Tyypin 2 diabetesta sairastavan suun terveydenhoidon tarpeen tunnistaminen ja ohjaus palveluihin (RRP. P4, I1)
Toimintamallissa diabeteshoitotyön ammattilaiset tiedostavat diabeteksen ja suun terveyden kaksisuuntaisen yhteyden sekä tunnistavat ne tyypin 2 diabetesta sairastavat asiakkaat, jotka tulee ohjata suun terveydenhuollon palveluihin.
Toimintamallin nimi
Toimintamallissa diabeteshoitotyön ammattilaiset tiedostavat diabeteksen ja suun terveyden kaksisuuntaisen yhteyden sekä tunnistavat ne tyypin 2 diabetesta sairastavat asiakkaat, jotka tulee ohjata suun terveydenhuollon palveluihin.
Tarkoituksena on tuottaa suun terveyden puheeksiotto diabeteshoitotyössä -toimintamalli Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle perusterveydenhuollon palveluihin, jossa
-
Diabeteshoitotyön ammattilaiset tiedostavat diabeteksen ja suun terveyden kaksisuuntaisen yhteyden.
-
Diabeteshoitotyön ammattilaiset osaavat tunnistaa ne diabetesasiakkaat, jotka tulee ohjata suun terveydenhuollon palveluihin.
-
Asiakas ohjataan diabeteshoitotyön ammattilaisen vastaanotolta suun terveydenhuollon palveluihin.
Diabeteksella ja suun terveydellä on kaksisuuntainen yhteys. Diabetes ei suoraan aiheuta mitään suun alueen oireita tai sairauksia, mutta diabetesta sairastavilla suun alueen tulehdukset ovat tavallisempia ja tulehdukset pahenevat herkemmin sekä paranevat huonommin kuin muilla. Tulehdusalttius lisääntyy erityisesti sairauden puhkeamisvaiheessa, ennen diabeteksen hoidon aloittamista tai jos diabeteksen hoitotasapaino on huono.
Pitkittynyt ja hoitamaton kiinnityskudosten tulehdus (parodontiitti) voi huonontaa diabeteksen hoitotasapainoa ja hankaloittaa diabeteksen hoitoa. Kiinnityskudossairaudet voivat myös lisätä sydän- ja verisuonitautien vaaraa, joka diabetesta sairastavilla on jo perussairauden takia merkittävästi suurentunut. Parodontiitin hoito saattaa parantaa diabetesta sairastavan sokeritasapainoa, mikä vähentää potilaan diabeteksen hoidon kokonaiskustannuksia.
Jos veren glukoositaso on pitkään koholla, elimistön puolustuskyky (immuniteetti) heikkenee, mikä puolestaan voi pahentaa hammasperäisiä tulehduksia ja edistää tulehdusten leviämistä muualle elimistöön.
Ientulehdus ja hampaan kiinnityskudostulehdus (parodontiitti) ovat diabetesta sairastavilla yleisempiä ja vaikea-asteisempia kuin muilla kaikissa ikäryhmissä. Riski sairastua vaikea-asteiseen hampaiden kiinnityskudossairauteen (parodontiittiin) on 2–4 kertaa suurempi diabetesta sairastavilla verrattuna henkilöihin, joilla pitkäaikainen verenglukoositaso on normaali.
Hampaiden kiinnityskudosten tulehduksia esiintyy tavallisimmin niillä diabetesta sairastavilla, joilla on huono suuhygienia, diabetes on kestänyt pitkään, hoitotasapaino on huono ja joilla on ilmennyt diabetekseen liittyviä lisäsairauksia (esim. silmän verkkokalvon sairaus, munuaissairaus tai ääreishermoston häiriöitä). Parodontiitin itsessään voidaan katsoa olevan yksi diabeteksen lisäsairaus.
Useat pitkäaikaissairaudet, diabetes mukaan lukien, ovat yhteydessä huonontuneeseen suun ja hampaiden terveydentilaan ja suun sairauksilla on todettu voivan olla yhteys pitkäaikaissairauksien hallintaan. Parodontiitin Käypä hoito –suosittaa diabetesta sairastavien tarvitsevan muuta väestöä tiheämpää parodontaaliterveyden seurantaan.
Asiakasymmärryksen lisäämiseksi toteutettin kysely, jossa kartoitettiin diabetestyön ammattilaisten tietoutta suun terveyden ja diabeteksen kaksisuuntaisesta yhteydestä, suun terveyden puheeksi ottamisesta ja suun terveydenhuollon palveluihin ohjaamisesta.
Kyselyyn vastasi 20 diabeteshoitotyötä tekevää sairaanhoitajaa ja kaksi diabeteshoitotyötä tekevää lääkäriä.
Diabeteshoitotyön ammattilaiset olivat tietoisia diabeteksen ja suun terveyden kaksisuuntaisesta yhteydestä, mutta halusivat siitä lisää tietoa.
Valtaosa diabeteshoitotyön ammattilaisista otti suun terveyden puheeksi asiakkaiden kanssa.
Palveluohjaus suun terveydenhuollon palveluihin toteutettiin ohjaamalla asiakas soittamaan suun terveydenhuollon palveluihin tai kehotettiin asiakasta hakeutumaan suun terveydenhuollon palveluihin.
Ammattilaisilta tuli ehdotuksia palveluohjaukseen, jossa asiakkaan ei tarvitsisi hakeutua erikseen suun terveydenhuollon palveluihin vaan ohjaus tapahtuisi ammattilaisten kautta.
Jalkauttaminen tehtiin avosairaanhoidon yksiköisen kokousten kautta jossa opastettiin toimintamallin käyttöön. Lisäksi arjen toimintaan juurruttamiseksi on laadittu alueelle kirjaamisen mallipohja, jossa sisältönä on huomioitu suunterveydenhuollon puheeksi ottaminen. Tällä pyritään jatkossakin huolehtimaan että prosessin käyttö pysyy vakioituna toimintana kenttätyössä. Juurrutuksen varmistamiseksi on laadittu lisäksi ammattilaisille koulutusvideo, jolla taataan että kaikki ne ammattilaiset jotka eivät päässeet live koulutuksiin mukaan tai ovat uusia saavat saman opastuksen prosessin käyttöönotosta.
Alueella ei ollut aiemmin yhtenäistä prosessimallia siitä miten suunterveyden asiat tulisi ottaa puheeksi vastaanotoilla. Nyt toimintamalli on jalkautettu ja juurtuu käytäntöön. OmaHämeessä on samalla otettu käyttöön digitaalisia palveluita joista yksi on suun terveydenhuollon chat palvelu jonka avulla asiakkaat saavat helpommin yhteyden suunterveydenhuollon palveluihin ja se auttaa myös tässä prosessissa asiakkaan yhteyden saamista.
Kansikuva
