Välitä! - nopea kriisiapu seksuaaliväkivaltaa kokeneille

Seksuaalista väkivaltaa kokeneen ensikohtaaminen
Ammattilaisen, kuten poliisin, kohdatessa seksuaalista väkivaltaa kokeneen ihmisen, hän oman työnsä lisäksi, kertoo hänelle mahdollisuudesta kriisiapuun ja miksi olisi tärkeää ottaa sitä vastaan. Asiakkaalta kysytään lupa hänen yhteystietonjensa välittämiseen Välitä! - kriisityöhön. Hänen antaessa luvan, työntekijä soittaa kriisityöntekijälle ja antaa hänelle asiakkaan yhteystiedot.

Välitä! - kriisityö
Saatuaan yhteistyökumppanilta asiakkaan yhteystiedot, kriisityöntekijä soittaa asiakkaalle mahdollisimman pian. Puhelun aikana kriisityöntekijä kartoittaa asiakkaan tilanteen ja sopii hänen kanssaan kriisikeskustelun, joka järjestetään yleensä jo 1 - 3 vuorokauden kuluttua ensikontaktista. Kriisikeskustelussa pääpaino on asiakkaan voinnissa, sen hetkisissä oireissa ja niiden helpottamisessa. Jos tapahtuneesta on alle viikko ja asiakkaan niin halutessa, väkivaltakokemus voidaan purkaa hyvin yksityiskohtaisestikin. Jos aikaa on kulunut enemmän tai asiakas niin toivoo, kokemusta ei juurikaan avata. Asiakkaalla on mahdollisuus 1-5 tapaamiseen, joissa käsitellään trauman vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin, siitä aiheutuvia oireita, niiden hallintaa sekä voimavarojen löytymistä arkeen.

Jatkohoitoon siirtyminen
Kriisityön aikana asiakkaan tilanne ja hoidon tarve kartoitetaan muun muassa erilaisten oiretestien (IES-22 ja BDI-13) avulla. Kartoituksen ja asiakkaan oman kokemuksen pohjalta tehdään arvio jatkohoidon tarpeesta. Mikäli jatkohoito on tarpeellinen ja asiakas on siihen motivoitunut se järjestetään yhdessä asiakkaan kanssa. Työntekijä voi olla asiakkaan apuna ajan varaamisessa ja tarvittaessa hän kirjoittaa lähetteen ja/tai lausunnon hoidon järjestämiseksi. Jatkohoitoa aloitetaan järjestämään hyvissä ajoin ennen kriisityön loppumista, jolloin asiakkaalle ei tule katkoa avun saamisessa. Jatkohoidon aloittaminen tapahtuu mielellään jopa hieman päällekkäin ennen kriisityön päättymistä. Näin pystytään varmistamaan asiakkaan todellinen siirtyminen uuteen hoitoon sekä tarvittavien tietojen saatavuus jatkohoidossa.

Moninäkökulmainen tarkastelu (Hyödynnetty Innokylän näkökulmataulukko -työkalua)

TOIMIJAT
Asiakasnäkökulma: Seksuaalista väkivaltaa kokeneet (esim. raiskaus, hyväksikäyttö) henkilöt sekä heidän läheisensä.
Ammattilaisnäkökulma: Vaikuttaminen seuraavien ammattiryhmien työtapoihin Tampereella ja Pirkanmaalla: terveydenhuollon ammattilaiset, poliisit, sosiaalityöntekijät, kuraattorit, psykologit, terapeutit, päihdehuollon työntekijät, mielenterveystyön ammattilaiset
Organisatorinen näkökulma: Setlementtiyhdistys Naapurin Vaikeat elämäntilanteet toimiala, VÄLITÄ! Seksuaaliväkivaltatyön verkostohanke, Rikosuhripäivystys Pirkanmaa, Sisä-Suomen poliisi, TAYS Ensiapu Acuta, Tampereen kaupungin sosiaalitoimi, terveyspalvelut ja lastensuojelu, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (hoitoketju-työ)
Poliittis-hallinnollinen näkökulma: Raha-automaattiyhdistys, Setlementtiyhdistys Naapuri ry, Tampereen kaupunki/ tilaaja - Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri/ Ensiapu Acuta ja hoitoketju-työ, Sisä-Suomen poliisilaitos, Rikosuhripäivystys Sisä-Suomi, Tampereen Ensi- ja Turvakoti, Sastamalan-Huittisten seudun mielenterveysseura

TEHTÄVÄT JA TYÖNJAKO
Asiakasnäkökulma: Yleinen tiedotus seksuaalisesta väkivallasta ja tarjolla olevasta kriisityöstä, motivoitua vastaanottamaan kriisityötä, välttämiskäyttäytymisen ylittäminen, sitotuminen kriisitapaamisiin, traumaoireiden ymmärtäminen, vakauttavien menetelmien harjoittelu arjessa, mahdollisuus olla kriistyöntekijään yhteydessä alkuvaiheessa riittävän usein ja myös tapaamisten välillä, tieto mistä saa apua vaikeisiin oloihin iltaisin, öisin ja viikonloppuisin.
Ammattilaisnäkökulma: Yhdessä sovittu aktiivinen ohjauskäytäntö kriisiapuun niiden Tampereella/ Pirkanmaalla toimivien ammattilaisten (poliisi, ensiapu- ja terveydenhuollon henkilöstö, sosiaalityöntekijät, järjestötoimijat jne.) kanssa, jotka kohtaavat työssään seksuaaliväkivaltaa kokeneita ja näiden läheisiä. Ammattilaisten kouluttaminen ymmärtämään kohderyhmän tarpeita ja ohjeistus seksuaaliväkivaltaa kokeneiden kohtaamiseen ja auttamiseen osana omaa perustyötään.
Organisatorinen näkökulma: Tiivis ja laaja tiedottaminen kriisityöstä ja aktiivisen ohjauskäytännön merkityksestä Tampereen alueen toimijoille, erityisesti poliisille ja terveydenhuollon henkilöstölle. Tiedottaminen säännöllisillä sähköisillä verkostokirjeillä, kriisityöntekijöiden vierailut ja tutustumiskäynnit kaikkiin keskeisiin organisaatioihin. Eri sektoreilla toimivien, kohderyhmää auttavien organisaatioiden välisen yhteisteistyön tiivistäminen, työnjaosta sopiminen sekä ohjaus- ja toimintakäytäntöjen yhdenmukaistaminen. Välineinä tähän säännölliset yhteistyöpalaverit, laaja hoitoketjua valmisteleva projektityöryhmä sekä maksuttomat koulutukset ammattilaisille (sekä isoja sektorirajat ylittäviä koulutuksia että tietyille ammattiryhmille räätälöityjä koulutuksia).
Poliittis-hallinnollinen näkökulma:Kriisityössä tarvittavan erityisosaamisen merkityksen esiin nostaminen. Vaativan työn tukirakenteista ja henkilöstön työhyvinvoinnin edellytyksistä huolehtiminen. Tiedon jakaminen siitä, miten tehokkaasti hoidetulla kriisityöllä voidaan vähentää inhimillisen kärsimyksen lisäksi kustannuksia mm. terveys-, mielenterveys- ja päihdepalveluissa, joiden suurkuluttajia hoitamattomasta seksuaaliväkivaltatraumasta kärsivät usein ovat. Vaikuttaminen seksuaaliväkivaltaan liittyviin asenteisiin. Aktiivinen verkostoituminen valtakunnallisten seksuaaliväkivaltatyön toimijoiden kanssa (mm. Raiskauskriisikeskus Tukinainen, Väestöliitto, Pelastakaa Lapset ry, Sexpo-säätiö,THL)

TIEDOT, TAIDOT, VÄLINEET
Asiakasnäkökulma: Ihmisillä on oltava riittävästi tietoa seksuaaliväkivallan tunnistamisesta, avun hakemisen merkityksestä ja tarjolla olevista palveluista, jotta osaavat hakeutua jonkun avun piiriin, kun he itse tai heidän läheisensä joutuu uhriksi. Asiakkaan on motivoiduttava kertomaan asiasta jollekin. Asiakkaan on voitava luottaa siihen, että saa apua nopeasti ja että se on asiantuntevaa ja häne tilannettaa auttavaa. Luottamus siihen, että apu vastaa omiin tarpeisiin, on luottamuksellista, on ymmärtävää (ei syyllistävää), on kokonaisvaltaista, helpottaa oloja ja kestää riittävän pitkään. Kriisiapu on helposti saavutettavaa, maksutonta ja tilat ovat asianmukaiset.
Ammattilaisnäkökulma: Kriisityöntekijöillä on vahva kriisi- ja traumatyön, seksuaaliväkivaltatyön sekä verkostoyhteistyön osaaminen. Yhteisesti sovitut työmenetelmät, jotka on koottu ja joita kehitetään yhdessä.Työntekijöiden osaamisen ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen säännöllisellä koulutuksella ja työnohjauksella. Asianmukaiset työtilat ja työvälineet vaativaan asiakastyöhön. Muiden ammattilaisten tarvitsemat tiedot ja taidot: seksuaaliväkivallan tunnistaminen, seksuaaliväkivallan vaikutukset asiakkaan elämään ja käyttäytymiseen (sokki- ja traumareaktiot), taito uhrin ja läheisten kohtaamiseen, myötätuntoinen asenne, tieto miten toimia ja mitä apua asiakas tulee tarvitsemaan, tieto paikallisista auttavista tahoista, aktiivinen asiakkaan ohjaus kriisiapuun saattaen vaihtaen. Kyky konsultoida, tehdä moniammatillista yhteistyötä ja luottamus eri ammattilaisten osaamiseen.
Organisatorinen näkökulma
Tiedon ja osaamisen jakaminen sekä tehokkaan yhteistyön tekeminen eri organisaatioiden kesken vaatii organisaatioilta luottamusta, rohkeutta ja asiakaslähtöisyyttä. Organisaation toimintakäytännöt on luotava yhteistyötä edesauttaviksi; esim. salassapitosäännöksiä ei tulkita liian tiukasti vaan kriisityöhön voidaan ohjata ja tietoja voidaan vaihtaa asiakkaan luvalla.
Poliittis-hallinnollinen näkökulma
Johdon kyky luoda yhteistyön mahdollistavia rakenteita (esim. työntekijät pystyvät irrottautumaan asiakastyöstä ja saavat käyttää aikaa yhteistyötapaamisiin ja -neuvotteluihin). Asiantuntemuksen jakaminen yli sektorirajojen.

LAIT JA ASETUKSET
Pelastuslaki (468/2003) ja asetus pelastustoimesta (787/2003) (velvoittaa kuntia psykososiaalisen tuen ja kriisipalveluiden järjestämiseen). Laki potilaan asemasta ja oikeuksista. Lastensuojelulaki. Sosiaalihuoltolaki. Henkilötietolaki. Rikoslaki 20§ Seksuaalirikoksista. Laki oikeudenkäymiskaaresta rikosasioissa ROL 2:1 (asianomistajan oikeus maksuttomaan avustajaan ja tukihenkiöön seksuaalirikoksissa).

PERIAATTEET JA SÄÄNNÖT
Asiakasnäkökulma: Itsemääräämisoikeus. Oikeus saada tietoa. Oikeus tulla kuulluksi omana itsenään ja saada omia tarpeitaan vastaavaa apua. Kriisireaktiot ovat normaaleja reaktioita ylivoimaisiin, traumaattisiin kokemuksiin. Oikea-aikaisen ja riittävän avun saaminen ei ole kriisissä olevan asiakkaan aktiivisuuden varassa ja vastuulla. Kokonaisvaltainen apu: päällekkäisten palveluiden ja luukulta toiselle siirtämisen vähentäminen.
Ammattilaisnäkökulma: Asiakkaan tarpeista lähtevä auttaminen. Nopean ja tarkoituksenmukaisen avun tarjoaminen. Riittävä tietotaito ja osaaminen seksuaaliväkivalta-asioissa. Moniammatillisuus, eri ammattilaisten osaamisen arvostaminen. Saumaton yhteistyö ammattilaisten välillä. Aktiivinen työote kriisissä olevien asiakkaiden kohtaamisessa, vastuu avun tarjoamisesta on ammattilaisilla. Konsultointi ja vastavuoroinen tuki asiakastilanteissa. Riittävät tukirakenteet vaativaan asiakastyöhön (esim. kriisityöntekijöillä kokemusta ja ammattitaitoa väkivaltatyöhön, jatkuva lisäkoulutus, kollegojen tuki, johdon tuki, säännöllinen työnohjaus).
Organisatorinen näkökulma: Eri organisaatioiden tekemän työn linkittäminen toisiinsa saumattomaksi palveluketjuksi. Työkäytäntöjen yhteensovittaminen. Päällekkäisen työn karsiminen. Yhteistyö ja keskinäinen arvostus kilpailun sijaan.
Poliittis-hallinnollinen näkökulma: Nopean kriisityön mahdollistava henkilöstöresurssi ja työn organisointi. Kriisityötä arvostetaan. Työlle selkeä johdon tuki ja tukirakenteet.

TALOUS
Asiakasnäkökulma: Kriisiapu on asiakkaalle maksutonta. Uhriksi joutuneen ei tule joutua maksamaan tuesta, jota tarvitsee toipuakseen kokemastaan.
AmmattilaisnäkökulmaTyöntekijät tekevät hankintoja perustellusti ja harkiten sekä toimivat talousarvion puitteissa. Kriisityöhön otetaan vain sinne kuuluvia asiakkaita ja apua annetaan rahoittajan määrittelemän akuuttivaiheen ajan. Työntekijäresurssia ei käytetä Pitämällä kiinni sovitusta työnjaosta eri ammattilaisten kesken ja karsimalla päällekkäisiä palveluja samoille asiakkaille säästyy ammattilaisten työaikaa, mikä tehostaa työtä ja säästää koko ajan kiristyviä henkilöstöresursseja eri sektoreilla.
Organisatorinen näkökulma: Riittävän väljän henkilöstömitoituksen mahdollistava rahoitus, jotta kriisityötä voidaan tarjota nopeasti myös silloin kun asiakasyhteydenottoja tulee paljon lyhyellä ajalla (yhteydenottojen määrän vaihtelu ja kasautuminen ovat tyypillinen ilmiö kriisityössä). Kustannusten ennakointi, suunnittelu ja talousarvion pitävyyden seuranta.
Poliittis-hallinnollinen näkökulma: Huolehditaan siitä, että järjestövetoinen kriisityö täydentää julkisen sektorin työtä, mutta ei tee sille kuuluvia tehtäviä (esimerkiksi jatkohoito tai muiden kuin akuutin tilanteiden hoito). Varmistetaan toimintamallille ja kriisityölle pysyvämpi rahoitus. Hoitoketjun eri toimijat eivät kilpaile resursseista vaan yhdistävät ne ja hakevat kehittämistyölle yhteisiä rahoituksia jatkossakin.