| Innokylä

Toimintaympäristö

Toimintaympäristönä on Kainuun hyvinvointialue ja kyseistä toimintamallia on testattu kotona asuvia ikäihmisiä työssään kohtaavan henkilöstön keskuudessa. Toimintamalli on kuitenkin hyödynnettävissä kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden käyttöön sekä esimerkiksi moniviranomaistoiminnan tehtävänkuvien ja vastuiden kuvaamiseen. Toimintamallia voidaan hyödyntää myös muualla kuin Kainuun hyvinvointialueella.

Toimintamalli on kehitetty sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten moniammatillisen yhteistyön ja ymmärryksen vahvistamista ajatellen, mutta sitä voisi hyödyntää esimerkiksi vahvistamaan eri yhdyspintatoimijoiden välistä yhteistyötä ja ymmärrystä toistensa toimen- ja tehtävänkuvista.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Toimintamalli koskee sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Toimintamallin avulla on tarkoitus vahvistaa moniammatillista yhteistyötä ja ymmärrystä eri sote-ammattilaisten tehtävänkuvista. Toimintamalli edes auttaa osaltaan sitä, että päällekkäisyydet poistuvat palvelujen toteuttamisesta ja henkilöstön yhteen toimivuus parantuu, jolloin myös esimerkiksi henkilöresurssien käyttö tehostuu.

Kainuun hyvinvointialueen strategiassa (2022-2025) yhtenä strategisena linjauksena on, että teemme yhdessä ihmiseltä ihmiselle. Toimintamalli linkittyy strategisen linjauksen yhtenä ydinkohtana olevaan hoitopolkujen toimivuuteen yli toimialue- ja yksikkörajojen. Lisäksi strategissa on linjattu, että Kainuun hyvinvointialueella on hyvä asiakaspalvelu, ammattitaito ja inhimillinen työote - kaikissa toiminnoissa. Toimintamalli lisää ymmärrystä toisten ammattilaisten tehtävänkuvista ja vahvistaa moniammatillisen yhteistyön saumatonta toteutumista, kun sitä tarvitaan. näin ollen toimintamalli linkittyy myös kyseiseen strategiseen ydinkohtaan.

Kainuun hyvinvointialueen strategia 2022-2025

https://hyvinvointialue.kainuu.fi/strategia

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kainuussa on haasteena ikääntyvä ja sairastava väestö sekä samalla väestön väheneminen. Vähenevässä väestössä on ikääntymisen myötä kasvava palvelun tarve, eli hoitovelka kasvaa. Lisäksi hyvinvointialueen haasteina on tunnistettu vaikea henkilöstötilanne sekä taloudelliset kustannuspaineet. Näihin haasteisiin on kyettävä vastaamaan strategisilla valinnoilla, jotta palvelut kyetään turvaamaan koko väestölle myös tulevaisuudessa.

Sujuva ja tarkoituksenmukainen moniammatillinen yhteistyö edistää osaltaan toimivia hoito- ja palveluketjuja. Kun henkilöstö tuntee nykyistä paremmin toistensa tehtävänkuvat ja vastuut edistää se osaltaan henkilöresurssien järkevää ja tehokasta käyttöä.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Toimintamallia kehitettiin pääasiassa hanketiimin voimin. Kuvitteellisen asiakastapauksen "kertomuksen" valmistettua listattiin toimijat ja heidän kanssaan järjestettiin tapaamisia, jossa tarina hiottiin lopulliseen muotoonsa. Toimijoita oli haasteellista saada mukaan suunnittelutyöhön (etukäteistapaamisiin) henkilöstöresurssipulan vuoksi.

Mikäli toimintamalli otetaan jatkossa käyttöön Kainuun hyvinvointialueella, olisi tärkeää mahdollistaa se, että eri toimijat pääsevät osallistumaan mukaan suunnittelupalavereihin.

Tavoiteltu muutos

Henkilöstö tuntee nykyistä paremmin toistensa tehtävänkuvat ja vastuut. Asiakkaiden / potilaiden hoito- ja palveluketjut ovat sujuvampia vahvistuneen moniammatillisen yhteistyön myötä. Häiriökysyntä vähenee, kun asiakas / potilas osataan ohjata nykyistä paremmin oikean toimijan luo. Päällekkäisyydet palvelujen tuottamisessa vähenevät / poistuvat.

Muutoksen mittaaminen

Henkilöstökyselyt: henkilöstön kokemuksen mittaaminen (ymmärrys ja tieto muiden toimijoiden tehtävänkuvista).

Asiakaskokemuksen mittaaminen: asiakkaan kokemus palvelu / hoitoketjujen sujuvuudesta.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toimintamallin kohderyhmänä ovat sote-alan ammattilaiset. Toimintamallia voidaan käyttää myös esimerkiksi moniviranomaisyhteistyössä (eri toimijoiden tehtävänkuvien ja vastuiden avaaminen muille). Kyseisen toimintamallin kehittämisessä ei ole ollut tarkoituksenmukaista osallistaa asiakkaita, koska toimintamalli on suunnattu ammattilaisten osaamisen vahvistamiseen.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Toimintamalli edistää henkilöstön yhteen toimivuutta ja sitä, että moniammatillisuus palveluissa vahvistuu. Se luo edellytyksiä entistäkin paremmalle yhteistyölle eri ammattilaisten välillä, koska toimintamallin myötä he ymmärtävät entistä paremmin toistensa tehtävänkuvia ja vastuita. Toimintamalli koskee sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia erilaisissa hoito- ja palveluketjuissa.

Toimintamallissa eri ammattiryhmät esittelevät toimenkuviaan kuvitteellisen asiakastapauksen ympärillä draaman avulla. Esityksen päätteeksi on paneelikeskustelu, jossa hyvinvointialueen johto ja esihenkilöt keskustelevat paneelikeskustelussa moniammatillisesta yhteistyöstä ja sen merkityksestä hyvinvointialueen strategiaan peilaten. Esitys ja paneelikeskustelu taltioidaan, jotta se on katsottavissa ja hyödynnettävissä myös myöhemmin hyvinvointialueen sisäisessä koulutuskäytössä.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Videotallenne : katsottavissa hyvinvointialueella sisäisesti.

Esihenkilöiden kautta (paneelikeskustelussa mukana hyvinvointialueen johtoa ja esihenkilöitä -> johdon tietoisuus ja sitouttaminen).

Vastuutahon nimeäminen: toimintamallille kannattaa nimetä vastuutaho, joka ideoi kulloisenkin tarinan ja kokoaa tarvittavat toimijat yhteen sen ympärille. Voisiko esimerkiksi vastuu olla vuosittain kiertävä / vaihtuva eri toimialueiden välillä.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallille on hyvä nimetä vastuuhenkilö, joka kokoaa tarvittavat tahot yhteen ja kantaa vastuun kokonaisuudesta. Myös esihenkilöiden sitouttaminen toimintamalliin on keskeisessä osassa. Toimintamalli olisi hyvä yhdistää johonkin säännönmukaiseen tapahtumaan, jolloin sitä voitaisiin hyödyntää myös esimerkiksi organisaation perehdyttämisen yhtenä työkaluna.

Toimintamalli on sovellettavissa sellaisenaan eri ammattiryhmien ja myös esimerkiksi moniviranomaistoiminnan ja eri tahojen vastuiden ja tehtävänkuvien kuvaamiseen. Toimintamallin testauksessa esityksestä tehtiin videotallenne. Videotallenne mahdollistaa toimenkuviin perehtymisen niille, jotka eivät pääse seuraamaan esitystä reaaliajassa.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Jotta toimintamallin vaikutuksia voitaisiin arvioida luotettavasti, täytyisi sitä kokeilla useampaan kertaan. Seminaariin paikan päällä osallistuneille toteutettiin sen jälkeen palautekysely sähköpostitse. Vastaajista (78,6%) oli sitä mieltä, että seminaari onnistui tavoitteessa "lisätä eri sote- ammattilaisten ymmärrystä toistensa tehtävänkuvista ja vastuista" joko erittäin hyvin tai melko hyvin. Neutraaleja oli 21,4% vastanneista. Vastaajista suurin osa (yhteensä 57,2%) oli sitä mieltä, että seminaarin avulla onnistuttiin lisäämään ymmärrystä moniammatillisen yhteistyön merkityksestä henkilöresurssien järkevän ja tarkoituksenmukaisen käytön näkökulmasta. Vastauksista 28,6% oli neutraaleja ja 14,3% vastaajista oli sitä mieltä, ettei seminaari ollut onnistunut kyseisen tavoitteen näkökulmasta. Kaikki kyselyyn vastanneet olivat puolestaan sitä mieltä, että seminaarin toteutustapa oli mielenkiintoinen ja 92,2% oli lisäksi sitä mieltä, että toteutustapa oli onnistunut. Kyselyn tulosten perusteella voitaneen kuitenkin tulla alustavaan johtopäätökseen, että toimintamallin kaltaista toteutustapaa kannattaisi jatkossakin hyödyntää, kun halutaan vahvistaa henkilöstön osaamista ja ymmärrystä toistensa tehtävänkuvista ja vastuista.

Toimintamalli on myös vertaisarvioitu toisen hyvinvointialueen toimesta arvioinnin sanallisen koonnin mukaan draamatyöpaja on tervetulleen erilainen tapa perehdyttää ja sen vuoksi voi olla joillekin jopa mielekkäämpi ja mieleenpainuvampi kuin jonkin kirjallisen materiaalin läpi käyminen. Hyvin moni sote-ammattilainen kohtaa työssään kotona asuvia ikäihmisiä (iäkkäiden palveluiden, kuten kotihoidon ja asiakasohjauksen työntekijöiden lisäksi mm. terveysaseman koko henkilökunta, sairaalan työntekijät poliklinikoilla ja osastoilla, suun terveydenhuollon henkilökunta, kuntoutustyöntekijät, mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä aikuissosiaalityö). On tärkeää pyrkiä osallistamaan mahdollisimman laaja joukko ammattilaisia draamapohjaiseen perehdytykseen.

Jatkokehitysajatuksena vertaisarvioijat kannustivat osallistamaan vahvemmin seminaariin osallistuvaa yleisöä esimerkiksi käsittelemällä caseja ryhmätöinä ja osallistamalla heitä paneelikeskusteluun. Nyt seminaarin yhteydessä järjestettiin paneelikeskustelu, jossa keskustelemassa oli hyvinvointialueen johtoa ja esihenkilöitä.

Vertaisarvioitsijoiden mukaan toimintamalli lisännee mahdollisesti merkittävästikin vuorovaikutusta ammattilaisten välillä, joka heijastunee asiakkaille oikea-aikaisina ja oikeatasoisina palveluina. On helpompi tehdä yhteistyötä, kun tunnetaan yhteistyökumppani.

Vahvempaa moniammatillista yhteistyötä ja osaamista draaman avulla