen toimintamalli ei ole kovin sujuva. Siinä TE-toimiston työntekijä laittoi salatun sähköpostin terveydenhoitajalle, joka kutsui asiakkaan terveystarkastukseen. Käytössä ei ollut digitaalista terveyteen liittyvää esitietolomaketta. Kymenlaakson hyvinvointialueen strategiaan kuuluu digitaalisten palveluiden lisääminen niihin palveluihin mihin se on mahdollista liittää osaksi asiakkaan palvelupolkua.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Lähtökohtana kehittämiselle on Omaolon palveluiden laajentaminen Kymenlaakson hyvinvointialueella. Tavoitteena on saada ohjattua työttömiä terveystarkastuksen piiriin. Digitaalisen palvelupolun tarkoituksena on sujuvoittaa palveluun pääsyä. Työttömien terveystarkastus on ennalta ehkäisevää toimintaa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat 18-29 -vuotiaat työttömät asiakkaat, joilla ei ole pitkää työttömyystaustaa. Asiakas saa itse päättää haluaako tehdä terveystarkastuksen digitaalisen kanavan kautta (Omaolon hyvinvointitarkastus) vai perinteisellä tavalla. Omaolon hyvinvointitarkastuksesta asiakas saa kattavan palautteen mm. terveydentilastaan ja elinikäodotteestaan. Ammattilainen ja asiakas pystyy kommunikoimaan Omaolon viestipalvelun kautta. Ammattilainen pystyy laittamaan asiakkaalle erilaisia tehtäviä Omaolon kautta, kuten esimerkiksi linkkejä hyödyllisiin sivustoihin tai Omaolon hyvinvointivalmennuksia.

Kuvittele ja kokeile

Kokeilun tavoitteet

Tavoitteena on saada pilottiin osallistuvat työttömät työnhakijat terveystarkastukseen ja näin ennalta ehkäistä mahdollisia tulevia sairauksia. Tavoitteena on myös, että mahdollisimman moni valitsee digitaalisen palvelupolun.

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Kymenlaakson hyvinvointialueen toimintastrategian yhtenä tavoitteena on digitaalisuuden lisääminen niissä palveluissa missä se on mahdollista ottaa käyttöön osaksi asiakkaan palvelupolkua. Lisäksi tarkoituksena on ottaa Omaolon palvelussa oleva sisältö mahdollisimman laajasti käyttöön alueella. Digitaalisen kyselyn avulla pyritään edistämään asiakkaan yksilöllistä kohtaamista sekä parantaa palvelun saatavuutta ja saavutettavuutta. Omaolon hyvinvointikyselyn avulla pyritään selvittämään työttömän asiakkaan sen hetkistä terveydentilaa ja puuttumaan mahdollisiin haasteisiin.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Jotta asiakas pystyy täyttämään Omaolon hyvinvointitarkastuksen, tarvitsee hänellä olla voimassa olevat verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenne käytössään. Lisäksi tarvitaan toimiva tietokone tai mobiililaite sekä internet-yhteys. Kehittäminen tapahtuu olemassa olevilla resursseilla. Kehittäminen on toteutettu yhteiskehittämisen menetelmin Kymenlaakson hyvinvointialueen henkilöstön ja Kaakkois-Suomen TE-toimiston kanssa.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Aluksi pilotti oli käynnissä 18-29-vuotiailla, mutta yhtään asiakasta ei ohjautunut terveystarkastukseen. Pilottia laajennettiin 03/24 18-40-vuotiaisiin. Pilottia on arvioitu 09/24, jolloin päätetiin, että pilottia ei jatketa. Yhtään asiakasta ei ole ohjautunut TE-toimistosta tekemään Omaolon hyvinvointitarkastusta, joten lopetetaan pilotti ja palataan myöhemmin asiaan jos digitaaliselle elintapoihin liittyvälle esitietolomakkeelle on tarvetta. Sen sijaan työ- ja toimintakykyyn liittyvään digitaaliseen esitietolomakkeeseen katsottiin olevan tarvetta ja tätä lähdetään edistämään jatkossa (Investointi 4:ssa).