Työttömille tietoa terveystarkastuksista jalkauttamalla

Palveluohjaajat, terveydenhoitaja ja sosiaalityöntekijä, jalkautuvat matalan kynnyksen toimipaikkoihin jakamaan tietoa työttömien terveystarkastuksista, sosiaali- ja terveyspalveluista ja etuuksista sekä antamaan henkilökohtaista palveluohjausta.

Toimintamallin nimi
Työttömille tietoa terveystarkastuksista jalkauttamalla
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Palveluohjaajat, terveydenhoitaja ja sosiaalityöntekijä, jalkautuvat matalan kynnyksen toimipaikkoihin jakamaan tietoa työttömien terveystarkastuksista, sosiaali- ja terveyspalveluista ja etuuksista sekä antamaan henkilökohtaista palveluohjausta.

Toteutuspaikka
Terveydeksi-hanke (ESR 2016–2019). Toimintamalli on arvioitu osana Sosiaalisen osallisuuden edistämisten koordinaatiohanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden yhteistä Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Valtakunnallinen
Toimintamallin rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)

Luotu

20.03.2020

Viimeksi muokattu

22.03.2024
Ratkaisun perusidea

Levittämällä tietoa työttömän oikeudesta terveystarkastukseen sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin ja tarjoamalla ohjausta palveluihin hakeutumiseen voidaan ennaltaehkäistä sairauksien syntyä, pitkittymistä tai pahenemista sekä ohjata työttömiä tarvittaessa hoitoon.

TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN

Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.

Toimintaympäristö

Toiminta tapahtuu matalan kynnyksen toimipaikoissa. esim. työttömien yhdistyksissä. Toiminta kytkeytyy sote-alan palvelujärjestelmään, jolla on vaikutusta työttömien terveyteen ja hyvinvointiin. Toimintaa voi järjestää myös kansalaisjärjestöjen tiloissa.  

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toiminta on suunnattu etenkin yli 30-vuotiaille pitkäaikaistyöttömille ja ikääntyneille sekä huono-osaisille ja vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville työttömille. Toimintaa on matalan kynnyksen toimipaikoissa ympäri Suomen, erityisenä kohderyhmänä ovat ruokajakelussa käyvät ihmiset. Toiminta on suunnattu myös kohtaamispaikkojen työntekijöille ja vapaaehtoisille.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

TIETOA JA OHJAUSTA JALKAUTTAMALLA

Palveluohjaajat jalkautuvat työttömien yhdistyksiin sekä EHYT ry:n Elokolo-tiloihin ja muihin matalan kynnyksen kohtaamispaikkoihin, kuten ruokajakeluihin järjestämään infotilaisuuksia työttömien terveystarkastuksesta ja antamaan henkilökohtaista palveluohjausta. Henkilökohtainen ohjaus voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että keskustellaan terveydestä, mahdollisista talousongelmista tai ohjataan sosiaalietuuksien hakemisessa. Käynnillä voidaan myös mitata verenpaine.

Palveluohjaajat kouluttavat yhdistystoimijoita puheeksi ottamisessa ja palveluihin opastamisessa. Toiminta vahvistaa työttömien tietoisuutta oikeuksistaan ja mahdollisuuksia hakeutua palveluihin.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

OSALLISUUDEN OSA-ALUEET

  1. Osallisuus omassa elämässä
  2. Osallisuus vaikuttamisen prosesseissa
  3. Osallisuus yhteisestä hyvästä

Toiminta lisää osallisuutta omassa elämässä lisäämällä tietoa oikeudesta terveystarkastuksiin, tarjoamalla palveluohjausta palvelutarpeen selvittämiseksi ja kannustamalla omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Kuntalainen on myös tullut tutuksi palvelujärjestelmässä. Jalkautumisen kautta ammattilaiset ovat saaneet työhönsä tiedollista tukea, mikä vahvistaa heidän osallisuuttaan omasta työstään. (1)

Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja:

ARVIOINTI (PDF-LIITE)

Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.

Sokran arvio toimintamallista Työttömille tietoa terveystarkastuksista jalkauttamalla 11.6.2019 (pdf 443 kt)

Vinkit toimintamallin soveltajille

PELKKÄ TIETO EI RIITÄ

Kun terveystarkastukseen ohjataan TE-toimistosta, on mahdollista että terveystarkastus koetaan sanktiona tai siihen kohdistetaan epäilyksiä. Henkilöllä on saattanut olla negatiivisia kokemuksia terveyspalveluista. Pelkkä tieto palveluista ei aina riitä, vaan tarvitaan aktiivisempaa tukea, kuten keskustelua ja kannustamista. Rinnallakulkija voi auttaa palveluihin hakeutumisessa ja motivoida asiakasta itse vaikuttamaan omaan hyvinvointiinsa.

Kaikkia työttömiä ei tavoiteta TYP:n ja TE-toimiston avulla, jolloin on tärkeää jalkautua paikkoihin, joissa voi kohdata terveysneuvontaa ja palveluohjausta tarvitsevia henkilöitä. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi ruokajakelut.

Terveyspalvelujen käyttöä saattavat rajoittaa myös asiakasmaksut. Maksua voidaan kuitenkin alentaa tai jättää se perimättä maksukyvyttömyyden vuoksi asiakasmaksulain 11 pykälään nojaten. Tätä mahdollisuutta ei tunneta kovin hyvin, eikä sitä sovelleta riittävän laajasti terveydenhuollossa. Soveltamisen käytännöt vaihtelevat.

TYÖTTÖMÄN TUNTEMUS

Työttömän tarpeita ei välttämättä osata tunnistaa palvelujärjestelmässä. Asiakkaiden ongelmat ovat usein monisyisiä ja kasautuneita, eikä niitä voida ratkaista yhdellä vastaanottokäynnillä. Vastaanottoajan tulisi olla riittävän pitkä, jotta tilannetta ja tarpeita voitaisiin käsitellä kattavasti ja asiakas kokisi voivansa nostaa esille vaikeatkin asiat.

Yhdistystoimijoiden kouluttaminen ja yhteistyön rakentaminen paikallisten sosiaali- ja terveydenhuollon, Kelan ja TE-palvelujen työntekijöiden kanssa edistää työttömän kuntalaisen tarpeiden ja tilanteiden tuntemusta. Verkostotapaamisissa työttömien tarpeita ja palveluun pääsyn esteitä tai katkoksia on tehty julkisille palveluille tutuimmiksi.

SUJUVAT PALVELUPOLUT, RINNALLAKULKEMINEN JA TYÖTTÖMIEN EDUSTUS

Palvelupolkujen tulisi olla sujuvia. Jatkopolkujen suunnittelussa ja etuuksista neuvottaessa tarvitaan monialaista tietoa ja sektorit ylittävää osaamista ja voidaan myös toimia ”saattaen vaihtaen ”.

Palvelujärjestelmässä voidaan hyödyntää esimerkiksi sosiaalityöntekijän ja terveydenhoitajan työparityöskentelyä. Voidaan myös hyödyntää erilaisia joustavia yhteistyökäytäntöjä (esimerkiksi yhteinen kalenteri, säännölliset soittoajat ja mahdollisuus Skypen käyttöön). Viranomaisten tiedotustilaisuuksia asiakkaille voidaan järjestää kansalaisjärjestöjen tiloissa. Eri palveluissa on myös mahdollista ottaa käyttöön asiakasvastaava, rinnallakulkija tai opastaja. Esimerkiksi Helsingissä on toiminut Fattaluuta-nimellä Stop Huumeille ry:n vertaisia, jotka auttavat palveluissa asioinnissa.

TE-palveluilla ja kunnalla voisi olla yhteyshenkilö ja TE-toimistoihin voisi tulla palveluohjaajan toimi, työttömien asiamies tai vastaava. Tampereella on ollut käytössä aiemmassa hankkeessa luotu Omavalmentaja-malli, joka on jäänyt osittain elämään.

Palvelujen kehittämisessä voidaan hyödyntää kokemusasiantuntijuutta tai kehittäjäasiakkuutta. Toiminnassa on myös kehitetty puheeksiottokoulutusta ja yhdistysten vapaaehtoisia on koulutettu puheeksi ottamisessa, rinnalla kulkemisessa, vertaistuessa ja palveluihin ohjaamisessa joillakin yhdistyksen toimipaikoilla.

Mikäli sosiaalityö siirtyy maakunnan tasolle, niin kuntatasolla, hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitopalveluissa voidaan hyödyntää jalkautumista ihmisten tavoittamiseksi.

TOIMINNAN TARVE

TE-toimistot vastaavat työkyvyn arvioinnista ja koordinoinnista. TE-toimistot tavoittavat työttömiksi ilmoittautuneet henkilöt. Työttömäksi ilmoittautuneiden lisäksi on joukko pitkäaikaistyöttömiä, jotka eivät ole aktiivisesti vuorovaikutuksessa TE-toimistojen tai TYP:in kanssa. Pääsy työttömän terveystarkastukseen vaatii joissakin kunnissa lähetteen terveystarkastukseen TE-toimistolta, TYP:ltä tai aikuissosiaalityöstä. Käytäntö rajaa pois henkilöitä, jotka eivät ole viranomaispalvelujen asiakkaina.

Työttömien terveystarkastukset ovat olleet lakisääteisiä vuodesta 2011 alkaen. Laki tunnetaan huonosti, eikä sitä sovelleta riittävän laajasti. Kunnat tiedottavat laista heikosti verkkosivuillaan eikä terveyskeskuksen ajanvarauksessa aina tiedetä siitä. Työttömien Keskusjärjestön havainnot kentältä ja jäsenyhdistyksistä antavat samanlaisen kuvan. Työttömien yhdistykset ovat viestittäneet keskusjärjestölleen tarpeesta tiedottaa terveystarkastuksista kattavammin.