| Innokylä

Toimintaympäristö

Ympäristöministeriö on toteuttanut aikaisempina hallituskausina asunnottomuuden vähentämisen ohjelmia. Ohjelmakausien arvioinneissa tuli ilmi, että asunnottomuutta voitaisiin ehkäistä tarjoamalla jalkautuvia ja matalan kynnyksen sote-palveluja.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Koisoniityn palvelukeskus-hankekokonaisuutta on valmistelu useita vuosia Vantaalla, ja kehittämistyön taustalla ovat vaikuttaneet asunnottomuuden vähentämishankkeet AUNE–hanke ja Paavo 2 -hanke.

Palvelukokonaisuuden tarpeenarvioinnin taustalla ovat väestö- ja palvelutarpeen kehitys sekä nykytilaymmärrys

Mielenterveysongelmaisten asukkaiden määrä on kasvanut merkittävästi palvelu- ja tukiasunnoissa
Jonoja on arvioitu olevan erityisesti päihteidenkäytön sallivaan ja tiiviin tuen palveluihin.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Syksyn 2022 ajaksi koottiin monialainen kehittämistyöryhmä, joka kokoontui 7 kertaa syksyn aikana suunnittelemaan avoimen kohtaamispaikan konseptia ja naapurustotyön suunnitelmaa.

Kehittäjäryhmään kuului esihenkilö- sekä työntekijäedustus asumispalveluista, alueen järjestöedustajia, KAP-Vantaan kokemusasiantuntija sekä Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen erityisasiantuntija. Toimijat valittiin mukaan sen perusteella, että saadaan monipuolista näkemystä ja kokemusta matalan kynnyksen palveluiden toteutuksesta ja asiakastarpeista.

Kehitystyöryhmä tapasi Teams:in välityksellä sekä kävi yhdessä tutustumassa rakennusvaiheessa olevaan Koisoniityn palvelukeskukseen. Yhteisen työskentelyn tukena ja innostajana hyödynnettiin ulkopuolisia puhujia sekä etätyöskentelyssä mm. Padlettia ja Miroa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Asiakasymmärrystä kerrytettiin:

Kartoittamalla mielenterveys- ja päihdepalveluiden asumispalveluiden työntekijöiden näkemyksiä asiakkaiden palvelutarpeista ja -katveista.
Seuraamalla jonotilannetta mielenterveys- ja päihdepalveluiden asumispalveluyksiköiden osalta (millaisen tuen yksiköihin on eniten asiakkaita)
Pyytämällä järjestökumppaneita esittelemään omaa matalan kynnyksen toimintaansa ja siellä esiin nousevia tukimuotoja ja asiakkaiden tuen tarpeita
Palkkaamalla kokemusasiantuntija osaksi kehittämistyöryhmää tuomaan omaa näkemystään kehittämistyöhön

Kuvittele ja kokeile

Ideointi

Ensimmäisessä kehittämisryhmän kokouksessa osallistujat kävivät läpi alla olevia teemoja. Työskentely toteutettiin Padlet-alustalla. Jokainen osallistuja kävi kirjaamassa omia näkemyksiään 3 kysymyksen alle. Tällä tehtävällä pyrittiin vahvistamaan yhteistä ymmärrystä kehitettävästä toiminnasta ja samalla tuottamaan ideoita tulevaa toimintaa varten.

Mitä kumppanuustila (olohuone) tarkoittaa?

• Paikkaa yhteistyölle (esim. kunta, järjestöt, hankkeet, seurakunta, palveluntuottajat)

• Yhdessä järjestäminen, jaettu tieto, uudet kokeilut, yhteiskehittäminen

• Osallisuuden mahdollisuuksia (asiakkaat, henkilökunta, muut kumppanit)

• Kuulluksi tulemisen kanavia

• Tilaa erilaisille kohtaamisille ja uusien ihmisten tapaamiselle (eri toimijat, asiakkaat)

•J ärjestettyä toimintaa (esim. harrastukset)

• Paikkaa, jossa saa olla omana itsenään

Mitä kumppanuustilassa (olohuoneessa) voisi järjestää?

• Harrastukset (käsityöt, pelaaminen, liikunta)

• Oleskelutila (hengailu, leffaillat, karaoke, spontaani tekeminen)

• Arjen taitojen opettelu (esim. ruanlaitto)

• Opiskelu/kurssit (esim. aikuisopiston kurssit, digineuvonta)

• Tuki arjen asioissa (tt-tukihakemusten täyttö, asunnon hakeminen, velkaneuvonta jne.)

• Infotilaisuudet (järjestöt, muut palvelut)

• Ryhmät (keskustelu, vertaistuki, naiserityisyys)

• Terveysneuvonta

• Juhlat / teemapäivät

• Verkostotapaamiset

• Läheisten tapaaminen / yhdessä tekeminen

• Rakenne, jossa asukkaat pääsevät vaikuttamaan ja järjestämään

• Vertaistoiminta

• Eläinavusteinen toiminta

Kumppanuustilan (olohuoneen) hyödyt asiakkaalle:

• Tukea matalalla kynnyksellä

• Asiakkaalle monipuolista apua, tukea ja tekemistä tarjolla

• Toimii siltana talon ulkopuolisiin palveluihin

• Asukkaiden mahdollisuus vaikuttaa ja toteuttaa (saada oma ääni kuuluviin)

• Saa olla omaitsensä, ei edellytetä sitoutumista tai täysraittiutta (Asunto ensin-periaate, kohtaaminen)

• Yhteisö ja toiminta, johon kiinnittyä ja tuntea yhteenkuuluvuutta

• Mahdollisuus tavata ihmisiä (yksinäisyyden vähentäminen) ja opetella yhdessä oloa ja yhteisvastuuta

• Asiakas saa tietoa erilaisista palveluista / tekemisestä

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Olohuonetoiminnan ydin on toimia matalan kynnyksen kohtaamispaikkana, jossa asiakas voivat juoda kupin kahvia, viettää aikaa ja vaihtaa kuulumisia, saada apua esim. etuus- ja asuntoasioihin sekä osallistua erilaiseen toimintaan. Olohuonetoiminnalla pyritään tarjoamaan asiakkaille tekemistä ja tukea päiviin, lisäämään kävijöiden osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollisuuksia sekä edistämään Koisoniityn palvelukeskuksen yhteisöllisyyttä.

Olohuonetoimintaan osallistuminen ei edellytä päihteettömyyttä tai sitoutumista tiettyyn toimintaan tai käynteihin. Osallistuminen on aina maksutonta eikä vaadi etukäteen ilmoittautumista tai ammattihenkilön lähetettä. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, tasavertaisuuteen ja mahdollisuuteen osallistua itselle sopivalla tavalla. Olohuonetoiminta mahdollistaa myös vastavuoroisen vertaistuen asiakkaiden kesken.

Olohuonetoimintaan kuuluu myös yhteistyön mahdollistaminen ja kehittäminen yhdessä asiakkaiden, asumispalveluiden, työpaja Maltin, naapuruston ja muiden yhteistyötahojen kanssa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue tuottaa Koisoniityn palvelukeskuksen palvelut omana toimintanaan ja vastaa sen kustannuksista, mutta suunnittutyöhön käytettiin myös Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen resurssia (erityisasiantuntijan työaika ja kokemusasiantuntijakulut)
Avoin olohuonetoiminta kuuluu osaksi Koisoniityn palvelukeskuksen toimintaa. Toimintaa varten on sovittu seuraavista resursseista:
- Aika: Aluksi toimintaa lähdetään kokeilemaan rajattuina ajankohtina tiistaisin ja torstaisin klo 12-15.
- Tilaratkaisut: Koisoniityn palvelukeskusta suunniteltaessa avoin olohuonetoiminta on otettu huomioon tilaratkaisuja tehdessä. Rakennuksessa on pääovien vieressä iso yhteinen tila olohuonetoimintaa varten. Tilan yhteydessä on myös erillinen harjoituskeittiö, jota on mahdollisuus käyttää.
- Henkilöstöresurssi: Koisoniityn henkilökuntamäärää suunniteltaessa on huomioitu myös avoimen olohuonetoiminnan resurssitarve.
Koisoniityn olohuonetoiminta perustuu myös ajatukseen eri tahojen yhteistyöstä ja erilaisiin asiakastarpeisiin vastaamisesta. Kaikkea tukea ja toimintaa ei ole mahdollista itse järjestää, joten henkilökunnan tehtävänä on luoda verkostoja tarvittaviin toimijoihin ja mahdollistaa heidän jalkautumisensa Olkkariin. Kävijöiden ja yhteistyötahojen ideoiden ja toiveiden perusteella voidaan olohuoneessa järjestää myös erilaisia ryhmiä, aktiviteettejä tai infotilaisuuksia.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Avoimen olohuonetoiminnan suunnittelu

Varatkaa riittävästi aikaa ja varmistaa yhteisen ymmärryksen syntyminen kehitettävän toiminnan tarkoituksesta.
Hyödyntäkää muiden toimijoiden (järjestöjen, muiden julkisten palveluiden) kokemuksia matalan kynnyksen palveluista.
Mahdollistakaa kokemusasiantuntijan osallistuminen suunnitteluprosessiin.
Huomioikaa naapurustotyö osana matalan kynnyksen toiminnan suunnittelua.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Ennen Koisoniityn palvelukeskuksen avointa olohuonetta hyvinvointialueella ei ollut omana palveluna matalan kynnyksen kohtaamispaikkaa, jossa saa asioida anonyymisti ja päihtyneenä. Olohuonetoiminta käynnistyi 22.2.2023.

Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen yhteistyöllä tuotettiin toiminnan tueksi avoimen olohuonetoiminnan suunnitelma ja ympäristöyhteistyön suunnitelma.

VAKE Koisoniityn avoin olohuonetoiminta