Tyypin 2 diabetesta sairastavan suun terveydenhoidon tarpeen tunnistaminen ja ohjaus palveluihin (RRP. P4, I1)
Toimintamallissa diabeteshoitotyön ammattilaiset tiedostavat diabeteksen ja suun terveyden kaksisuuntaisen yhteyden sekä tunnistavat ne tyypin 2 diabetesta sairastavat asiakkaat, jotka tulee ohjata suun terveydenhuollon palveluihin.
Diabeteksella ja suun terveydellä on kaksisuuntainen yhteys. Diabetes ei suoraan aiheuta mitään suun alueen oireita tai sairauksia, mutta diabetesta sairastavilla suun alueen tulehdukset ovat tavallisempia ja tulehdukset pahenevat herkemmin sekä paranevat huonommin kuin muilla. Tulehdusalttius lisääntyy erityisesti sairauden puhkeamisvaiheessa, ennen diabeteksen hoidon aloittamista tai jos diabeteksen hoitotasapaino on huono.
Pitkittynyt ja hoitamaton kiinnityskudosten tulehdus (parodontiitti) voi huonontaa diabeteksen hoitotasapainoa ja hankaloittaa diabeteksen hoitoa. Kiinnityskudossairaudet voivat myös lisätä sydän- ja verisuonitautien vaaraa, joka diabetesta sairastavilla on jo perussairauden takia merkittävästi suurentunut. Parodontiitin hoito saattaa parantaa diabetesta sairastavan sokeritasapainoa, mikä vähentää potilaan diabeteksen hoidon kokonaiskustannuksia.
Jos veren glukoositaso on pitkään koholla, elimistön puolustuskyky (immuniteetti) heikkenee, mikä puolestaan voi pahentaa hammasperäisiä tulehduksia ja edistää tulehdusten leviämistä muualle elimistöön.
Ientulehdus ja hampaan kiinnityskudostulehdus (parodontiitti) ovat diabetesta sairastavilla yleisempiä ja vaikea-asteisempia kuin muilla kaikissa ikäryhmissä. Riski sairastua vaikea-asteiseen hampaiden kiinnityskudossairauteen (parodontiittiin) on 2–4 kertaa suurempi diabetesta sairastavilla verrattuna henkilöihin, joilla pitkäaikainen verenglukoositaso on normaali.
Hampaiden kiinnityskudosten tulehduksia esiintyy tavallisimmin niillä diabetesta sairastavilla, joilla on huono suuhygienia, diabetes on kestänyt pitkään, hoitotasapaino on huono ja joilla on ilmennyt diabetekseen liittyviä lisäsairauksia (esim. silmän verkkokalvon sairaus, munuaissairaus tai ääreishermoston häiriöitä). Parodontiitin itsessään voidaan katsoa olevan yksi diabeteksen lisäsairaus.
Useat pitkäaikaissairaudet, diabetes mukaan lukien, ovat yhteydessä huonontuneeseen suun ja hampaiden terveydentilaan ja suun sairauksilla on todettu voivan olla yhteys pitkäaikaissairauksien hallintaan. Parodontiitin Käypä hoito –suosittaa diabetesta sairastavien tarvitsevan muuta väestöä tiheämpää parodontaaliterveyden seurantaan.
Kanta-Hämeessä on tyypin 2 diabestasairastavia n. 13 500 ja diabetesdiagnoosin saaneista asiakkaista 17,5% prosentilla on myös parodontiittidiagnoosi.
Kanta-Hämeessä asiakkaat pääsevät parodontologiseen hoitoon kiitettävästi. Vuonna 2022 parodontologisen diagnoosin ovat saaneet 29,3 % suun terveydentilan tutkimuksessa käynneistä yli 18 vuotiaista kanta-hämäläisistä asiakkaista. Parodontologista hoitoa ovat saaneet 90,6 % parodontologisen diagnoosin saaneista asiakkaista.
Useat pitkäaikaissairaudet, diabetes mukaan lukien, ovat yhteydessä huonontuneeseen suun ja hampaiden terveydentilaan ja suun sairauksilla on todettu voivan olla yhteys pitkäaikaissairauksien hallintaan. Parodontiitin Käypä hoito –suosittaa diabetesta sairastavien tarvitsevan muuta väestöä tiheämpää parodontaaliterveyden seurantaan.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen strategian painopistealueita ovat:
-
Järjestämme vaikuttavat palvelut
Suunnittelemme ja järjestämme palvelumme niin, että ne vastaavat asiakasryhmien kokoa ja tarpeita. Vaikuttavuus saavutetaan oikein mitoitettujen palvelujen tehokkaalla tuottamisella ja systemaattisella kehittämisellä. -
Autamme sopivalle polulle
Sopivan palvelupolun löytyminen vaatii asiakasymmärrystä ja näkemystä - syliä, johon voi tukeutua. -
Osaamme ennakoida
Toimimme aidon ennakoivasti ja varaudumme ympäristön muutoksiin niin, että kaikki kantahämäläiset voivat paremmin. -
Onnistumme toisiimme luottaen
Pyrimme johtamisessamme selkeyteen ja johdonmukaisuuteen. Hyvä johtaminen ja luottamus ovat avaimia työhyvinvointiin ja yhteiseen onnistumiseen.
Kehitetyssä toimintamallissa toteutuvat Kanta-Hämeen hyvinvointialueen strategian painopistealueet: Järjestämme vaikuttavat palvelut, Autamme sopivalle polulle ja Osaamme ennakoida
Toimintamalli on osa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen jo olemassa olevaa tyypin 2 diabetesta sairastavan palvelupolkua.
Diabeteshoitotyön vastaanotolla asiakkaan suun terveys otetaan puheeksi ja asiakkaalle kerrotaan diabeteksen ja suun terveyden kaksisuuntaisesta yhteydestä. Asiakaalle kerrotaan diabeteksen altistavan suun sairauksille ja hyvän suun terveyden tukevan diabeteksen hoitotasapainoa.
Mikäli asiakas ei käy säännöllisesti suun terveydenhuollon palveluissa, hänet ohjataan suun terveydenhuollon palveluihin.
Mikäli asiakas käy säännöllisesti suun terveydenhuollossa, häntä kannustetaan huolehtimaan suun terveydestään jatkossakin.
Toimintamalli pyrkii laskemaan diabeteshoidon ja suun terveydenhuollon kustannuksia tunnistamalla diabetesasiakkaan suun terveydenhoidon tarpeen varhaisessa vaiheessa. Tämä mahdollistaa suusairauksien tunnistamisen ja hoidon aloittamisen ennen kuin suusairaudet ovat edenneet pidemmälle.
Toimintamallia on kehitetty yhdessä yhteistyöverkoston kanssa, joka koostuu hyvinvointialueen diabeteshoidon ammattilaisista (sairaanhoitajia, terveydenhoitajia ja lääkäreitä). Työryhmä on koottu keväällä 2024 kehittämään hyvinvointialueen diabeteshoidon prosesseja. Kyseinen toimintamalli on yksi kehitettävistä prosesseista.
Yhteistyöverkosto kokoontuu 1-2 kertaa kuukaudessa.
Diabetestyön ammattilaiset pitävät toimintamallia erittäin tärkeänä ja osa ammattilaisista ottaa suun terveyden puheeksi jo nykyisessä arkityössään säännönmukaisesti.
Ammattilaiset toivoivat helppoja asiakasohjauskanavia palveluista toiseen.
Diabetestyön ammattilaiset tiedostavat diabeteksen ja suun terveyden kaksisuuntaisen yhteyden.
Ammattilaiset ottavat suun terveyden puheeksi, osaavat tunnistaa asiakkaan suun terveydenhuollon palvelutarpeen sekä osaavat ohjata diabetesasiakas suun terveydenhuollon palveluihin.
Diabetestyön ammattilaisille tehtiin kysely, jossa mitattiin tietoutta suun terveyden ja diabeteksen kaksisuuntaisesta yhteydestä, suun terveyden puheeksiottoa ja suun terveydenhuollon palveluihin ohjausta.
Kysely uusitaan, kun toimintamalli on käyttöönotettu, jotta voidaan todentaa mahdollinen muutos.
Lisäksi voidaan seurata hyvinvointialueen asiakkaiden määrää, joilla on sekä parodontiitti- että diabetesdiagnoosi. Lukua voi verrata ennen toimintamallin käynnistymistä vastaavaan kaksoisdiagnoosilukuun ja tarkastella onko kaksoisdiagnoosien määrä kasvanut palveluohjauksen myötä.
Asiakasymmärryksen lisäämiseksi toteutettin kysely, jossa kartoitettiin diabetestyön ammattilaisten tietoutta suun terveyden ja diabeteksen kaksisuuntaisesta yhteydestä, suun terveyden puheeksi ottamisesta ja suun terveydenhuollon palveluihin ohjaamisesta.
Kyselyyn vastasi 20 diabeteshoitotyötä tekevää sairaanhoitajaa ja kaksi diabeteshoitotyötä tekevää lääkäriä.
Diabeteshoitotyön ammattilaiset olivat tietoisia diabeteksen ja suun terveyden kaksisuuntaisesta yhteydestä, mutta halusivat siitä lisää tietoa.
Valtaosa diabeteshoitotyön ammattilaisista otti suun terveyden puheeksi asiakkaiden kanssa.
Palveluohjaus suun terveydenhuollon palveluihin toteutettiin ohjaamalla asiakas soittamaan suun terveydenhuollon palveluihin tai kehotettiin asiakasta hakeutumaan suun terveydenhuollon palveluihin.
Ammattilaisilta tuli ehdotuksia palveluohjaukseen, jossa asiakkaan ei tarvitsisi hakeutua erikseen suun terveydenhuollon palveluihin vaan ohjaus tapahtuisi ammattilaisten kautta.