PELKKÄ TIETO EI RIITÄ
Kun terveystarkastukseen ohjataan TE-toimistosta, on mahdollista että terveystarkastus koetaan sanktiona tai siihen kohdistetaan epäilyksiä. Henkilöllä on saattanut olla negatiivisia kokemuksia terveyspalveluista. Pelkkä tieto palveluista ei aina riitä, vaan tarvitaan aktiivisempaa tukea, kuten keskustelua ja kannustamista. Rinnallakulkija voi auttaa palveluihin hakeutumisessa ja motivoida asiakasta itse vaikuttamaan omaan hyvinvointiinsa.
Kaikkia työttömiä ei tavoiteta TYP:n ja TE-toimiston avulla, jolloin on tärkeää jalkautua paikkoihin, joissa voi kohdata terveysneuvontaa ja palveluohjausta tarvitsevia henkilöitä. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi ruokajakelut.
Terveyspalvelujen käyttöä saattavat rajoittaa myös asiakasmaksut. Maksua voidaan kuitenkin alentaa tai jättää se perimättä maksukyvyttömyyden vuoksi asiakasmaksulain 11 pykälään nojaten. Tätä mahdollisuutta ei tunneta kovin hyvin, eikä sitä sovelleta riittävän laajasti terveydenhuollossa. Soveltamisen käytännöt vaihtelevat.
TYÖTTÖMÄN TUNTEMUS
Työttömän tarpeita ei välttämättä osata tunnistaa palvelujärjestelmässä. Asiakkaiden ongelmat ovat usein monisyisiä ja kasautuneita, eikä niitä voida ratkaista yhdellä vastaanottokäynnillä. Vastaanottoajan tulisi olla riittävän pitkä, jotta tilannetta ja tarpeita voitaisiin käsitellä kattavasti ja asiakas kokisi voivansa nostaa esille vaikeatkin asiat.
Yhdistystoimijoiden kouluttaminen ja yhteistyön rakentaminen paikallisten sosiaali- ja terveydenhuollon, Kelan ja TE-palvelujen työntekijöiden kanssa edistää työttömän kuntalaisen tarpeiden ja tilanteiden tuntemusta. Verkostotapaamisissa työttömien tarpeita ja palveluun pääsyn esteitä tai katkoksia on tehty julkisille palveluille tutuimmiksi.
SUJUVAT PALVELUPOLUT, RINNALLAKULKEMINEN JA TYÖTTÖMIEN EDUSTUS
Palvelupolkujen tulisi olla sujuvia. Jatkopolkujen suunnittelussa ja etuuksista neuvottaessa tarvitaan monialaista tietoa ja sektorit ylittävää osaamista ja voidaan myös toimia ”saattaen vaihtaen ”.
Palvelujärjestelmässä voidaan hyödyntää esimerkiksi sosiaalityöntekijän ja terveydenhoitajan työparityöskentelyä. Voidaan myös hyödyntää erilaisia joustavia yhteistyökäytäntöjä (esimerkiksi yhteinen kalenteri, säännölliset soittoajat ja mahdollisuus Skypen käyttöön). Viranomaisten tiedotustilaisuuksia asiakkaille voidaan järjestää kansalaisjärjestöjen tiloissa. Eri palveluissa on myös mahdollista ottaa käyttöön asiakasvastaava, rinnallakulkija tai opastaja. Esimerkiksi Helsingissä on toiminut Fattaluuta-nimellä Stop Huumeille ry:n vertaisia, jotka auttavat palveluissa asioinnissa.
TE-palveluilla ja kunnalla voisi olla yhteyshenkilö ja TE-toimistoihin voisi tulla palveluohjaajan toimi, työttömien asiamies tai vastaava. Tampereella on ollut käytössä aiemmassa hankkeessa luotu Omavalmentaja-malli, joka on jäänyt osittain elämään.
Palvelujen kehittämisessä voidaan hyödyntää kokemusasiantuntijuutta tai kehittäjäasiakkuutta. Toiminnassa on myös kehitetty puheeksiottokoulutusta ja yhdistysten vapaaehtoisia on koulutettu puheeksi ottamisessa, rinnalla kulkemisessa, vertaistuessa ja palveluihin ohjaamisessa joillakin yhdistyksen toimipaikoilla.
Mikäli sosiaalityö siirtyy maakunnan tasolle, niin kuntatasolla, hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitopalveluissa voidaan hyödyntää jalkautumista ihmisten tavoittamiseksi.
TOIMINNAN TARVE
TE-toimistot vastaavat työkyvyn arvioinnista ja koordinoinnista. TE-toimistot tavoittavat työttömiksi ilmoittautuneet henkilöt. Työttömäksi ilmoittautuneiden lisäksi on joukko pitkäaikaistyöttömiä, jotka eivät ole aktiivisesti vuorovaikutuksessa TE-toimistojen tai TYP:in kanssa. Pääsy työttömän terveystarkastukseen vaatii joissakin kunnissa lähetteen terveystarkastukseen TE-toimistolta, TYP:ltä tai aikuissosiaalityöstä. Käytäntö rajaa pois henkilöitä, jotka eivät ole viranomaispalvelujen asiakkaina.
Työttömien terveystarkastukset ovat olleet lakisääteisiä vuodesta 2011 alkaen. Laki tunnetaan huonosti, eikä sitä sovelleta riittävän laajasti. Kunnat tiedottavat laista heikosti verkkosivuillaan eikä terveyskeskuksen ajanvarauksessa aina tiedetä siitä. Työttömien Keskusjärjestön havainnot kentältä ja jäsenyhdistyksistä antavat samanlaisen kuvan. Työttömien yhdistykset ovat viestittäneet keskusjärjestölleen tarpeesta tiedottaa terveystarkastuksista kattavammin.