| Innokylä

Toimintaympäristö

Suomessa väestö ikääntyy ja vähenee tulevina vuosikymmeninä, samalla sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve kasvaa. Tavoitteena on, että ikäihminen pystyy asumaan pitkään kotonaan mahdollisimman toimintakykyisenä ja turvallisessa ympäristössä. Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton "Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023" asettaa yhdeksi keinoksi ikäystävällisen Suomen tavoittelussa digitalisaation ja teknologian hyödyntämisen. Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on vahvistaa perustason palveluja sekä siirtää painopistettä ehkäisevään työhön. Säännöllisen palvelutarpeen ja asiakkaan toimintakyvyn sekä terveyden heikentymisen ennaltaehkäisy ja ennakointi sekä itsenäisen kuntoutumisen tukeminen ovat asioita, joihin tulee tulevilla hyvinvointialueilla kiinnittää entistä enemmän huomiota.

Teknologian avulla voidaan tukea ikäihmisten kotona asumista, lisätä turvallisuutta ja tuoda omaisille työkaluja auttaa ikäihmistä kotona pärjäämisessä. Teknologisten ratkaisujen hyödyntäminen parantaa ihmisten hyvinvointia sekä tehostaa palvelujärjestelmän toimintaa, vahvistaa iäkkäiden kuntalaisten palveluiden laatua ja toimivuutta kustannuksia hillitsevästi.

ETENE (2010) on ottanut kantaa hyvinvointiteknologian eettisiin näkökulmiin ja koulutukseen.
Teknologian kehittäminen, arviointi, hankinta ja hyödyntäminen edellyttävät monipuolista asiantuntemusta ja yhteistyötä. Henkilökunnan kouluttaminen on tärkeää.

Työterveyslaitoksen "Hyvinvointia työstä 2030-luvulla: skenaarioita suomalaisen työelämän kehityksestä." -julkaisun mukaan tulevaisuuden työelämään kohdistuu haasteita, joten osaamista, tietoa ja luovuutta tulee hyödyntää entistä paremmin!

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Hyvinvointiteknologian lisääntyessä myös osaamisen kehittäminen on keskiössä. Sote-henkilöstön tietoa ja taitoa sekä asennetta ja motivaatiota tulee kehittää samanaikaisesti. Osaamisen kehittymisellä voidaan lisätä hyvinvointiteknologian käyttöönottoa.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Toimintaympäristön kehittyessä palveluprosesseja on päivitettävä ja uusia toimintamalleja otettava rohkeasti ja ketterästi kokeillen käyttöön. Tärkeää on, että kaikki asianosaiset ovat mukana kehittämisessä, sitoutuvat uudistukseen ja osaavat arvioida mallien toimivuutta erityisesti asiakkaan ja hänen läheistensä näkökulmasta.

Muuttuvat toimintatavat, teknologisten ratkaisujen ja digitalisaation lisääntyvä hyödyntäminen edellyttävät työn toimintamallien ja organisoinnin kehittämistä, työntekijän itsenäisyyden ja itseohjautuvuuden lisäämistä ja osaamisen merkittävää kehittämistä. Henkilöstön osaamisen kehittäminen on avainasemassa palvelujen laadun, sujuvuuden ja asiakashyödyn sekä palvelujärjestelmän kehittämisessä.

Kotihoidon asiakkaiden eli ikäihmisten itsenäistä asumista ja toimintakykyä tukevan tai elämänlaatua ja turvallisuutta lisäävän teknologian käyttöä on tuettava. Sen onnistumiseksi asiakas- ja palveluohjauksen ja kotihoidon henkilöstön teknologia- ja ohjausosaamista täytyy vahvistaa.

Kotihoidon esihenkilöiden tulee osata johtaa itsenäistä asumista tukevan teknologian käyttöönottoprosessia omalla toiminta-alueellaan ja arvioida sen vaikutuksia.

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten hyvinvointiteknologiaosaamista omassa asiakastyössään.

Kotihoidon asiakkaiden teknologia-avusteinen, itsenäinen kotona asuminen lisääntyy, kun asiakas- ja palveluohjauksen ja kotihoidon henkilöstön teknologiaosaaminen vahvistuu. Esimiesten simulaatiovalmennuksen myötä lähiesimiehet osaavat johtaa itsenäistä asumista tukevan teknologian käyttöönottoprosessin omalla toiminta-alueellaan ja arvioida sen vaikutuksia.

Muutoksen mittaaminen

Koulutuksiin osallistuville toteutetaan kyselyt valmennus- ja simulaatiokoulutuksen eri vaiheissa:

Webropol-kysely valmennuksen alussa
avoin palautekysely simulaatiokoulutuksen jälkeen
Webropol-kysely valmennuksen päättyessä

Lisäksi koulutusten aikana käytetyllä Howspace-alustalla on hyödynnetty osallistavia menetelmiä.

Toteutussuunnitelma

Lähiesihenkilöt osallistuvat valmennus- ja simulaatiokoulutukseen, mikä tukee heidän hyvinvointiteknologian käyttöönottoprosessin johtamista omassa toimintayksikössään osana perustyötä ja käyttöönoton vaikutusten arviointia. Esihenkilöt tukevat yksikön henkilöstöä hyvinvointiteknologian käyttöönotossa.

Asiakas- ja palveluohjauksen sekä kotihoidon henkilöstö osallistuvat valmennus- ja simulaatiokoulutuksiin, jonka avulla he saavat teknologia- ja ohjausosaamista ja tuntemusta hyvinvointiteknologiasta. Henkilöstö huomioi hyvinvointiteknologian osana palveluvalikkoa ja räätälöi asiakkaalle tarvittavan tuen hyvinvointiteknologian ollessa yhtenä vaihtoehtona.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Valmennus- ja simulaatiokoulutuksen kohderyhmänä oli Eksoten kotihoidon esihenkilöt sekä palvelutarpeen arvioinnin, asiakasohjauksen ja kotihoidon henkilöstö.

Koulutusrunkoa ja tavoitteita on käyty läpi yhdessä Eksoten kanssa, jotta koulutus vastaa käytännön tarpeeseen. Ensimmäinen tapaaminen oli verkostodialoginen työpaja, jossa kerättiin olemassa olevia hyviä käytäntöjä ja kartoittaa osaamistarpeita. Ensimmäisestä tapaamisesta saatiin osallistujien tarpeita simulaatioharjoituksiin. Toisessa tapaamisessa toteutettiin simulaatiot. Kolmannessa tapaamisessa syvennettiin yhteistä ymmärrystä ja pohdittiin osaamisen jalkauttamista omiin työyksiköihin.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Simulaatiokoulutuksen avulla asiakas- ja palveluohjauksen sekä kotihoidon henkilöstön ja esihenkilöiden ymmärrys hyvinvointiteknologiasta lisääntyy ja ohjausosaaminen teknologisiin ratkaisuihin vahvistuu osana perustehtävää. Lisäksi keskinäinen kollegiaalinen tuki lisääntyy verkoston myötä.

Lähiesihenkilöiden koulutuksen myötä hyvinvointiteknologian käyttöönottoprosessi ja sen arviointi vahvistuu. Yksikön henkilöstön saama tuki hyvinvointiteknologiaan ja sen käyttöönottoon lisääntyy.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Valmennus- ja simulaatiokoulutusta tarjotaan jatkossa osana ammattikorkeakoulun palvelumyyntiä.

Vinkit toimintamallin soveltajille

On tärkeää huomioida osallistujien pois jäänti koulutuksesta tai sen osasta (esim. sairastuminen), jolloin osaamistavoitteita ei saavuteta. Riittävän luottamuksellisen ja turvallisen ilmapiirin saavuttaminen on keskeistä. Osallistujien hyvinvointiteknologiaan liittyvät omat arvot ja eettiset ristiriitatilanteet työelämässä voivat heijastua koulutukseen.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Simulaatio- ja valmennuskoulutuksiin osallistuneille Eksoten asiakas- ja palveluohjauksen (n=14) sekä kotihoidon henkilöstölle (n=13) toteutettiin erillinen Webropol-kysely ennen koulutusta ja koulutuksen jälkeen. Alkukyselyyn vastasi 12 osallistujaa ja loppukyselyyn 18 osallistujaa. Lisäksi simulaatioharjoituksista pyydettiin erillinen avoin palaute kaikilta osallistujilta (n=41), myös kotihoidon esihenkilöiltä (n=14).

Simulaatiokoulutuksen tuloksia arvioitiin seuraavien kysymyksien pohjalta:

Miten valmennus- ja simulaatiokoulutus muuttaa osallistujien ymmärrystä hyvinvointiteknologiasta?
Miten valmennus- ja simulaatiokoulutuksella voidaan tukea osallistujien ohjausosaamista?

Tulokset

Koulutuksella lisättiin ymmärrystä hyvinvointiteknologiasta ja sen tarpeen ymmärtämisestä. Lisäksi koulutus tuki myönteisiä asenteita. Koulutukset koettiin kattavana, keskustelua herättävänä ja eri osapuolet huomioivana. Koulutuksissa sai jaettua ajatuksia monipuolisesti ja moniammatillisesti, lisäksi yhteiset keskustelut koulutuksen aikana ja osallistuminen eri tiimeistä koettiin tärkeäksi. Koulutuksista saatiin vinkkejä ja välineitä työelämään, uusia toimintatapoja hyviä käytänteitä jakamalla sekä positiivisia ajatuksia omaan työhön. Tapaamisissa jaettiin myös yhteisiä ongelmia kollegoiden kanssa. Koulutus ja ilmapiiri oli hyvä, luottamuksellinen, rento, avoin, rauhallinen, selkeä sekä turvallinen. Kouluttajat koettiin ammattitaitoisina, mukavina, positiivisina ja rentoina. Kouluttajat saivat positiivista palautetta ajantasaisuudesta, rentoudesta ja lämminhenkisyydestä. Koulutus herätti pohtimaan uusia näkökulmia, ja sieltä saatiin ideoita ja oivalluksia arjen työhön. Osallistujat kokivat saaneensa rakentavaa sekä kehittävää palautetta.

Johtopäätökset

Hyvinvointiteknologiaan tutustuminen on tärkeää, ja laitteita tulisi olla enemmin saatavilla. Osaamista tulisi kehittää itse hyvinvointiteknologioista ja niiden saamisen kriteereistä, mutta myös myönteisillä asenteilla on merkittävä rooli tietojen ja taitojen lisäksi. Tarvitaan monialaista kokemusten jakamista, tsemppausta ja perehdyttämistä. Koulutusta tarvitaan, kun teknologian tärkeys korostuu tulevaisuuden sote-palveluissa.

Valmennus- ja simulaatiokoulutus kotiin vietävän teknologian käyttöönoton tukena