Vahvempaa moniammatillista yhteistyötä ja osaamista draaman avulla
Moniammatillista yhteistyötä ja yhdessä tekemisen osaamista vahvistetaan kuvitteellisen asiakastapauksen kautta draaman avulla. Eri ammattilaiset esittelevät toimenkuviaan ja vastuitaan asiakkaan / potilaan hoidossa. Esitys videoidaan.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Moniammatillista yhteistyötä ja yhdessä tekemisen osaamista vahvistetaan kuvitteellisen asiakastapauksen kautta draaman avulla. Eri ammattilaiset esittelevät toimenkuviaan ja vastuitaan asiakkaan / potilaan hoidossa. Esitys videoidaan.
Toimintamalli lyhyesti
Toimintamalli edistää henkilöstön yhteen toimivuutta ja sitä, että moniammatillisuus palveluissa vahvistuu. Se luo edellytyksiä entistäkin paremmalle yhteistyölle eri ammattilaisten välillä, koska toimintamallin myötä he ymmärtävät entistä paremmin toistensa tehtävänkuvia ja vastuita. Toimintamalli koskee sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia erilaisissa hoito- ja palveluketjuissa.
Toimintamallissa eri ammattiryhmät esittelevät toimenkuviaan kuvitteellisen asiakastapauksen ympärillä draaman avulla. Esityksen päätteeksi on paneelikeskustelu, jossa hyvinvointialueen johto ja esihenkilöt keskustelevat paneelikeskustelussa moniammatillisesta yhteistyöstä ja sen merkityksestä hyvinvointialueen strategiaan peilaten. Esitys ja paneelikeskustelu taltioidaan, jotta se on katsottavissa ja hyödynnettävissä myös myöhemmin hyvinvointialueen sisäisessä koulutuskäytössä.
Toimintaympäristönä on Kainuun hyvinvointialue ja kyseistä toimintamallia on testattu kotona asuvia ikäihmisiä työssään kohtaavan henkilöstön keskuudessa. Toimintamalli on kuitenkin hyödynnettävissä kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden käyttöön sekä esimerkiksi moniviranomaistoiminnan tehtävänkuvien ja vastuiden kuvaamiseen. Toimintamallia voidaan hyödyntää myös muualla kuin Kainuun hyvinvointialueella.
Toimintamalli on kehitetty sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten moniammatillisen yhteistyön ja ymmärryksen vahvistamista ajatellen, mutta sitä voisi hyödyntää esimerkiksi vahvistamaan eri yhdyspintatoimijoiden välistä yhteistyötä ja ymmärrystä toistensa toimen- ja tehtävänkuvista.
Toimintamallin kohderyhmänä ovat sote-alan ammattilaiset. Toimintamallia voidaan käyttää myös esimerkiksi moniviranomaisyhteistyössä (eri toimijoiden tehtävänkuvien ja vastuiden avaaminen muille). Kyseisen toimintamallin kehittämisessä ei ole ollut tarkoituksenmukaista osallistaa asiakkaita, koska toimintamalli on suunnattu ammattilaisten osaamisen vahvistamiseen.
Videotallenne : katsottavissa hyvinvointialueella sisäisesti.
Esihenkilöiden kautta (paneelikeskustelussa mukana hyvinvointialueen johtoa ja esihenkilöitä -> johdon tietoisuus ja sitouttaminen).
Vastuutahon nimeäminen: toimintamallille kannattaa nimetä vastuutaho, joka ideoi kulloisenkin tarinan ja kokoaa tarvittavat toimijat yhteen sen ympärille. Voisiko esimerkiksi vastuu olla vuosittain kiertävä / vaihtuva eri toimialueiden välillä.
Jotta toimintamallin vaikutuksia voitaisiin arvioida luotettavasti, täytyisi sitä kokeilla useampaan kertaan. Seminaariin paikan päällä osallistuneille toteutettiin sen jälkeen palautekysely sähköpostitse. Vastaajista (78,6%) oli sitä mieltä, että seminaari onnistui tavoitteessa "lisätä eri sote- ammattilaisten ymmärrystä toistensa tehtävänkuvista ja vastuista" joko erittäin hyvin tai melko hyvin. Neutraaleja oli 21,4% vastanneista. Vastaajista suurin osa (yhteensä 57,2%) oli sitä mieltä, että seminaarin avulla onnistuttiin lisäämään ymmärrystä moniammatillisen yhteistyön merkityksestä henkilöresurssien järkevän ja tarkoituksenmukaisen käytön näkökulmasta. Vastauksista 28,6% oli neutraaleja ja 14,3% vastaajista oli sitä mieltä, ettei seminaari ollut onnistunut kyseisen tavoitteen näkökulmasta. Kaikki kyselyyn vastanneet olivat puolestaan sitä mieltä, että seminaarin toteutustapa oli mielenkiintoinen ja 92,2% oli lisäksi sitä mieltä, että toteutustapa oli onnistunut. Kyselyn tulosten perusteella voitaneen kuitenkin tulla alustavaan johtopäätökseen, että toimintamallin kaltaista toteutustapaa kannattaisi jatkossakin hyödyntää, kun halutaan vahvistaa henkilöstön osaamista ja ymmärrystä toistensa tehtävänkuvista ja vastuista.
Toimintamalli on myös vertaisarvioitu toisen hyvinvointialueen toimesta arvioinnin sanallisen koonnin mukaan draamatyöpaja on tervetulleen erilainen tapa perehdyttää ja sen vuoksi voi olla joillekin jopa mielekkäämpi ja mieleenpainuvampi kuin jonkin kirjallisen materiaalin läpi käyminen. Hyvin moni sote-ammattilainen kohtaa työssään kotona asuvia ikäihmisiä (iäkkäiden palveluiden, kuten kotihoidon ja asiakasohjauksen työntekijöiden lisäksi mm. terveysaseman koko henkilökunta, sairaalan työntekijät poliklinikoilla ja osastoilla, suun terveydenhuollon henkilökunta, kuntoutustyöntekijät, mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä aikuissosiaalityö). On tärkeää pyrkiä osallistamaan mahdollisimman laaja joukko ammattilaisia draamapohjaiseen perehdytykseen.
Jatkokehitysajatuksena vertaisarvioijat kannustivat osallistamaan vahvemmin seminaariin osallistuvaa yleisöä esimerkiksi käsittelemällä caseja ryhmätöinä ja osallistamalla heitä paneelikeskusteluun. Nyt seminaarin yhteydessä järjestettiin paneelikeskustelu, jossa keskustelemassa oli hyvinvointialueen johtoa ja esihenkilöitä.
Vertaisarvioitsijoiden mukaan toimintamalli lisännee mahdollisesti merkittävästikin vuorovaikutusta ammattilaisten välillä, joka heijastunee asiakkaille oikea-aikaisina ja oikeatasoisina palveluina. On helpompi tehdä yhteistyötä, kun tunnetaan yhteistyökumppani.
Kansikuva
