Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Väkivallasta turvallisuuteen - lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintamalli, Etelä-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I1)

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Toimintamalli sisältää koulutukset sote-ammattilaisille lähisuhdeväkivallasta, puheeksi ottamisesta ja palveluohjauksesta, oppaan sekä toimintaohjeet lähisuhdeväkivallan tullessa ilmi. Toimintamalliin kuuluu konsultaatiomahdollisuus ammattilaisille.

Toimintaympäristö

THL on vuonna 2022 julkaissut "Ohjeet kunnille ja hyvinvointialueille lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiorakenteiden ja lähisuhdeväkivallan vastaisen toiminnan järjestämiseksi". Kehittämistyötä on Etelä-Pohjanmaalla aloitettu THL:n ohjeistuksen sekä THL:n valtakunnallisen lähisuhdeväkivallan vastaisen verkoston ohjaamana. 

Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa-hankkeessa aloitti kehittäjäsosiaalityöntekijä/väkivaltatyön koordinaattori maaliskuussa 2023. Uusi hyvinvointialue oli vasta muutaman kuukauden ikäinen. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Etelä-Pohjanmaalla ei ole aiemmin ollut koordinoitua lähisuhdeväkivallan ehkäisyrakennetta. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille on kirjoitettu vuonna 2013 toimintaohje perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kohdanneiden ja väkivaltaa tehneiden hoitotilanteissa. Siitä ei ole tietoa, onko toimintaohje ollut käytössä, kuinka laajasti ja kuinka pitkään. 

Peruskoulutusten aikana on ilmennyt, että ammattilaisilla on tiedon ja osaamisen puutteita lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamisessa, palveluihin ohjaamisessa sekä väkivallan kirjaamisessa. Koulutuksilla on pyritty täyttämään osaamisvajetta. Hankkeen aikana on myös tehty selkeärakenteisia toimintaohjeita ammattilaisille, joista nopeasti ilmenee, mitä ammattilaisen on syytä tehdä ja huomioida sekä tarjolla oleva konsultaatiotuki. 

Lisäksi lähisuhdeväkivallan yleisyydestä ja siitä aiheutuvista kustannuksista on erityisesti hyvinvointialueen johtajistoille annettu informaatiota. Tiedolla johtamisen tueksi on kerätty erilaisia tilastoja lähisuhdeväkivallasta Etelä-Pohjanmaalla, lastensuojeluilmoitusten sekä aikuisten ja ikäihmisten huoli-ilmoitusten määrät väkivaltaan viittaavilla syytiedoilla, väkivaltapalveluita tarjoavien järjestöjen asiakasmäärät lähisuhdeväkivalta-teemalla (esim. turvakoti, Ensi- ja turvakotiyhdistyksen avopalvelut, Rikosuhripäivystys) sekä poliisin kirjaamat rikosilmoitukset Etelä-Pohjanmaalla luokituksella perheväkivalta. Vaikuttavuuden mittareina käytetään myös konsultaatiopuheluiden määrää sekä asiakasmäärää MARAK-työryhmässä. 

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy on osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuutta. Väkivaltatyön koordinaattori on tehnyt yhteistyötä terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen yksikön kehittämissuunnittelijan kanssa projektin aikana. Koordinaattori on pitänyt yllä puhetta siitä, että lähisuhdeväkivalta tulee sisällyttää hyvinvointialueen hyvinvointisuunnitelmaan sekä strategiaan. Lähisuhdeväkivaltaa ei ole käsitelty hyvinvointialueen aiemmin julkaistuissa strategisissa asiakirjoissa. Yhdessä Barnahus-hankkeen kanssa on suunniteltu ja laadittu lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjelma vuosille 2024-2028. Strategisista asioista päättää lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmä, johon kuuluu hyvinvointialueen ylintä poikkihallinnollista johtajistoa sekä asiantuntijajäseniä. 

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiorakenne Etelä-Pohjanmaalla
Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kokemusasiantuntijoiden mukaan henkistä väkivaltaa ei tunnisteta sote-palveluissa, sitä vähätellään ja asiakas kokee mitätöintiä koettua väkivaltaa kohtaan. Lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen myös ontuu laajasti sote-palveluissa tutkimustiedon valossa. Väkivallasta ei kysytä ja näin ammattilaiset pitävät yllä puhumattomuuden kulttuuria. Asiakaslähtöiseen, kokonaisvaltaiseen tuen ja palvelun sekä hoidon tarpeen arviointiin kuuluu yhtenä osana väkivallasta kysyminen. Asiakkaan tulee saada sosiaalihuoltolain perusteella tukea ja palveluita lähisuhdeväkivaltaan liittyvissä asioissa ja viranomaisia velvoittaa Istanbulin sopimuksen riskinarviointivelvoite. Asiakkaan on tultava kuulluksi lähisuhdeväkivallan suhteen jokaisessa hyvinvointialueen palveluyksikössä ja poislähettämisen kulttuurista on pyrittävä eroon. Jokaisella sote-alan ammattilaisella tulee olla perustietämys lähisuhdeväkivallan ilmiöstä, sen vaikutuksista ja tarjolla olevista palveluista. 

Lähisuhdeväkivalta on haasteellinen, usein monisyinen sosiaalinen ongelma, joka haastaa myös ammattilaisia. Ammattilaisella tulee olla mahdollisuus purkaa ajatuksiaan, saada mentorointiapua sekä konsultaatiota väkivaltaan liittyvissä teemoissa. Lisäksi koulutusmahdollisuuden tulee olla systemaattinen mieleen palauttamisen, oppimisen ja kokemuksen kerryttämiseksi. Väkivaltatilanteet tulevat usein asiakastyössä yllättäen eteen ja ammattilaisella tulee olla osaaminen toimia siinä tilanteessa parhaan kykynsä ja tietämyksensä mukaan. Toimintaohjeet vastaavat myös tähän tarpeeseen.

Väkivaltatyön koordinaattorin tekemien laskelmien mukaan, lähisuhdeväkivallan kustannukset Etelä-Pohjanmaalla ovat 400 000 - 12 milj. € joka vuosi riippuen siitä, lasketaanko kustannukset viranomaisten tietoon tulleiden tapausten vai kansalliseen kyselyyn vastanneiden lähisuhdeväkivallan kokijoiden määrällä. Laskelmassa on hyödynnetty Heli Siltalan (2021) väitöskirjatutkimuksen tuloksia lähisuhdeväkivallan kustannuksista. Organisaatiolle lähisuhdeväkivalta tarkoittaa suurta ylimääräistä lisäkustannusta terveydenhuoltoon. Lähisuhdeväkivallan systemaattisella, koordinoidulla ehkäisemisellä sekä varhaisella puuttumisella kustannukset saadaan laskuun. Se kuitenkin vaatii pitkäjänteistä työtä niin koordinaattorilta, ammattilaisilta kuin hyvinvointialueen johdoltakin. Lähisuhdeväkivallan ehkäisy on yhteinen päätös, johon tarvitaan mukaan hyvinvointialue, kunnat, järjestöt ja poliisi. 

Lähisuhdeväkivalta on Suomen yksi kansantaudeista - Suomi on EU:n vaarallisimpia maita erityisesti naisille. Lähisuhdeväkivalta on ihmisoikeusloukkaus, johon tulee Istanbulin sopimuksen mukaisesti puuttua kaikessa toiminnassa. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Etelä-Pohjanmaalla oli toiminut Barnahus-hanke jo vuoden ennen lähisuhdeväkivallan koordinaatiorakenteen muodostumista. Luontevaa oli tehdä lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyn toimintamallia ja palvelupolkua yhteistyössä. 

Yhteistoiminnalla oli vaikutusta myös lähisuhdeväkivallan monimuotoisuuden ymmärtämiseen ja aikuisia parisuhdeväkivaltaa käyttäneitä ja kokeneita auttamalla, autetaan välillisesti myös väkivallalle altistuneita lapsia. 

Väkivaltatyön koordinaattori ja Etelä-Pohjanmaan Barnahus-hankkeen asiantuntijat muodostivat yhteisen tiimirakenteen.

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena oli muodostaa Etelä-Pohjanmaalle lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiorakenne, joka toimii strategisella sekä käytännön tasolla. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Vuoden 2023 aikana, väkivaltatyön koordinaattori kohtasi noin 1 400 ammattilaista ja sote-alan opiskelijaa. Lähisuhdeväkivalta-koulutuksia järjestettiin 21 ja konsultaatiopuheluita tuli elo-joulukuun 2023 aikana 28. Ammattilaisilla on lisääntynyt ymmärrys riskinarviointivelvoitteesta, lähisuhdeväkivallan ilmiöstä ja esiintyvyydestä. Työ on vielä kesken, mutta ammattilaiset ovat löytäneet erinomaisesti konsultaation kautta uusia näkökulmia ja palveluita asiakkaiden auttamiseksi. 

Ratkaisun perusidea

Toimintamallin perusideana on lisätä sote-ammattilaisten tietoutta lähisuhdeväkivallasta, muuttaa lähisuhdeväkivaltaan liittyviä asenteita ja purkaa väkivallan kokijoiden häpeää. Lähtökohtana toimintamallille toimii se, että lähisuhdeväkivallan kokijoita, tekijöitä ja todistajia kohdataan kaikissa hyvinvointialueen palveluyksiköissä; jokaisella on oltava perustieto ilmiöstä sekä sen puheeksi ottamisesta. Väkivaltatyö kuuluu kaikille. 

Toimintamallin taustalla toimii tutkittu tieto lähisuhdeväkivallan kokijoiden asemasta palveluviidakossa, lähisuhdeväkivallan kustannuksista sekä ilmiön yleisyydestä. Lisäksi väkivaltaa käyttäneille yritetään löytää entistä paremmin oikeita palveluita, että väkivallan kierre saadaan katkaistua. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Hankkeen aikana hyvinvointialueen palveluyksiköihin on tarjottu peruskoulutusta lähisuhdeväkivallan ilmiöön, tunnistamiseen, puheeksi ottamiseen ja palveluohjaukseen liittyen. Väkivaltatyön koordinaattori on kouluttanut henkilöstöä itse. Koulutustilaisuudet ovat olleet tunnin mittaisia. Koulutuksista saatu palaute on ollut positiivista. Koulutuspalautteet on kerätty Webropol-kyselyllä.

Koulutuksiin on luotu erilaisia PowerPoint-paketteja, jotka ovat tiedoltaan ajantasaisia. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin rakentaminen ja soveltaminen vaatii kokopäiväisen koordinaattorin palkkaamista ja työn jatkuvuutta. Toimintamalli on sovellettavissa hyvinvointialueen tai kunnan organisaatioon sellaisenaan. Toimintamalli vaatii kuitenkin koulutusten ja konsultaatioiden osalta asiantuntemusta koordinaattorilta lähisuhdeväkivallasta. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Etelä-Pohjanmaalle on muodostettu lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiorakenne sekä verkostoja, jotka pureutuvat käytännön tasolla lähisuhdeväkivaltaan ilmiöpohjaisesti ja ratkaisukeskeisesti. 

Ammattilaiset ovat saaneet perustietoa lähisuhdeväkivallasta, heille on kirjoitettu opas lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen, puheeksi ottamiseen ja palveluohjaukseen sekä toimintaohjeita, jotka toimivat työskentelyä ohjaavina. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella on myös toimiva konsultaatiorakenne väkivaltakysymyksiin.