Toimintamalli sisältää koulutukset sote-ammattilaisille lähisuhdeväkivallasta, puheeksi ottamisesta ja palveluohjauksesta, oppaan sekä toimintaohjeet lähisuhdeväkivallan tullessa ilmi. Toimintamalliin kuuluu konsultaatiomahdollisuus ammattilaisille.
* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on vuonna 2022 julkaissut "Ohjeet kunnille ja hyvinvointialueille lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiorakenteiden ja lähisuhdeväkivallan vastaisen toiminnan järjestämiseksi". Kehittämistyötä on Etelä-Pohjanmaalla aloitettu THL:n ohjeistuksen sekä THL:n valtakunnallisen lähisuhdeväkivallan vastaisen verkoston ohjaamana.
Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa-hankkeessa aloitti kehittäjäsosiaalityöntekijä/väkivaltatyön koordinaattori maaliskuussa 2023. Uusi hyvinvointialue oli vasta muutaman kuukauden ikäinen.
Etelä-Pohjanmaalla ei ole aiemmin ollut koordinoitua lähisuhdeväkivallan ehkäisyrakennetta. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille on kirjoitettu vuonna 2013 toimintaohje perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kohdanneiden ja väkivaltaa tehneiden hoitotilanteissa. Siitä ei ole tietoa, onko toimintaohje ollut käytössä, kuinka laajasti ja kuinka pitkään. Toimintaohje oli vanhentunut monilta osin.
Koordinaattorin järjestämien lähisuhdeväkivallan peruskoulutusten aikana on ilmennyt, että ammattilaisilla on tiedon ja osaamisen puutteita lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamisessa, palveluihin ohjaamisessa sekä väkivallan kirjaamisessa. Koulutuksilla on pyritty täyttämään osaamisvajetta. Hankkeen aikana on myös tehty selkeärakenteisia toimintaohjeita ammattilaisille, joista nopeasti ilmenee, mitä ammattilaisen on syytä tehdä ja huomioida sekä tarjolla oleva konsultaatiotuki.
Lisäksi lähisuhdeväkivallan yleisyydestä ja siitä aiheutuvista kustannuksista on erityisesti hyvinvointialueen johtajistoille annettu informaatiota. Tiedolla johtamisen tueksi on kerätty erilaisia tilastoja lähisuhdeväkivallasta Etelä-Pohjanmaalla, lastensuojeluilmoitusten sekä aikuisten ja ikäihmisten huoli-ilmoitusten määrät väkivaltaan viittaavilla syytiedoilla, väkivaltapalveluita tarjoavien järjestöjen asiakasmäärät lähisuhdeväkivalta-teemalla (esim. turvakoti, Ensi- ja turvakotiyhdistyksen avopalvelut, Rikosuhripäivystys) sekä poliisin kirjaamat rikosilmoitukset Etelä-Pohjanmaalla luokituksella perheväkivalta. Vaikuttavuuden mittareina käytetään myös konsultaatiopuheluiden määrää sekä asiakasmäärää MARAK-työryhmässä.
Lähisuhdeväkivallan ehkäisy on osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuutta. Väkivaltatyön koordinaattori on tehnyt yhteistyötä terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen yksikön kehittämissuunnittelijan kanssa projektin aikana. Koordinaattori on pitänyt yllä puhetta siitä, että lähisuhdeväkivalta tulee sisällyttää hyvinvointialueen hyvinvointisuunnitelmaan sekä strategiaan. Lähisuhdeväkivaltaa ei ole käsitelty hyvinvointialueen aiemmin julkaistuissa strategisissa asiakirjoissa. Yhdessä Barnahus-hankkeen kanssa on suunniteltu ja laadittu lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjelma vuosille 2024-2028. Strategisista asioista päättää lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmä, johon kuuluu hyvinvointialueen ylintä poikkihallinnollista johtajistoa sekä asiantuntijajäseniä.
Etelä-Pohjanmaalla oli toiminut Barnahus-hanke jo vuoden ennen lähisuhdeväkivallan koordinaatiorakenteen muodostumista. Luontevaa oli tehdä lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyn toimintamallia ja palvelupolkua yhteistyössä.
Yhteistoiminnalla oli vaikutusta myös lähisuhdeväkivallan monimuotoisuuden ymmärtämiseen ja aikuisia parisuhdeväkivaltaa käyttäneitä ja kokeneita auttamalla, autetaan välillisesti myös väkivallalle altistuneita lapsia.
Väkivaltatyön koordinaattori ja Etelä-Pohjanmaan Barnahus-hankkeen asiantuntijat muodostivat yhteisen tiimirakenteen.
Tavoitteena oli muodostaa Etelä-Pohjanmaalle lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiorakenne, joka toimii strategisella sekä operatiivisella tasolla.
Vuosien 2023-2025 aikana, väkivaltatyön koordinaattori kohtasi noin 2 800 ammattilaista ja sote-alan opiskelijaa. Lähisuhdeväkivalta-koulutuksia järjestettiin 75 ja konsultaatiopuheluita tuli 08/2023-12/2025 aikavälillä yli 250. MARAK-työryhmän (vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointikokous) asiakasmäärä oli vuonna 2023 13 asiakasta nousten vuodelle 2025 yli 30 asiakkaaseen. MARAK-työryhmän käyttöaste on Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella lähes 100%, lähes kaikki asiakasajat (3 asiakasaikaa/kk) ovat olleet varattuja. MARAK-työryhmän työskentelyn rinnalle on kehitetty akuutti-MARAK-toimintamalli, josta on tehty toimintamallikuvaus Innokylään.
Ammattilaisilla on lisääntynyt ymmärrys riskinarviointivelvoitteesta, lähisuhdeväkivallan ilmiöstä ja esiintyvyydestä. Työ on vielä kesken, mutta ammattilaiset ovat löytäneet erinomaisesti konsultaation kautta uusia näkökulmia ja palveluita asiakkaiden auttamiseksi.
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Toimintamallin perusideana on lisätä sote-ammattilaisten tietoutta lähisuhdeväkivallasta, muuttaa lähisuhdeväkivaltaan liittyviä asenteita ja purkaa väkivallan kokijoiden häpeää. Lähtökohtana toimintamallille toimii se, että lähisuhdeväkivallan kokijoita, tekijöitä ja todistajia kohdataan kaikissa hyvinvointialueen palveluyksiköissä; jokaisella on oltava perustieto ilmiöstä sekä sen puheeksi ottamisesta. Väkivaltatyö kuuluu kaikille.
Toimintamallin taustalla toimii tutkittu tieto lähisuhdeväkivallan kokijoiden asemasta palveluviidakossa, lähisuhdeväkivallan kustannuksista sekä ilmiön yleisyydestä. Lisäksi väkivaltaa käyttäneille yritetään löytää entistä paremmin oikeita palveluita, että väkivallan kierre saadaan katkaistua.
Hankkeen aikana hyvinvointialueen palveluyksiköihin on tarjottu peruskoulutusta lähisuhdeväkivallan ilmiöön, tunnistamiseen, puheeksi ottamiseen ja palveluohjaukseen liittyen. Väkivaltatyön koordinaattori on kouluttanut henkilöstöä itse. Koulutustilaisuudet ovat olleet tunnin mittaisia. Koulutuksista saatu palaute on ollut positiivista. Koulutuspalautteet on kerätty Webropol-kyselyllä. Koulutuksiin on luotu erilaisia PowerPoint-paketteja, jotka ovat tiedoltaan ajantasaisia.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue on ollut mukana THL:n avainhenkilömallin pilotissa vuonna 2024 ja sen jälkeen hyvinvointialueella on järjestetty kolme, noin 6kk kestävää lähisuhdeväkivaltatyön avainhenkilökoulutusta, joista on valmistunut 85 avainhenkilöä hyvinvointialueen eri palveluihin. Etelä-Pohjanmaan avainhenkilömallista on laadittu oma toimintamallin kuvaus Innokylään.
Etelä-Pohjanmaalle on muodostettu lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiorakenne sekä verkostoja, jotka pureutuvat käytännön tasolla lähisuhdeväkivaltaan ilmiöpohjaisesti ja ratkaisukeskeisesti.
Ammattilaiset ovat saaneet perustietoa lähisuhdeväkivallasta, heille on kirjoitettu opas lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen, puheeksi ottamiseen ja palveluohjaukseen sekä toimintaohjeita, jotka toimivat työskentelyä ohjaavina. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella on myös toimiva konsultaatiorakenne väkivaltakysymyksiin. Konsultaatiotuesta on laadittu toimintamallin kuvaus Innokylään.
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.