Vaativan erityisen tuen konsultaatiotiimi
Päijät-Hämeessä pilotoidaan monitoimijaista vaativan erityisen tuen konsultaatiotiimin toimintamallia. Pilotin tarkoituksena on rakentaa koulu- ja kasvuympäristöön jalkautuva yhdenmukainen toimintamalli koko Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän alueelle.
Koulunkäynnin eritasoisten haasteiden ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi tarvitaan varhaisia interventioita, sillä inhimillisestä ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta koulunkäynnin haasteisiin avun saaminen mahdollisimman aikaisin on tärkeää.
Koulutuksen puuttuminen on yksi merkittävä syrjäytymistä ja eriarvoisuutta lisäävä riskitekijä. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat lapset ja nuoret, joilla jo peruskoulun suorittaminen on haasteellista. Tilastokeskuksen mukaan oppivelvollisuuden kokonaan laiminlyöneiden ja ilman peruskoulun päättötodistusta eronneiden suhteellinen osuus on 2010-luvulla yli 2,5-kertaistunut. Runsaat poissaolot koulusta ovat riski koulupudokkuudelle ja syrjäytymiselle.
Tulevaisuuden lastensuojelu- hanketta taustoittamaan ja suuntaamaan on laadittu lastensuojelun tilannekuva alueelta. Lastensuojelun avohuollon asiakkaina oli vuonna 2018 0-17-vuotiaita lapsia Päijät-Hämeessä 2,1 %, lastensuojelun jälkihuollossa oli 18-20-vuotiaista Päijät-Hämeessä 2,4 %. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia oli Päijät-Hämeessä 1,8 %. Päijät-Hämeen alueella lastensuojelun avohuollon asiakkuuksia oli suhteellisesti maan vähiten, ja ne ovat viime vuosina vähentyneet selvästi. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus on suurentunut, ja asukaskohtaiset laitos- ja perhehoidon kustannukset ovat maan korkeimmat. Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä on paljon. 0-17-vuotiaita lapsia, joista on tehty lastensuojeluilmoitus, oli vastaavan ikäiseen väestöön suhteutettuna maan eniten. Lastenpsykiatrian avohoidon käyntien määrä 0-12 -vuotiailla oli maan toiseksi suurin.
Toimintaympäristö kattaa alueen 12 kunnan esi-ja perusopetuksen oppilaat kaikilla tuen portailla. Vuonna 2019 toimintaympäristön alueella on toiminut 64 peruskoulua, joissa on yhteensä 19 429 oppilasta. Opetusta toteutetaan ala-, ylä-, ja yhtenäiskouluissa. Alueen esiopetus toteutetaan koulujen yhteydessä tai omissa varhaiskasvatuksen yksiköissä. Osissa Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän kunnista tehdään yhteistyötä toisen kunnan kanssa opetuksen järjestämiseksi.
Alaikäisten mielenterveys- ja perheneuvolapalvelut tuottavat palveluita lapsille, nuorille ja perheille Päijät-Hämeen alueella. Palveluihin voi hakeutua matalalla kynnyksellä, ja ne ovat osa perustason terveydenhuoltoa. Palvelupyynnön voi tehdä asiakas itse sähköisesti Hyvis.fi-palvelussa tai soittamalla arkena klo 12.00-14:00 alaikäisten mielenterveys- ja perheneuvolan päivystysnumeroon. Palveluissa on kolme tiimiä (pikkulapsi-, kouluikäisten- ja nuorisotiimi). Työntekijöinä toimivat sairaanhoitajat, psykologit, sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat. Lääkäripalvelua on saatavilla tällä hetkellä rajallisesti.
Hankkeen tavoitteena on vastata asiakkaina olevien lasten ja nuorten yksilöllisiin tarpeisiin siten, että heidän sosiaaliset, terveydelliset ja sivistykselliset oikeutensa voivat toteutua hallinnonalojen rajojen estämättä. Tämä edellyttää lastensuojelulain velvoittamaa moniammatillista tukea ja hoitoa, jonka toteuttamiseksi tarvitaan systemaattista monitoimijaista yhteistyötä sekä paikallisesti että alueellisesti. Kaikkien lapselle tai nuorelle tärkeiden toimijoiden tulee tunnistaa oma roolinsa palvelukokonaisuudessa ja toimia sen mukaisesti. Monitoimijaisen auttamisen tulee olla saumatonta, systemaattista tiimityötä. Keskeistä on arjen toiminnan kehittäminen lapsen edun mukaiseksi. Monitoimijaisuutta on mahdotonta kehittää vain yhdestä palveluntuottajasta käsin. Lastensuojelu ei voi omasta positiostaan määritellä, miten erikoissairaanhoidon tai sivistystoimen tulisi toimia lastensuojelun asiakkaiden palveluissa. Monitoimijaisen kehittämisen ensimmäinen edellytys on se, että kaikilla toimijoilla on tunnistetut ja jaetut tavoitteet, joita kohti on mahdollista yhdessä edetä.
Vaativaa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tukemiseksi konsultaatiota tarvitaan kaikissa Päijät-Hämeen kunnissa ja kaupungeissa. Moniammatillisella ja varhaisella konsultaatiolla ehkäistään erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun toimenpiteiden tarvetta. Tavoitteena on saada kehitettyä alueelle toimiva yhdenmukainen malli vaativaa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tukemiseksi. Tuen rakentamisessa tarvitaan tiivistä yhteistyötä kaikkien sisote- toimijoiden kesken ja tavoitteena on perustaa Päijät-Hämeeseen resurssikeskus kaikista vaativimpien lasten ja nuorten tukemiseen. Yhteistyömalleja kehitetään valtakunnallisen VIP-verkoston ja Vaatu-toimijoiden ( Vaativa konsultaatio) kautta.
Kehittämistyön ja toimintamallin kohderyhmä on esi- ja perusopetusikäiset lapset ja nuoret, jotka käyvät koulua Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän alueella. Oppilailta ei edellytetä hoitokontaktia tai muuta verkostoa konsultaation alkaessa. Kohderyhmän lapsilla ja nuorilla on eritasoisia pitkäkestoisia koulunkäynnin haasteita, joihin pyritään vastaamaan monitoimijaisella verkostoyhteistyöllä.
Pilotin aikana on esiin noussut keskeisimpinä ilmiöinä koulupoissaolot, neuropsykiatriset häiriöt, verkostoyhteistyön- ja vanhemmuuden erilaiset haasteet. Pilotin aikana olemme törmänneet erilaisiin haasteisiin, kuten sitoutumattomat asiakkaat, verkostojen- ja verkostoyhteistyön puute sekä sirpaleisen palvelujärjestelmän aiheuttamat haasteet. Pilotin aikana olemme heränneet pohtimaan jatkokehitysideoita, joilla uskomme toimintamallin vastaavan alueen oppilaiden tarpeisiin yhä paremmin. Kehityssuuntana on huoltajilta tulevan konsultaatiopyynnön mahdollistaminen sekä omanlaisen interventiomallin kehittäminen alueelle, jolla voidaan vastata koulupudokkaiden ja kouluakäymättömien oppilaiden tarpeisiin yhä intensiivisemmin ja systemaattisesti. Ajatus vanhempien vertaistukiryhmän perustamisesta on myös noussut esille. Vanhemmilla ja perheillä on suuri tarve tulla kuulluksi ja osalliseksi lapsensa asioissa. On tärkeää nähdä yhteistyö voimavarana ja pyrkiä aktiiviseen muutokseen yhdessä asiakkaiden kanssa.
Pilotin aikana olemme osallistaneet asiakkaita työskentelyn alusta alkaen. Konsultaatioprosessin aloittaminen oppilaan nimellä vaatii suostumuslomakkeen täyttämistä ja luvan antamista tiimille tulla mukaan oppilaan tuen rakentamiseen. Osallisuus on varmistettu pilotin edetessä tarjoamalla mahdollisuutta jalkautumiselle kohtaamaan tukea tarvitsevia oppilaita ja perheitä koulu- ja kasvuympäristöön. Pilotin asiakkaille on tarjottu mahdollisuutta ohjautua hoitokontaktiin alaikäisten mielenterveys- ja perheneuvolaan.
Osallisuutta olemme pyrkineet vahvistamaan luomalla luottamuksellisen ja dialogisen vuorovaikutussuhteen perheiden ja oppilaiden kanssa. Oppilaan ja perheen ympärillä olevan verkoston kanssa olemme työskennelleet perheiden luvalla ja pyrkineet luomaan toimivia foorumeita verkostoyhteistyön sujumiselle ja asiakkaiden osallisuuden vahvistumiselle.
Asiakasymmärrys on rakentunut pilotin edetessä yhä selkeämmäksi. Oppilaan tuen tarpeeseen vastaaminen ja huolen puheeksi ottaminen matalalla kynnyksellä on meidän kaikkien toimijoiden yhteinen perustehtävä. Merkittävä asia on tiedon lisääminen alueella olevista palveluista ja toimijoista, koska käytettävissä on kattava monialainen palvelujärjestelmä. Oppilaiden monisyisiin tilanteisiin perehtyminen ja taustalla olevien juurisyiden selvittäminen on tärkeä osa osallisuuden toteutumista. Asiakas on itse aktiivisesti prosessissa mukana määrittelemässä ongelmaansa ja pyrimme asiakkaiden kuulluksi tulemisen kokemukseen ja sitä kautta aktiiviseen muutokseen. Kulmakivenä työskentelyssä näemme monitoimijaisen yhteistyön merkityksellisyyden, jossa jaetaan vastuuta yhteisten tavoitteiden mukaisesti, eikä kenenkään toimijan tarvitse yksin kyetä ratkaisemaan haastavia tilanteita.