Vaikuttamista kävelykierroksilla (Hima & Strada)
Hima & Strada tuottaa vaihtoehtoisia kaupunkikierroksia, jotka lisäävät ymmärrystä eriarvoistumisen juurisyistä yhdistämällä kokemustietoa, tutkimustietoa ja vaikuttamista. Se toimii vaikuttamisen alustana asunnottomuutta kokeneille ihmisille.
Suomessa on tehty viimeiset 12 vuotta tavoitteellista työtä asunnottomuuden kitkemiseksi. Tulosta on syntynyt: asunnottomien määrä on vähentynyt seitsemättä vuotta peräkkäin.
ARAn uusimmassa tilastoinnissa Suomessa oli vuoden 2019 lopulla hieman alle 5000 asunnotonta. Naisten asunnottomuus lisääntyi. Eniten on tuttavien ja sukulaisten luona oleilevia ns. piiloasunnottomia (5528). Kaksi kolmasosaa (3 120 henkilöä) yksinelävistä asunnottomista oleskeli tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona. Pitkäaikaisasunnottomia on tässä ryhmässä noin 19 %.
Nykyhallituksen tavoitteena on puolittaa asunnottomuus vuoteen 2023 mennessä. Ympäristöministeriö on käynnistänyt kolmivuotisen asunnottomuusohjelman suurimpien kaupunkiseutujen, palvelutuottajien ja järjestöjen kanssa.
Poliittinen tahto on tällä hallituskaudella asunnottomuuden poistamisen puolella. Hima & Stradan toiminnalla voidaan varmistaa ihmisoikeusperustainen lähestymistapa asunnottomuuden vähentämiseen siten, että asunnottomuutta kokeneet ihmiset ovat mukana luomassa ratkaisuja.
Kokemusvaikuttaminen on nuori ilmiö eikä vakiintuneita malleja ole ollut aiemmin. Hima & Stradan luoma malli on ensimmäinen. Palautteiden mukaan kansalaisvaikuttaminen ja yhteisöllinen toiminta valtaistaa ja voimauttaa tekijäänsä samalla kun ajaa yhteiskunnallista muutosta.
Lainsäädännöllisestä näkökulmasta olisi oikeus asuntoon turvattava vahvemmin Suomen lainsäädännössä.
Asunto on ihmisen perustarve, kuten puhdas vesi, ravinto ja vaatetus. Siksi jokaisella tulee olla lailla suojattu oikeus kohtuuhintaiseen, turvalliseen ja varmaan asuntoon, joka vastaa asukkaidensa tarpeita.
Julkisen vallan tehtävä on varmistaa, että jokainen ihminen Suomessa saa elää kokonaisvaltaista elämää nauttien kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa turvattujen oikeuksien suojasta
Jotta Suomen lainsäädäntö tukisi asunnottomuuden poistamista, asunto subjektiivisena oikeutena on laajennettava koskemaan kaikkia. Perustuslain §19 mukaan ”Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä.” Sanamuoto ei riitä takaamaan jokaiselle kuuluvaa oikeutta asuntoon. Ihmisoikeussopimusten mukaisesti julkisella vallalla on velvollisuus vastata siitä, että kaikilla on todellinen mahdollisuus asianmukaiseen asuntoon. Oikeus asuntoon tulee ilmetä myös perustuslakia täydentävässä muussa lainsäädännössä, mikä on oikeuden turvaamiseksi välttämätöntä.
Eriarvoistumisesta kumpuavalla asunnottomuudella on merkittäviä vaikutuksia ihmisen elämään ja sen laatuun: se vaikeuttaa koulussa tai työssä käyntiä, lisää väkivallan kohteeksi joutumisen riskiä, heikentää terveyttä ja kasvattaa kuolemanriskiä. Siksi asunnottomuus on harvoin vain asunnon puutetta, vaan se vaikuttaa ihmisoikeuksien toteutumiseen laajemminkin. Ihmisoikeuksien näkökulmasta asunnottomuus on syrjintää ja yhteiskunnallista ulossulkemista.
Perinteisesti asunnottomiin ihmisiin on suhtauduttu avun ja tuen tarvitsijoina tai hyväntekeväisyyshankkeiden kohderyhmänä. Peräänkuulutamme muutosta, jossa ilman asuntoa elävät ja asumisessa ongelmia kohtaavat ihmiset ovat ensisijaisesti oikeuksien haltijoita. Asunnottomien ja asunnottomuutta kokeneiden ihmisten osallisuutta tulee lisätä asuntopoliittisessa päätöksenteossa.
Toiminnan tavoitteeksi valikoitui asunnottomuuden uusiutumisen ennaltaehkäisy toiminnalla, joka vahvistaa haavoittuvassa asumistilanteessa elävien ihmisten autonomiaa, osaamista ja osallisuutta sekä vähentää asunnon menettämiseen johtavia riskitekijöitä. Sen lisäksi, että katsoimme tarpeelliseksi asunnottomuutta kokeneiden katuoppaiden yhteiskunnallisen osallisuuden lisääntymisen halusimme edistää ihmisoikeusperustaista lähestymistapaa asunnottomuustyössä.
Asunnottomuuden ehkäisyssä on pääsääntöisesti keskitytty henkilöön. Rakenteiden merkityksen vahvempaa huomiointia tarvitaan. Perinteisesti vaikuttamistyö on ammattilaisvetoista.
Asunnottomuutta kokeneilla ihmisillä ei yleensä ole vaikuttajan roolia muutosta ajavassa prosessissa. Katuoppaat ovat kokeneet, kuinka ei ole tullut kuulluksi ja tarpeineen nähdyksi palvelujärjestelmässä. Oikea-aikaisen ja tarpeenmukaisen avun saanti ei ole onnistunut. Se on aiheuttanut asunnottomuutta ja syventänyt ongelmia myös muilla elämänalueilla.
H&S on sisällöltään erilainen kuin mikään aiempi toiminto tai hanke H&S:n kanssa päällekkäistä toimintaa ei ole Suomessa.
Lähdimme liikkeelle oletuksesta, että toiminta vahvistaa haavoittuvassa asumistilanteessa olevaa ihmistä monin tavoin. Toimintaa aloittaessamme asetimme tavoitteiksi mm., että toiminta lisää katuoppaiden sitoutumista ja motivaatiota vaikuttaa omaa elämää koskevien asioiden kulkuun. Kehitimme toimintaa, että mukana olijoiden omat päämäärät jäsentyisivät, myös liittyen työelämätaitoihin, ammatilliseen kehittymiseen tai oppimiseen. Tavoitteenamme oli vahvistaa työelämäosallisuutta valmennuksen ja oppaana toimimisen kautta.
Monilla mukana olevilla ihmisillä oli kokemusta siitä, että ei kuulu oikein mihinkään. Hima & Stradassa voisi kuulua yhteisöön ja opastoiminnan myötä linkki yhteiskuntaan vahvistuu. Katsoimme tämän vahvistavan myös asumisvalmiuksia.
Lähestymme asunnottomuuskysymystä oikeuksien toteutumattomuuden kautta. Ihmisoikeuksien vahvistamisessa on olennaista, että oikeuksien toteutumattomuutta kokeneet ihmiset ovat vaikuttamisen avaintekijöinä. Siksi katuoppaat valmennettiin tekemään aktiivista vaikuttamis- ja mediatyötä asunnottomuutta aiheuttavien rakenteiden korjaamiseksi. Heidän vaikuttamistyönsä toivottiin purkavan ennakkoluuloja, joita asunnottomuutta kokeneet ihmiset kohtaavat. Samalla halusimme pitää asunnottomuuskysymykset ja ratkaisuehdotukset toistuvasti esillä julkisessa keskustelussa. Kaupunkikierrosten edesauttamilla kohtaamisilla toivoimme saavamme lisättyä tietoa asunnottomuudesta ja vähennettyä ennakkoluuloja.
Hima & Stradan rakenteesta haluttiin tehdä skaalattava ja maantieteellisesti monistettavissa oleva. Lähdimme myös tutkimaan mahdollisuutta yhteiskunnalliseen yritystoimintaan.
Toiminnalla on kaksi kohderyhmää:
Katuoppaat eli ihmiset, joilla on asunnottomuustausta sekä mahdollinen riski joutua uudelleen asunnottomiksi. Riskiä kohottavia tekijöitä voivat olla taustalla oleva päihderiippuvuus, traumat, köyhyys, taloudellisen lukutaidonheikkous, laitoskokemukset, järjestelmäriippuvuus ja jo aiemmin toistunut asunnottomuus.
Katuoppaat ovat joko tuetun asumisen piirissä tai asuvat itsenäisesti. Taustalla on mm. pitkäaikaisasunnottomuutta, ajanjaksoja vankilassa ja muissa laitoksissa, lastensuojelutoimia ja päihde- tai mielenterveyskuntoutumista. Asunnottomuus on ollut usein toistuvaa ja joskus jopa yli vuosikymmenen jatkunutta.
Katuoppaita on saatu mukaan toimintaan sen vuoksi, että jokaisella heillä on halukkuutta tehdä vaikuttamistyötä asunnottomuuden vähentämiseksi sekä purkaa ennakkoluuloja, joita asunnottomuutta kokeneneet ihmiset kohtaavat.
Katuoppaita ei vain osallistettu toimintaan, vaan katuoppaat ovat olleet itse luomassa toimintaa valmennuksesta kierroksiin saakka. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että valmennus nojautuu katuoppaiden tarpeisiin ja kiinnostuksen kohteisiin sekä henkilökohtaisen tiedon työstämiseen. Valmennuksessa kukin opas tuottaa kierrostaan omilla ehdoillaan ja suunnittelee itse vaikuttamisen viestinsä, jonka haluaa yleisön kuulevan. Katuoppaat ovat toiminnan toteuttajia.
Alussa katuoppaat äänestivät siitä, millainen valmennuksen sisältö on. He olivat mukana kaikessa päätöksenteossa: mitä yhteistyötä tehdään, mihin tapahtumiin osallistutaan, mikä vaikuttamistoiminnan ydin on, mihin haastatteluihin ja tutkimustyöhön osallistutaan ja niin edelleen.
Toisena kohderyhmänä on Hima & Stradan kävelykierroksille osallistuva yleisö, johon katuoppaiden vaikuttamistoiminta kohdistuu. Yleisö koostuu kaupunkilaisista sekä turisteista, ammattiyhteisöistä ja päätöksentekijöistä. Yleisön kiinnostus toimintaan ja kierroksille osallistumiseen on ollut alusta asti kiinnostavien aiheiden ja oppaiden vuoksi laajaa.
Katuoppaamme ovat luoneet laadukkaita vaihtoehtoisia kierroksia, joissa yhdistyy mm. historia, kaupunkikulttuuri, tieto asunnottomuudesta ja muista lieveilmiöistä, kansalaisvaikuttaminen ja kokemustieto.
Yleisön osallistuminen kierroksille on tehty helpoksi verkkokaupan kautta. Viestintäkieli on houkutteleva ja viihteellinen sekä vaikuttava. Kierrokset ovat kulttuurikokemus eikä tirkistelymatka kenenkään elämään.
Yleisö on päässyt vaikuttamaan kierroksiin tuomalla palautetta sekä koekierroksilla toiminnan alussa että myöhemmin. Jokaisen kierroksen jälkeen osallistuja on saanut palautekyselyn, jossa kysytään kierroksen onnistumisesta sekä pyydetään mahdollisia kehittämisehdotuksia.
Hima & Strada on asunnottomuuden uusiutumisen ennaltaehkäisemiseen ja asunnottomuutta kokeneiden ihmisten autonomian, osaamisen ja osallisuuden vahvistamiseen tähtäävä malli. Hima & Strada vastaa asunnottomuuden ennaltaehkäisyn ja uusiutumisen torjunnan tarpeeseen sekä asunnottomuuteen liitetyn stigman poistamiseen.
Vapaaehtoisilla katuoppailla on Hima & Stradassa vahva rooli. Malli on yhteiskehittämisen ilmentymä, missä asunnottomuutta kokeneet ihmiset vaikuttavat sisällön suunnitteluun, kehittämiseen, toteutukseen ja arviointiin. Hanke on edennyt jatkuvan kehittämisen virrassa, virheistä ja onnistumisista oppien.
Yhteisöllinen vertaistoiminta jaetaan Hima & Stradassa kolmeen erilaiseen toimintakokonaisuuteen:
1. Valmennukseen ja vertaistukeen 2. Muuhun tukeen ja 3. Kansalaisvaikuttamiseen.
1. Valmennus ja vertaistuki
Osallistujat kehittävät yhteisöllisyyttä, sosiaalisia suhteitaan ja vuorovaikutusta muiden kanssa. Valmennus parantaa osallistujien työllistymisedellytyksiä. Se mahdollistaa tarvittavat tiedot, osaamisen ja tuen oman kaupunkikierroksen tuottamiseen suunnittelusta oppaana toimimiseen. Valmennus pitää sisällään mm. oman mentorin, itseilmaisun vahvistamista, kokonaisuuksien suunnittelua, vaikuttamistoimintaa, kaupunkihistoriaa ja -taidetta, viestintää, markkinointia ja opasvalmennusta.
Kaupunkikierrosten tuottaminen on työhön verrattavissa oleva tehtävä (uuden palvelun suunnittelu, kehittäminen ja tuottaminen). Katuoppaiden tapaamisessa käydään läpi kokemuksia oppaana toimimisesta sekä tehdään toiminnan kulkuun vaikuttavia päätösasioita.
2. Muu tuki
Hima & Strada auttaa asunnottomuuteen johtavien polkujen tunnistamisessa ja mahdollistaa asunnottomuutta ennaltaehkäisevien toimien ketterän käyttöönoton. Työntekijät tunnistavat tuen tarpeen ja vastaavat siihen yhteisesti toimien tai neuvontapalveluun tai itse palveluun ohjaamalla. Työntekijät varmistavat, että osallistujien perustarpeet, kuten ruoka, vaatetus ja asuminen, ovat kunnossa ja keskusteluapua on saatavilla. Ongelmien aktualisoitumisen varalta on oltava ennakointisuunnitelmat. Elämänhallintaa voi häiritä esim. asumiseen liittyvät vaikeudet, terveyden haasteet, työhön ja koulutukseen liittyvät tarpeet, rahavaikeudet, päihteet ja ihmissuhdeongelmat. Hima & Stradalla on ammattiapua tarjoavan organisaation verkosto, joka voi tarjota lisätukensa yllä mainituissa elämänhallinnan vaikeuksissa.
3. Kansalaisvaikuttaminen
Keinona ovat kaupunkikierrokset, mediayhteistyö sekä ja erilaiset puhujatilaisuudet. Katuoppaat saavat vaikuttamistoiminnan koulutusta valmennuksen yhteydessä. Kaupunkikierroksia markkinoidaan kohdennetusti päättäjille, virkamiehille ja sote-ammattilaisille, mutta kuka tahansa voi osallistua. Vaikuttamisen tavoitteet ja viestit luovat katuoppaat yhteisesti, mutta kaiken kattavana sanomana on asunto ihmisoikeutena.
Vaikuttamistoiminnalla lisätään tietoa asunnottomuudesta, lisätään asunnottomuutta koskevaa medianäkyvyyttä ja kannustetaan päättäjiä tekemään asunnottomuutta ennaltaehkäiseviä ja vähentäviä ratkaisuja.
Kaupunkikierroskonsepti:
Hima & Strada -kaupunkikierrokset ovat Hima & Stradan toiminnan julkisuuteen näkyvä osa.
Kierroksilla kuljetaan asunnottomuutta kokeneen oppaan mukana kaupungin mielenkiintoisissa, piiloon jääneissä paikoissa. Paikkoihin liittyy esimerkiksi erityinen merkitys, hyvä tarina, tai historiaa, joka ei ole yleisesti tiedossa. Asunnottomuus teemana pilkahtelee läpi kierroksen. Kierroksilla asunnottomuudesta ja asunnottomuutta kokevista ihmisista tulee näkyvämpiä kaupunkitilassa.
Autonomian vahvistuminen tapahtuu prosessissa sivutuotteena. Kaupunkikierrostoiminnassa opas on johtaja, häntä kuunnellaan, hänellä on päätäntävalta kierroksen sisällöstä ja hänen asiantuntijuutensa on hyötykäytössä. Samalla hän käsittelee omaa henkilöhistoriaansa ja asunnottomuuskokemustaan.
Kokemuksia voi purkaa turvallisesti myös ryhmätapaamisissa ja työnohjauksessa. Kohtaamiset oppaan ja muiden ihmisten välillä vähentävät asunnottomuuteen liitettyä stigmatisaatiota ja ennakkoluuloja.
Katuoppaat saavat kierroksista vapaaehtoiset osallistumismaksut. Pieni lisätulo motivoi olemaan toiminnassa mukana ja kehittämään sitä edelleen.
Katuoppaat osallistuvat esim. viestintä- ja markkinointitehtäviin, kierrosmyynnin edistämiseen ja koko konseptin kehittämiseen.
Kuva
Kuva
Mallia voi skaalata maantieteellisesti ja vaikuttavuudelta laajemmaksi. Olennaista on, että toimintaa pyörittävällä organisaatiolla on resurssit kahteen täysipäiväiseen työntekijään ja rahaa oppaiden valmennukseen, vertaistoimintaan, markkinointiin, viestintään ja työnohjaukseen.
Tulevaisuuden oppaat voivat olla ihmisiä, jotka erinäisistä syistä ovat kokeneet joutuneensa yhteiskunnan marginaaliin. Katuoppaina toimivilla ihmisillä voi olla kokemuksia eriarvoisuuksista ja oikeuksien toteutumattomuudesta. Yhdistävänä tekijänä heillä tulisi olla halua ja valmiutta tehdä yhteiskunnallista vaikuttamistyötä henkilökohtaisen kokemuksen kautta.
Hima & Stradassa asunnottomuutta kokeneet katuoppaat ovat asunnottomuusilmiön, ja asunnottomuuskokemusten lisäksi käsitelleet julkista tilaa ja sen esteellisyyttä. Toiminnan kiinnostuksen kohteena on ollut julkisen tilan eriarvoistumista tuottavat mekanismit ja palvelujärjestelmän ulkosulkevat käytänteet.
Asunnottomuutta kokiessa nimenomaan julkisesta tilasta tulee paikka, jossa vietetään eniten aikaa ja valitettavasti koetaan erilaista syrjintää sekä ennakkoasenteellista ja epätasa-arvoista kohtelua.
Kierrosten ytimessä voi siis jatkossa olla esimerkiksi nimenomaan kokemus julkisen tilan kapenemisesta, kaupallistumisen haittavaikutuksista erilaisiin ihmisiin sekä esteellisyydestä. Kaupunki, kadut ja julkiset palvelut voivat näyttäytyä erilaisilta esimerkiksi ihmisille, jotka ovat liikuntarajoitteisia tai joiden ulkonäkö on erottuva. Julkisessa tilassa koetaan rasismia ja voidaan altistua vihapuheelle ja myös väkivallalle. Kaupungissa liikkuminen voi olla erilaista nuorelle, naiselle tai esimerkiksi vankilasta vapautuneelle ihmiselle jne. Kierrostoiminta voi tarjota varman, turvallisen ja joustavan pohjan erilaiselle kokemusvaikuttamiselle ja tuoda uutta kokemustietoa julkisuuteen.
Toiminnasta on tehty liiketoimintasuunnitelma, mutta laskelmat osoittavat, että kierrosmyynnillä ei saa niin paljon rahaa, että sillä voisi kustantaa valmennuksen, vetaistoiminnan ja työnohjauksen. Toiminnan prosessin vaiheisiin tarvitsee avustusrahaa, lahoitusrahaa tai sponsorirahaa. Toiminnan vaiheet on esitetty kohdassa: Ratkaisun perusidea. Juurruttaminen onnistuu yllä mainitut edellytykset huomioon ottaen.
Malli ja Innokylässä jaetut materiaalit on lisensoitu Creative Commons nimeä-jaa samoin 4.0 kansainvälinen -lisenssillä. Hima & Stradan brändi (nimi, logo, kuvat, viestintäalustojen kuvat ja tyyli) ei ole käytettävissä, vaan ne kuuluvat Kalliolan setlementti ry:lle.
Vaikutukset katuoppaille ja kierroksille osallistuneille:
Hima & Stradassa kävelykierrokset ovat väline, joka auttaa jäsentämään omaa menneisyyttä ja auttaa erottamaan kokemukset omasta minuudesta sekä tarjoaa vakaan ja joustavan pohjan itsenäiselle toimijuudelle ja kokemusvaikuttamiselle. Perinteisessä kokemusasiatuntijatyössä tämä ei välttämättä onnistu. Kierroksille syntyy katuoppaan ja osallistujien välille asetelma, jossa tasavertainen kohtaaminen on mahdollista. Se usein edesauttaa ulkopuolelta määritellystä uhrin asemasta poispääsyä. Näin kokemukseen perustuvan tiedon jakamisesta tulee kokemuksella vaikuttamista, jolloin henkilökohtainen autonomia vahvistuu. Katuopas voi tuntea olevansa aktiivinen kansalaisvaikuttaja, jonka tietämystä ja ammattimaisuutta arvostetaan.
Kaikki oppaat kertovat toiminnan lisänneen sitoutumista sekä motivaatiota vaikuttaa oman elämän koskeviin asioiden kulkuun. Toiminnan rakenne vaatii säännöllistä osallistumista, jotta kierros tulee valmiiksi. Säännölliset tapaamiset sekä jatkuva yhteydenotto ovat oiva tapa säilyttää kontaktin oppaisiin, ja sen myötä auttavat heitä sitoutumaan toimintaan ja toiminnan kehittämiseen.
Sitoutumista on ylläpitänyt ensisijaisesti henkilökohtainen kiinnostus vaikuttamistyöhön, kierrostoimintaan ja ryhmään, jossa työskennellään. Täytyy kuitenkin korostaa, että myös palaute omasta toiminnasta motivoi sitoutumista. Oppaat näkivät oman tekemisensä tuloksia ja halusivat jatkaa. Palaute on tärkeää saada sekä toiminnassa mukana olevilta että yleisöltä. Kyselyissä käy ilmi, että onnistuminen on lisännyt merkityksellisyyden tunnetta.
”Oman tuotoksen valmiiksi saaminen – saanut kokemusta siitä, mihin mä pystyn ja mitä sitoutuminen tarkoittaa. Olen sitoutunut kunniallisesti toimintaan ja se on vahvistanut mua ammattilaisena. ” - Katuopas
Toiminnassa omat päämäärät jäsentyvät. Valmennus ja opastaminen ovat antaneet työkaluja muihinkin elämänalueisiin. Valmentaneet heitä opiskeluun ja työnhakuun, sekä antoivat varmuutta vaikuttaa muilla alueilla. He saivat rohkeutta puolustamaan henkilökohtaisia asioita, esimerkiksi viranomaisten kanssa asioiminen on helpottunut.
Kaikki toiminnassa mukana olevat oppaat eivät kokeneet itsellään oleva akuuttia asunnottomuuden uhkaa. Tästä huolimatta osa oppaista kertoi, että toiminnalla voidaan heidän mielestään ennaltaehkäistä uusiutuvaa asunnottomuuden kokemusta. Tavoite ennaltaehkäistä asunnottomuuden uusiutumista sekä vahvistaa katuoppaiden autonomiaa, osaamista ja osallistumista on toteutunut. Kierrostoimintaan osallistumisen myötä oppaiden oman arvon löytäminen, oman elämään koskevaan päätöksentekoon osallistuminen ja konkreettisten elämänhallintataitojen oppiminen toteutuivat.
”Tämä vahvistaa asumisen taitoja eli ennaltaehkäisee kyllä” – Katuopas
Monet ovat löytäneet itsestään positiivisia ja vahvoja luonteenpiirteitä, joista eivät aiemmin olleet tietoisia tai joita eivät osanneet käyttää. Tämä on kasvattanut heidän uskoa omiin kykyihin ja he ovat hyväksyneet itsensä. Toiminta on edesauttanut henkilökohtaisten päämäärien asettamista. Esimerkiksi muutama opas on halunnut hakeutua opiskelemaan sekä jatkamaan vaikuttamistoimintaa. Yksi oppaista kertoi jatkavansa opastoimintaa jatkossakin.
”Kyllä, lisää työelämätaitoja. Päihdekuntoutujana tullaan ulos tavallisen työntekijän raakaan maailmaan, aletaan tekemään töitä ihan tavisten kanssa. Kierroksella taas saa kosketusta eri alojen taitajiin ja ollaan samalla viivalla.” - Katuopas
”Julkinen esiintyminen kehittyy, alueellinen tai aiheeseen liittyvä yleistieto moninkertaistuu. Myös oma käsitys asunnottomuudesta laajenee. Tästä saa työkaluja työelämään, ihmisten kohtaamiseen, verbaliikan, oman persoonallisuuden hyväksymisen, kaikki ovat työkaluja ja auttavat myös työelämässä.” - Katuopas
”Toiminta on lisännyt positiivista kriittisyyttä. Antanut lupaa valita mistä mä puhun ja kenelle mä puhun. Että ei tarvitse suostua kaikkiin kutsuihin. Jos tätä miettii työelämän näkökulmasta, niin mä oon oppinut rajojen asettamista.” - Katuopas
Yhteisöön ja yhteiskuntaan kuulumisen kokemukset vahvistuivat vaikuttamistoiminnan myötä. Asunnottomuuskokemus, laitostausta ja kokemus syrjäytetyksi tulemisesta sekä muut vaikeat elämänkokemukset menneisyydessä ovat oppaiden mielestä vahvistaneet heissä aiemmin kokemusta yhteiskuntaan kuulumattomuudesta. He kokivat olevansa huonompia sen jäseniä, eikä heillä ollut omasta mielestään yhtäläisiä oikeuksia valtaväestön kanssa. Toiminnassa mukana oleminen on poistanut kyseisen toiseuden tunteen. Yhtenä tärkeänä kokemuksena oppaat ovat nostaneet sen, että toiminnan luonne on kasvattanut kokemusta tasa-arvosta ja yhteiskuntaan kuulumisen tunnetta.
"Tämä on vahvistanut yhteiskuntaan kuulumista. Itsearvon tuntemista on vahvistanut ja sitä kautta osallisuutta. Ymmärrän, että olen arvokas osa yhteiskuntaa.” - Katuopas
”Toiminta mahdollistaa sen, että tapaan ihmisiä, joita en muuten tavoittaisi. Pääsen puhumaan heille tasavertaisena. Raja kaatuu ihmisten välillä ja ei enää tarvitse puhua oven suusta vaan ikään kuin samassa pöydässä. Tää lisää vahvasti yhteiskuntaan kuulumisen tunnetta. Tämän myötä, vaikka olisinkin laidalla, olen kuitenkin samassa pöydässä.” – Katuopas
Hima & Strada on mahdollistanut asunnottomuutta kokeneiden katuoppaiden yhteiskunnallisen osallisuuden lisääntymisen ja edistänyt ihmisoikeusperustaista lähestymistapaa asunnottomuustyössä.
Vaikuttamistoiminnan ytimenä on ollut vaikuttaa ennen kaikkea asunnottomuutta kokeviin ja kokeneisiin ihmisiin kohdistuviin ennakkoasenteisiin, purkaa stigman sekä lieventää epätasa-arvoista kohtelua. Asetettujen tavoitteiden mukaisesti katuoppaat kokivat itse purkaneensa ennakkoluuloja, joita asunnottomuutta kokeneet ihmiset kohtaavat. Tämä tuli esille myös yleisölle eli kierroksille osallistujille lähetetyistä palautekyselyistä.
Oppaat ovat tuoneet asunnottomuuteen liittyviä henkilökohtaisia kokemuksia ja taustatekijöitä esille. Näin he osoittivat, että kyseessä ei ole homogeeninen ryhmä. He puhuivat siitä, että jokaisen kohdalla sekä syyt asunnottomuudelle että tarvittava tuki asunnottomuudesta poispääsyyn ovat yksilölliset.
Merkittävä tuloksena on, että tarinoillaan ja monipuolisella asunnottomuuden katsauksella he osoittivat, että asunnottomuus johtuu ihmisoikeuksien loukkauksista, palvelujärjestelmän puutteista sekä rakenteellisista syrjinnästä eikä ole kenenkään henkilökohtainen syys tai valinta.
”Tän homman myötä, mä tajusin sen, että kun ihmiset hyväksyy mut, niin ne hyväksyy myös vaikuttamisviestin.” - Katuopas
”Tassä on aika paljon vaikuttamista ja mediatyötä. On enemmän, ku oli odotukset itsellä. Tässä on itsekin enemmän profiloitunut asunnottomien ihmisten asianajajaksi.” - Katuopas
”Kierroksilla myötämielisyys tuntuu. Ihmiset olleet vaikuttuneita.” – Katuopas
Kyselyyn vastaajista 82 % kertoo saaneensa uutta tietoa ja näkökulmia asunnottomuuteen. Valtaosa kierroksien osallistujista siis katsoo ymmärryksensä asunnottomuuden syistä lisääntyneen kierroksen johdosta. He kertoivat alkaneensa ymmärtää asunnottomuusilmiön moninaisuutta ja asunnottomuuden pitkiä historiaan ulottuvia juuria ja, että heidän ymmärryksensä asunnottomuutta kokevien elämäntilanteita kohtaan lisääntyi.
Kierrokselle osallistuvat kertova myös kierroksen lisänneen ymmärrystä siitä, millaista tukea ihmiset tarvitsevat päästääkseen asunnottomuudesta. Heistä useampi kertoi myös kierroksen saavan pohtimaan, mitä kukin voisi itse tehdä asunnottomuuden poistamisen eteen. Räätälöidyn ja kunkin elämäntilanteen tuen tarve nostettiin monesti esille.
”Hyvä muistutus tuli, että pelkkä asunto ei riitä, jos ei ole koskaan harjoitellut asumisen taitoja tai ollut asuntoa. Tarvitaan paljon tukea siihen, että asuminen alkaisi onnistua.” - Kierrokselle osallistunut
Palautekyselyn vastaajista 45 % kertoo kierroksen vaikuttaneen siihen, miten he suhtautuvat asunnottomuutta kokeviin ihmisiin. Kun kierroksille osallistuneet ovat kuulleet asunnottomuuden moninaisista syistä, he kommentoivat ymmärtävänsä myös, ettei asunnottomuus olekaan oma syy tai valinta. Asunnottomuuskysymykset ja ratkaisuehdotukset ovat olleet toistuvasti esillä julkisessa keskustelussa. Kaupunkikierrosten edesauttamat kohtaamiset lisäsivät tietämystä asunnottomuudesta ja vähensivät todistetusti ennakkoluuloja.
Taustatiedot, asunnottomuusilmiön historiallinen kehitys, jäsennelty henkilöhistoria ja syy-seuraussuhteen julkituominen ovat auttaneet purkamaan ennakkoluuloja.
”Näen asunnottomat paremmin yksilöinä, en homogeenisena massana” - Kierrokselle osallistunut
”En enää ajattele asunnottomuutta itseaiheutettuna tilanteena” - Kierrokselle osallistunut
”Opas oli olemukseltaan herttainen ja hänellä oli tavoitteita elämässään, mikä rikkoi ennakkoluulojani” - Kierrokselle osallistunut
Palautteista näkyy myös, että kierroksille osallistuneiden empatiataso ja myötätunto asunnottomuutta kokevia ihmisiä kohtaan kasvoivat. Hyväksyminen, solidaarisuus ja suvaitsevaisuuden vahvistuminen nousivat esille vastauksissa.
”Vahvisti suvaitsevaisuutta ja solidaarisuutta. Palautti jälleen kerran mieleen, että asunnottomuudessa kyse on suuressa määrin yhteiskunnan rakenteellisesta ongelmasta.” - Kierrokselle osallistunut
”Vahvisti myötätuntoa ja vähensi pelkoja” - Kierrokselle osallistunut
”Myötätunto lisääntyi” - Kierrokselle osallistunut
Yllättäviä ja odottamattomia muutoksia:
Toiminnassa yllätyksenä on ollut huomata, että kaikilla katuoppailla oli asenteita itseään kohtaan. Toiset eivät uskoneet omiin kykyihin tai eivät nähneet mahdollisuutta työllistyä. Toiset olivat tottuneet kuulemaan, etteivät koskaan saa mitään aikaiseksi. Elivät ikään kuin ulkopuolelta määritellyn identiteetin vankeina, josta poispääsy ei ole mahdollinen.
Toiminnassa he ovat saaneet rakentaa täysin uuden identiteetin ja eivät ole enää vaan päihdekuntoutujia, asunnottomia tai rikostaustaisia. He ovat ammattilaisia, kouluttajia, oppaita ja heissä on paljon taitoja, jotka ovat olleet piilossa.
”Omat ennakkoluulot ovat rikkoutuneet, miten ihmiset ottavat mut vastaan. Ihmiset ovat olleet lempeitä ja halunnu kuunnella mitä sanon. Mulla oli ennakkoluulo, että ihmiset tuomitsee mut. Nyt mä ymmärrän, että mä pystyn olemaan vastavuoroinen ilman, että joku suuttuu. Että mä oon ihan OK sellaisenaan. Olen samalla viivalla muiden kanssa. En ole eri asemassa.” - Katuopas
”Nyt mä ymmärrän, että voin olla töissä vaikkapa kehittämishankkeessa tai vaikuttaa mun omassa työssä. Mun oma käsitys työelämästä on laajentunut. Tiedän, että voin olla vaikuttajana enkä vaan vastaanottajana. Olen paljon yhteistyökykyisempi ja aktiivisempi. On tullut ymmärrys omista resursseista. Olen kasvanut ja vahvistunut työyhteisön jäsenenä. En olisi aiemmin ajatellut tai edes uskonut omiin kykyihin.” - Katuopas
Hima & Strada on omaksi yllätyksekseen myös saavuttanut aseman kaupunkikulttuurin tekijänä ja matkailupalvelun tuottajana. Todisteena tähän ovat mm. yhteistyö erilaisten kulttuuritapahtumien kanssa sekä Kansallismuseon ja Helsingin kaupunginmuseon kanssa tehtävä hedelmällinen yhteistyö.
Oppaat pääsivät tekemään asunnottomuuteen liittyvää vaikuttamistyötä uudella saralla ja tavoittaneet laajan yleisön, joka ei välttämättä olisi päätynyt kosketukseen asunnottomuusilmiön kanssa. Tapamme toimia on osoittautunut hyödylliseksi katuoppaiden kannalta. Kokemustiedon käyttö taide- ja kulttuurilaitosten kanssa tehdyissä yhteistyökuvioissa on vahvistanut katuoppaiden luottamusta omaan osaamiseen. Heistä on tullut laadukkaita kaupunkikierroksia tuottavia oppaita ja heidän roolinsa nimenomaan kulttuuri – ja matkailualan ammattilaisena on vahvistunut.