Vaikuttamista kävelykierroksilla (Hima & Strada)
Hima & Strada tuottaa vaihtoehtoisia kaupunkikierroksia, jotka lisäävät ymmärrystä eriarvoistumisen juurisyistä yhdistämällä kokemustietoa, tutkimustietoa ja vaikuttamista. Se toimii vaikuttamisen alustana asunnottomuutta kokeneille ihmisille.
Suomessa on tehty viimeiset 12 vuotta tavoitteellista työtä asunnottomuuden kitkemiseksi. Tulosta on syntynyt: asunnottomien määrä on vähentynyt seitsemättä vuotta peräkkäin.
ARAn uusimmassa tilastoinnissa Suomessa oli vuoden 2019 lopulla hieman alle 5000 asunnotonta. Naisten asunnottomuus lisääntyi. Eniten on tuttavien ja sukulaisten luona oleilevia ns. piiloasunnottomia (5528). Kaksi kolmasosaa (3 120 henkilöä) yksinelävistä asunnottomista oleskeli tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona. Pitkäaikaisasunnottomia on tässä ryhmässä noin 19 %.
Nykyhallituksen tavoitteena on puolittaa asunnottomuus vuoteen 2023 mennessä. Ympäristöministeriö on käynnistänyt kolmivuotisen asunnottomuusohjelman suurimpien kaupunkiseutujen, palvelutuottajien ja järjestöjen kanssa.
Poliittinen tahto on tällä hallituskaudella asunnottomuuden poistamisen puolella. Hima & Stradan toiminnalla voidaan varmistaa ihmisoikeusperustainen lähestymistapa asunnottomuuden vähentämiseen siten, että asunnottomuutta kokeneet ihmiset ovat mukana luomassa ratkaisuja.
Kokemusvaikuttaminen on nuori ilmiö eikä vakiintuneita malleja ole ollut aiemmin. Hima & Stradan luoma malli on ensimmäinen. Palautteiden mukaan kansalaisvaikuttaminen ja yhteisöllinen toiminta valtaistaa ja voimauttaa tekijäänsä samalla kun ajaa yhteiskunnallista muutosta.
Lainsäädännöllisestä näkökulmasta olisi oikeus asuntoon turvattava vahvemmin Suomen lainsäädännössä.
Asunto on ihmisen perustarve, kuten puhdas vesi, ravinto ja vaatetus. Siksi jokaisella tulee olla lailla suojattu oikeus kohtuuhintaiseen, turvalliseen ja varmaan asuntoon, joka vastaa asukkaidensa tarpeita.
Julkisen vallan tehtävä on varmistaa, että jokainen ihminen Suomessa saa elää kokonaisvaltaista elämää nauttien kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa turvattujen oikeuksien suojasta
Jotta Suomen lainsäädäntö tukisi asunnottomuuden poistamista, asunto subjektiivisena oikeutena on laajennettava koskemaan kaikkia. Perustuslain §19 mukaan ”Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä.” Sanamuoto ei riitä takaamaan jokaiselle kuuluvaa oikeutta asuntoon. Ihmisoikeussopimusten mukaisesti julkisella vallalla on velvollisuus vastata siitä, että kaikilla on todellinen mahdollisuus asianmukaiseen asuntoon. Oikeus asuntoon tulee ilmetä myös perustuslakia täydentävässä muussa lainsäädännössä, mikä on oikeuden turvaamiseksi välttämätöntä.
Eriarvoistumisesta kumpuavalla asunnottomuudella on merkittäviä vaikutuksia ihmisen elämään ja sen laatuun: se vaikeuttaa koulussa tai työssä käyntiä, lisää väkivallan kohteeksi joutumisen riskiä, heikentää terveyttä ja kasvattaa kuolemanriskiä. Siksi asunnottomuus on harvoin vain asunnon puutetta, vaan se vaikuttaa ihmisoikeuksien toteutumiseen laajemminkin. Ihmisoikeuksien näkökulmasta asunnottomuus on syrjintää ja yhteiskunnallista ulossulkemista.
Perinteisesti asunnottomiin ihmisiin on suhtauduttu avun ja tuen tarvitsijoina tai hyväntekeväisyyshankkeiden kohderyhmänä. Peräänkuulutamme muutosta, jossa ilman asuntoa elävät ja asumisessa ongelmia kohtaavat ihmiset ovat ensisijaisesti oikeuksien haltijoita. Asunnottomien ja asunnottomuutta kokeneiden ihmisten osallisuutta tulee lisätä asuntopoliittisessa päätöksenteossa.
Toiminnan tavoitteeksi valikoitui asunnottomuuden uusiutumisen ennaltaehkäisy toiminnalla, joka vahvistaa haavoittuvassa asumistilanteessa elävien ihmisten autonomiaa, osaamista ja osallisuutta sekä vähentää asunnon menettämiseen johtavia riskitekijöitä. Sen lisäksi, että katsoimme tarpeelliseksi asunnottomuutta kokeneiden katuoppaiden yhteiskunnallisen osallisuuden lisääntymisen halusimme edistää ihmisoikeusperustaista lähestymistapaa asunnottomuustyössä.
Asunnottomuuden ehkäisyssä on pääsääntöisesti keskitytty henkilöön. Rakenteiden merkityksen vahvempaa huomiointia tarvitaan. Perinteisesti vaikuttamistyö on ammattilaisvetoista.
Asunnottomuutta kokeneilla ihmisillä ei yleensä ole vaikuttajan roolia muutosta ajavassa prosessissa. Katuoppaat ovat kokeneet, kuinka ei ole tullut kuulluksi ja tarpeineen nähdyksi palvelujärjestelmässä. Oikea-aikaisen ja tarpeenmukaisen avun saanti ei ole onnistunut. Se on aiheuttanut asunnottomuutta ja syventänyt ongelmia myös muilla elämänalueilla.
H&S on sisällöltään erilainen kuin mikään aiempi toiminto tai hanke H&S:n kanssa päällekkäistä toimintaa ei ole Suomessa.
Lähdimme liikkeelle oletuksesta, että toiminta vahvistaa haavoittuvassa asumistilanteessa olevaa ihmistä monin tavoin. Toimintaa aloittaessamme asetimme tavoitteiksi mm., että toiminta lisää katuoppaiden sitoutumista ja motivaatiota vaikuttaa omaa elämää koskevien asioiden kulkuun. Kehitimme toimintaa, että mukana olijoiden omat päämäärät jäsentyisivät, myös liittyen työelämätaitoihin, ammatilliseen kehittymiseen tai oppimiseen. Tavoitteenamme oli vahvistaa työelämäosallisuutta valmennuksen ja oppaana toimimisen kautta.
Monilla mukana olevilla ihmisillä oli kokemusta siitä, että ei kuulu oikein mihinkään. Hima & Stradassa voisi kuulua yhteisöön ja opastoiminnan myötä linkki yhteiskuntaan vahvistuu. Katsoimme tämän vahvistavan myös asumisvalmiuksia.
Lähestymme asunnottomuuskysymystä oikeuksien toteutumattomuuden kautta. Ihmisoikeuksien vahvistamisessa on olennaista, että oikeuksien toteutumattomuutta kokeneet ihmiset ovat vaikuttamisen avaintekijöinä. Siksi katuoppaat valmennettiin tekemään aktiivista vaikuttamis- ja mediatyötä asunnottomuutta aiheuttavien rakenteiden korjaamiseksi. Heidän vaikuttamistyönsä toivottiin purkavan ennakkoluuloja, joita asunnottomuutta kokeneet ihmiset kohtaavat. Samalla halusimme pitää asunnottomuuskysymykset ja ratkaisuehdotukset toistuvasti esillä julkisessa keskustelussa. Kaupunkikierrosten edesauttamilla kohtaamisilla toivoimme saavamme lisättyä tietoa asunnottomuudesta ja vähennettyä ennakkoluuloja.
Hima & Stradan rakenteesta haluttiin tehdä skaalattava ja maantieteellisesti monistettavissa oleva. Lähdimme myös tutkimaan mahdollisuutta yhteiskunnalliseen yritystoimintaan.
Toiminnalla on kaksi kohderyhmää:
Katuoppaat eli ihmiset, joilla on asunnottomuustausta sekä mahdollinen riski joutua uudelleen asunnottomiksi. Riskiä kohottavia tekijöitä voivat olla taustalla oleva päihderiippuvuus, traumat, köyhyys, taloudellisen lukutaidonheikkous, laitoskokemukset, järjestelmäriippuvuus ja jo aiemmin toistunut asunnottomuus.
Katuoppaat ovat joko tuetun asumisen piirissä tai asuvat itsenäisesti. Taustalla on mm. pitkäaikaisasunnottomuutta, ajanjaksoja vankilassa ja muissa laitoksissa, lastensuojelutoimia ja päihde- tai mielenterveyskuntoutumista. Asunnottomuus on ollut usein toistuvaa ja joskus jopa yli vuosikymmenen jatkunutta.
Katuoppaita on saatu mukaan toimintaan sen vuoksi, että jokaisella heillä on halukkuutta tehdä vaikuttamistyötä asunnottomuuden vähentämiseksi sekä purkaa ennakkoluuloja, joita asunnottomuutta kokeneneet ihmiset kohtaavat.
Katuoppaita ei vain osallistettu toimintaan, vaan katuoppaat ovat olleet itse luomassa toimintaa valmennuksesta kierroksiin saakka. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että valmennus nojautuu katuoppaiden tarpeisiin ja kiinnostuksen kohteisiin sekä henkilökohtaisen tiedon työstämiseen. Valmennuksessa kukin opas tuottaa kierrostaan omilla ehdoillaan ja suunnittelee itse vaikuttamisen viestinsä, jonka haluaa yleisön kuulevan. Katuoppaat ovat toiminnan toteuttajia.
Alussa katuoppaat äänestivät siitä, millainen valmennuksen sisältö on. He olivat mukana kaikessa päätöksenteossa: mitä yhteistyötä tehdään, mihin tapahtumiin osallistutaan, mikä vaikuttamistoiminnan ydin on, mihin haastatteluihin ja tutkimustyöhön osallistutaan ja niin edelleen.
Toisena kohderyhmänä on Hima & Stradan kävelykierroksille osallistuva yleisö, johon katuoppaiden vaikuttamistoiminta kohdistuu. Yleisö koostuu kaupunkilaisista sekä turisteista, ammattiyhteisöistä ja päätöksentekijöistä. Yleisön kiinnostus toimintaan ja kierroksille osallistumiseen on ollut alusta asti kiinnostavien aiheiden ja oppaiden vuoksi laajaa.
Katuoppaamme ovat luoneet laadukkaita vaihtoehtoisia kierroksia, joissa yhdistyy mm. historia, kaupunkikulttuuri, tieto asunnottomuudesta ja muista lieveilmiöistä, kansalaisvaikuttaminen ja kokemustieto.
Yleisön osallistuminen kierroksille on tehty helpoksi verkkokaupan kautta. Viestintäkieli on houkutteleva ja viihteellinen sekä vaikuttava. Kierrokset ovat kulttuurikokemus eikä tirkistelymatka kenenkään elämään.
Yleisö on päässyt vaikuttamaan kierroksiin tuomalla palautetta sekä koekierroksilla toiminnan alussa että myöhemmin. Jokaisen kierroksen jälkeen osallistuja on saanut palautekyselyn, jossa kysytään kierroksen onnistumisesta sekä pyydetään mahdollisia kehittämisehdotuksia.