Vaativan erityisen tuen konsultaatiotiimi
Päijät-Hämeessä pilotoidaan monitoimijaista vaativan erityisen tuen konsultaatiotiimin toimintamallia. Pilotin tarkoituksena on rakentaa koulu- ja kasvuympäristöön jalkautuva yhdenmukainen toimintamalli koko Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän alueelle.
Toimintamallin nimi
Päijät-Hämeessä pilotoidaan monitoimijaista vaativan erityisen tuen konsultaatiotiimin toimintamallia. Pilotin tarkoituksena on rakentaa koulu- ja kasvuympäristöön jalkautuva yhdenmukainen toimintamalli koko Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän alueelle.
Päijät-Hämeessä käynnistyi 26.10.2020 maakunnallinen sivistystoimen koordinoima pilottihanke Vaativan erityisen tuen konsultaatiotiimin toimintamallin kehittämiseksi. Etelä-Suomen Tulevaisuuden lastensuojelu- hankkeen (2020-2022) osana toimivan pilotin tarkoituksena on rakentaa lasten ja nuorten koulu- ja kasvuympäristöön jalkautuva yhdenmukainen toimintamalli koko Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän alueelle. Pilotti jatkuu alueella 31.10.2021 asti.
Monitoimijaiseen tiimiin kuuluu kaksi konsultoivaa erityisopettajaa, lastensuojelun asiantuntija sekä sairaanhoitaja. Tiimin tehtävänä on tarjota konsultaatiota ja ohjausta oppilaille, perheille ja koulujen henkilöstölle, jotta mahdollisimman monen oppilaan koulunkäynti omassa lähikoulussa toteutuisi. Työskentelyn tavoitteena on ehkäistä lastensuojelun ja erikoissairaanhoidon tarvetta. Tiimi toimii Kanervikon koulun alaisuudessa Lahdessa. Kanervikon koulu tuottaa sairaalaopetus palvelut Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän alueelle.
Konsultaatiota tarjotaan esi- ja peruskouluikäisille lapsille ja nuorille eikä konsultaatio edellytä hoitokontaktia. Tiimiin voi ottaa yhteyttä, kun oppilaan koulunkäynti ei koulun tarjoamista oppimisen tuen ja opiskeluhuollon tukitoimista huolimatta onnistu. Konsultaatiopyyntö voi tulla myös koulun ulkopuoliselta taholta, kuten perhesosiaalityö, lastensuojelu, alaikäisten mielenterveys- ja perheneuvolapalvelut sekä erikoissairaanhoito.
Konsultaatiota toteutetaan puhelin- ja videokonsultaatioina, jalkautumalla lasten ja nuorten koulu- ja kasvuympäristöihin, antamalla ohjauksellisia keskusteluja omalle koululle, tarjoamalla työkaluja haastavien tilanteiden ratkaisemiseen, työssä jaksamisen tukeminen, koulupalaverit/verkostopalaverit, oppilaan tuen suunnittelu ja arviointi sekä toimenpiteiden ja prosessien seuranta.
Oppilaiden tuen rakentamisessa kouluympäristöön tarvitaan tiivistä ja oikea-aikaista monitoimijaista yhteistyötä kaikkien sivistys-, sosiaali- ja terveystoimijoiden kesken. Tavoitteena on vakiinnuttaa tiimin toimintamalli ja perustaa Päijät-Hämeeseen resurssikeskus kaikista vaativimpien lasten ja nuorten tukemiseen. Toimintamallia kehitetään alueella yhteistyössä valtakunnallisen VIP-verkoston ja Vaativan konsultaation toimijoiden kanssa.
Koulunkäynnin eritasoisten haasteiden ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi tarvitaan varhaisia interventioita, sillä inhimillisestä ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta koulunkäynnin haasteisiin avun saaminen mahdollisimman aikaisin on tärkeää.
Koulutuksen puuttuminen on yksi merkittävä syrjäytymistä ja eriarvoisuutta lisäävä riskitekijä. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat lapset ja nuoret, joilla jo peruskoulun suorittaminen on haasteellista. Tilastokeskuksen mukaan oppivelvollisuuden kokonaan laiminlyöneiden ja ilman peruskoulun päättötodistusta eronneiden suhteellinen osuus on 2010-luvulla yli 2,5-kertaistunut. Runsaat poissaolot koulusta ovat riski koulupudokkuudelle ja syrjäytymiselle.
Tulevaisuuden lastensuojelu- hanketta taustoittamaan ja suuntaamaan on laadittu lastensuojelun tilannekuva alueelta. Lastensuojelun avohuollon asiakkaina oli vuonna 2018 0-17-vuotiaita lapsia Päijät-Hämeessä 2,1 %, lastensuojelun jälkihuollossa oli 18-20-vuotiaista Päijät-Hämeessä 2,4 %. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia oli Päijät-Hämeessä 1,8 %. Päijät-Hämeen alueella lastensuojelun avohuollon asiakkuuksia oli suhteellisesti maan vähiten, ja ne ovat viime vuosina vähentyneet selvästi. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus on suurentunut, ja asukaskohtaiset laitos- ja perhehoidon kustannukset ovat maan korkeimmat. Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä on paljon. 0-17-vuotiaita lapsia, joista on tehty lastensuojeluilmoitus, oli vastaavan ikäiseen väestöön suhteutettuna maan eniten. Lastenpsykiatrian avohoidon käyntien määrä 0-12 -vuotiailla oli maan toiseksi suurin.
Toimintaympäristö kattaa alueen 12 kunnan esi-ja perusopetuksen oppilaat kaikilla tuen portailla. Vuonna 2019 toimintaympäristön alueella on toiminut 64 peruskoulua, joissa on yhteensä 19 429 oppilasta. Opetusta toteutetaan ala-, ylä-, ja yhtenäiskouluissa. Alueen esiopetus toteutetaan koulujen yhteydessä tai omissa varhaiskasvatuksen yksiköissä. Osissa Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän kunnista tehdään yhteistyötä toisen kunnan kanssa opetuksen järjestämiseksi.
Alaikäisten mielenterveys- ja perheneuvolapalvelut tuottavat palveluita lapsille, nuorille ja perheille Päijät-Hämeen alueella. Palveluihin voi hakeutua matalalla kynnyksellä, ja ne ovat osa perustason terveydenhuoltoa. Palvelupyynnön voi tehdä asiakas itse sähköisesti Hyvis.fi-palvelussa tai soittamalla arkena klo 12.00-14:00 alaikäisten mielenterveys- ja perheneuvolan päivystysnumeroon. Palveluissa on kolme tiimiä (pikkulapsi-, kouluikäisten- ja nuorisotiimi). Työntekijöinä toimivat sairaanhoitajat, psykologit, sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat. Lääkäripalvelua on saatavilla tällä hetkellä rajallisesti.
Kehittämistyön ja toimintamallin kohderyhmä on esi- ja perusopetusikäiset lapset ja nuoret, jotka käyvät koulua Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän alueella. Oppilailta ei edellytetä hoitokontaktia tai muuta verkostoa konsultaation alkaessa. Kohderyhmän lapsilla ja nuorilla on eritasoisia pitkäkestoisia koulunkäynnin haasteita, joihin pyritään vastaamaan monitoimijaisella verkostoyhteistyöllä.
Pilotin aikana on esiin noussut keskeisimpinä ilmiöinä koulupoissaolot, neuropsykiatriset häiriöt, verkostoyhteistyön- ja vanhemmuuden erilaiset haasteet. Pilotin aikana olemme törmänneet erilaisiin haasteisiin, kuten sitoutumattomat asiakkaat, verkostojen- ja verkostoyhteistyön puute sekä sirpaleisen palvelujärjestelmän aiheuttamat haasteet. Pilotin aikana olemme heränneet pohtimaan jatkokehitysideoita, joilla uskomme toimintamallin vastaavan alueen oppilaiden tarpeisiin yhä paremmin. Kehityssuuntana on huoltajilta tulevan konsultaatiopyynnön mahdollistaminen sekä omanlaisen interventiomallin kehittäminen alueelle, jolla voidaan vastata koulupudokkaiden ja kouluakäymättömien oppilaiden tarpeisiin yhä intensiivisemmin ja systemaattisesti. Ajatus vanhempien vertaistukiryhmän perustamisesta on myös noussut esille. Vanhemmilla ja perheillä on suuri tarve tulla kuulluksi ja osalliseksi lapsensa asioissa. On tärkeää nähdä yhteistyö voimavarana ja pyrkiä aktiiviseen muutokseen yhdessä asiakkaiden kanssa.
Pilotin aikana olemme osallistaneet asiakkaita työskentelyn alusta alkaen. Konsultaatioprosessin aloittaminen oppilaan nimellä vaatii suostumuslomakkeen täyttämistä ja luvan antamista tiimille tulla mukaan oppilaan tuen rakentamiseen. Osallisuus on varmistettu pilotin edetessä tarjoamalla mahdollisuutta jalkautumiselle kohtaamaan tukea tarvitsevia oppilaita ja perheitä koulu- ja kasvuympäristöön. Pilotin asiakkaille on tarjottu mahdollisuutta ohjautua hoitokontaktiin alaikäisten mielenterveys- ja perheneuvolaan.
Osallisuutta olemme pyrkineet vahvistamaan luomalla luottamuksellisen ja dialogisen vuorovaikutussuhteen perheiden ja oppilaiden kanssa. Oppilaan ja perheen ympärillä olevan verkoston kanssa olemme työskennelleet perheiden luvalla ja pyrkineet luomaan toimivia foorumeita verkostoyhteistyön sujumiselle ja asiakkaiden osallisuuden vahvistumiselle.
Asiakasymmärrys on rakentunut pilotin edetessä yhä selkeämmäksi. Oppilaan tuen tarpeeseen vastaaminen ja huolen puheeksi ottaminen matalalla kynnyksellä on meidän kaikkien toimijoiden yhteinen perustehtävä. Merkittävä asia on tiedon lisääminen alueella olevista palveluista ja toimijoista, koska käytettävissä on kattava monialainen palvelujärjestelmä. Oppilaiden monisyisiin tilanteisiin perehtyminen ja taustalla olevien juurisyiden selvittäminen on tärkeä osa osallisuuden toteutumista. Asiakas on itse aktiivisesti prosessissa mukana määrittelemässä ongelmaansa ja pyrimme asiakkaiden kuulluksi tulemisen kokemukseen ja sitä kautta aktiiviseen muutokseen. Kulmakivenä työskentelyssä näemme monitoimijaisen yhteistyön merkityksellisyyden, jossa jaetaan vastuuta yhteisten tavoitteiden mukaisesti, eikä kenenkään toimijan tarvitse yksin kyetä ratkaisemaan haastavia tilanteita.
Toimintamallia juurrutetaan ja levitetään alueella tarjoamalla toimintamallin mukaista palvelua. Toimintamallin juurtuminen vaatii aikaa ja tiedon leviämistä laajalle alueella. Juurtuminen osaksi arjen toimintaa vaatii käytännön työskentelyä ja positiivisia kokemuksia toiminnasta. Toimintamallin levittäminen useissa eri verkostoissa (sivistystoimi, lastensuojelu, perhesosiaalityö, alaikäisten mielenterveys- ja perheneuvola, muu perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito) vaatii paljon aikaa, henkilöstöresursseja ja moniammatillista osaamista.
Toimintamallin käytäntöön vieminen vaatii sitoutuneen henkilöstön ja yhteistyötahot, jotka ovat avoimia monitoimijaisen verkostoyhteistyön tekemiselle. Käytäntöön vieminen vaatii riittävästi aikaa ja tahtoa toteuttaa organisaatioiden rajoja ylittävää yhteistyötä yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Toimintamallin käytäntöön vieminen vaatii rohkeaa ja kokeilevaa asennetta sekä totuttujen toimintatapojen muuttamista.
Toimintamallista tulee vakiintunut tapa toimia, mikäli sille annetaan riittävät mahdollisuudet menestyä ja juurtua alueella. Tämä vaatii riittäviä taloudellisia resursseja joilla saadaan osaava henkilöstö, jolla on aikaa toteuttaa laadukasta konsultaatiota.
Huoltajien näkökulmasta lapsi on saanut tarvitsemaansa apua/tukea ja lapsen tilanne on edennyt yhdessä sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Ulkopuolisen tiimin väliintulo lapsen asioissa on selkeyttänyt lapsen tilannetta ja vienyt asioita eteenpäin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
Ammattilaisten näkökulmasta he ovat saaneet apua/tukea haastaviin tilanteisiin. Positiivisena asiana on koettu kaikkien toimijoiden (perhe, koulu, terveydenhuolto, sos.toimi) yhteen kokoaminen, pitkittyneen tilanteen äärelle pysähtyminen, toivon ylläpitäminen ja tietynlainen vetovastuu.
Kevään 2021 (päivitetty 3.6.2021) asiakaspalautteiden perusteella 90% asiakkaista on ollut melko/ erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun. 97% asiakkaista on kokenut tulleensa kuulluksi melko/erittäin hyvin prosessin aikana. 80% asiakkaista on kokenut konsultaatioprosessin hyödylliseksi. 76% asiakkaista on lisäksi kokenut monitoimijaisuuden tuoneen lisäarvoa konsultaatiolle.
Aina ei ole tarvittu isoja interventioita tai verkostoyhteistyötä, vaan systeemissä on voinut tapahtua yllättäviä tai odottamattomia positiivisia muutoksia ilman isoja väliintuloja.