Digitaalisen matalan kynnyksen ohjauksellisen toimintatavan kehittäminen ja nuorten digitaitojen vahvistaminen.

Toimintaympäristö

Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten aikuisten kiinnittyminen yhteiskuntaan edellyttää digiosaamista. Pandemian myötä etätoimintaan ja -koulutukseen siirtyminen on vaatinut nuorilta suurta itsenäisen vastuunkannon harppausta sekä aivan uudenlaisia digitaalisia valmiuksia. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Valoa digiperustaitoihin Satakunnassa -hankkeessa digiperustaidot ymmärrettiin laaja-alaisesti. Arkielämää 
sujuvoittaviin digitaitoihin kuuluvat esimerkiksi yhteydenpito ja sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen sekä 
sähköinen viranomaisasiointi. Opintoihin ja työelämään suuntaavia digitaitoja ovat esimerkiksi tiedonhaku, 
erilaisten ohjelmien käyttäminen ja työnhaun asiakirjojen koostaminen. Lisäksi digitaidot mahdollistavat 
luovaa omaehtoista sisällöntuotantoa ja viihtymistä, mutta vaativat samalla omasta digihyvinvoinnista huolehtimisen taitoja. (kirjoittaja Jetta Sirola, Valo-valmennusyhdistys)

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa haavoittuvassa asemassa olevien nuorten ja nuorten aikuisten sosiaalista osallisuutta sekä heidän osallisuuttaan yhä digitaalisemmassa koulutus- ja työelämässä. Kehittyvän digiosaamisen myötä koulutukseen ja työelämään osallistumisen mahdollisuudet voivat parantua. Tavoitteena oli selvittää, millaisia digitaitoja toisen asteen koulutuksessa vaaditaan.  Kehittää ja pilotoida  digitaitoja vahvistavia yksilö- ja ryhmävalmennuksia, sekä tarjota ohjausalan ammattilaisille työkaluja oman ohjaustyön kehittämiseksi.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

ESR-hanke "Valoa digiperustaitoihin Satakunnassa" on yksi osa Suomen rakennerahasto-ohjelmaa "Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020". Hankkeen toteutusjakso ulottui ajalle 1.1.2022 – 30.10.2023, ja se toteutettiin yhteistyönä Valo-Valmennusyhdistyksen, Rauman seudun katulähetys ry:n ja Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa. Hankkeen toteuttajien kokoonpano vaihteli hankkeen edetessä. 

Laurea-ammattikorkeakoulun puolelta hankkeen toteutukseen osallistuivat Maria Normann, Pihla Salemaa, Leena Forma, Tommi Tamminen, Johanna Häkkinen ja Johanna Kurki. Projektipäällikkö Maria Normann vastasi hankkeen prosessiarvioinnista ja yhteiskehittämisestä, osallistujien ja kokemusasiantuntijoiden kanssa. Hän oli myös vastuussa ohjaus- ja opetusalan ammattilaisille suunnatusta koulutuksesta. 

Leena Forma toimi hankkeessa asiantuntijana vaikutusten arvioinnissa, raportoinnissa ja osallistui julkaisujen tuottamiseen. Pihla Salemaa osallistui digitaalisen ohjausympäristön sisällön ja menetelmien kehittämiseen, pilotointiin ja arviointiin. Hänellä oli erityisvastuu erityisopetuksen ja palvelumuotoilun näkökulmasta. Asiantuntija Johanna Häkkinen vastasi Rauman Seminaarin järjestämisestä sekä hankejulkaisun toimittamisesta

Tommi Tamminen toi mukanaan kokemusasiantuntijan näkökulman hankkeeseen, osallistuen digitaitovalmennusten ja ohjausympäristön suunnitteluun. Johanna Kurki, hanketyöntekijä, osallistui digitaalisen ohjausympäristön ja ohjausalan ammattilaisille suunnattujen työpajojen kehittämiseen. Hänellä oli erityisvastuu palvelumuotoilun näkökulmasta.

Valo-Valmennusyhdistys ry:ltä hankkeeseen osallistuivat Mervi Haavanlammi, Mira Roine, Jetta Sirola ja Anne Kuhlberg. Projektipäällikkönä toimi aluksi Mervi Haavanlammi ja myöhemmin Mira Roine. Projektipäällikkö vastasi hankkeen käytännön johtamisesta, verkostoyhteistyöstä, viestinnästä, ESR-henkilöjärjestelmästä ja tulosten levittämisestä. Hän myös osallistui toimintamallin kuvaamiseen ja oli vastuussa hankkeen sisältöjen johtamisesta tavoitteiden saavuttamiseksi.

Projektikoordinaattori Jetta Sirola vastasi hankkeen toteuttajien ja verkoston yhteistyön koordinoinnista, hankkeen prosessin etenemisestä hankesuunnitelman mukaisesti ja tuki hankkeen juurruttamista organisaation normaaliin työhön. Hänellä oli erityisvastuu viestintäryhmään osallistumisessa.

Kehittäjä-ohjaaja Anne Kuhlberg osallistui valmennusten toteuttamiseen ja vastasi toimintamallin kuvaamisesta toteutettujen pilottien pohjalta. Hän osallistui hankkeen verkostoyhteistyöhön ja levittämistyöhön, ja hänellä oli erityisvastuut valmennuskokonaisuuksien kehittämisessä, viestinnässä ja some-toiminnassa.

Rauman Seudun Katulähetys ry:ltä hankkeeseen osallistuivat Mikko Karp ja Katriina Tornikoski. Digivalmentaja Mikko Karp vastasi asiakaspilotoinnin toteuttamisesta ja käytännön valmennustyöstä digiympäristössä ja lähitoteutuksina. Hänellä oli erityisvastuu asiakaskartoituksissa, valmennusten suunnittelussa, markkinoinnissa ja sidosryhmäyhteistyössä.

Digikehittäjä Katriina Tornikoski oli digitaalisen osaamisen kehittämisen, digitaalisten ympäristöjen ja oppimisen asiantuntija, ja hän vastasi digitaalisen valmennustoiminnan kehittämisestä. Hän osallistui digiperustaitovalmennusten, viestinnän ja some-toiminnan toteuttamiseen.

Kaikki hankkeen työntekijät vastasivat osaltaan projektien seurannasta ja raportoinnista.

Toteutussuunnitelma

Nuorten digitaitotarpeiden ja oppimiseen liittyvien haasteiden tunnistaminen. Tarpeisiin vastaavien valmennuksien kehittäminen asiakaslähtöisesti. Matalankynnyksen ohjauksen kehittäminen ja pilotointi. Digitaitojen oppimista tukevien materiaalien tuottaminen. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Nuorille ja heidän kanssaan toimiville ammattilaisille toteutettiin digitaitoihin ja niiden oppimiseen vaikuttaviin tekijöihin liittyvät kartoituskyselyt. Kyselyiden tietopohjaa täydennettiin valmennuspilotoinneista kertyneillä tiedoilla.

Ratkaisun perusidea

Valoa digiperustaitoihin Satakunnassa -artikkelikokoelmassa kuvataan matalan kynnyksen digivalmennuksia ja -ohjausta ja arvioidaan osallistujien osallisuuden vahvistumista ja digitaitojen merkitystä sekä annetaan puheenvuoro kokemusasiantuntijan tarinalle.

Hankkeessa tehtiin Valoa digiperustaitoihin! -valmennuskäsikirja, joka  tarjoaa ideoita ja vinkkejä, miten nuorten aikuisten digitaitoja ja -valmiuksia voi vahvistaa ohjaustyössä. Käsikirja sopii esimerkiksi järjestösektorilla toimiville ohjaajille, jotka työssään kohtaavat nuoria aikuisia ja tukevat heitä eteenpäin omilla poluillaan.‍

Hankkeessa kehitetyt pelit

WordWall-pelit 

Seppo.io (löytyvät Sepon pelikirjastosta)

  • Someseppo 
  • Työnhakuseppo 

Valmennuksissa käytettiin myös muita sovelluksia ja pelejä, kuten Blooket, Gratic Phone, Make it Meme, Skribbl, MapCrunch ja Pixtonia.

Hankeessa koottiin työhaun asiakirjojen esimerkkipohjia Padlet -alustalle.

Hankkeen aikana tuotetut digitaitojen ohjausmateriaalit löydät  ThingLinkkiin luodusta interaktiivisesta posterista.

Liitteet
Ohjaustyön sovellukset ja pelit tutuksi: hyötypelit & hahmotyökalut -verkkotyöpajan tallenne.
Verkkotyöpajassa käsiteltiin hyötypelien ja hahmotyökalujen perusideoita ja annettiin esimerkkejä suosituista sovelluksista, kuten Wordwall, MapCrunch, Skribbl, Gratic Phone, Make it Meme, My Octocat ja Avatar Maker.
Puhujina Johanna kurki Laurea-ammattikorkeakoulusta ja Katriina Tornikoski Rauman Seudun Katulähetys ry:stä.
Ohjaustyön sovellukset ja pelit tutuksi: Seppo, Pixton ja Blooket -verkkotyöpajan tallenne. Verkkotyöpajassa käsiteltiin ohjaustyössä hyödynnettäviä pelillisiä sovelluksia; Seppoa, Pixtonia ja Blookettia. Työpajassa syvennyttiin sovelluksien toimintoihin, käyttömahdollisuuksiin sekä hyviin ja haastaviin puoliin.
Puhujana Johanna kurki Laurea-ammattikorkeakoulusta ja Katriina Tornikoski Rauman Seudun Katulähetys ry:stä.
Ohjaustyön sovellukset ja pelit tutuksi: Padlet & Jamboard -verkkotyöpajan tallenne.
Verkkotyöpajassa käsiteltiin yhdessä tekemistä helpottavia verkkotyökaluja Padlettia ja Googlen Jamboardia. Työpajassa syvennyttiin sovelluksien toimintoihin, käyttömahdollisuuksiin sekä hyviin ja haastaviin puoliin.
Puhujana Johanna kurki Laurea-ammattikorkeakoulusta.
Ohjaustyön sovellukset ja pelit tutuksi: Palautteen keruu: Mentimeter, Slido ja AnswerGarden -verkkotyöpajan tallenne. Työpajassa syvennyttiin palautteen keräämiseen. Alussa pohdittiin palautteen keräämisen merkitystä, ajoittamista sekä erilaisia palautteen keräämisen tapoja. Tutustuimme palautteen keräämisessä hyödynnettäviin sovelluksiin; Mentimeteriin, Slidoon ja AnswerGardeniin.
Puhujana Johanna kurki Laurea-ammattikorkeakoulusta.
Kuva
Digivalmennuksen lähtökohdat: digitaitojen moninaisuus, tarvelähtöisyys, rohkaisevuus, kannustavuus ja monialaisten oppijoiden huomioiminen. Digivalmennus käytännössä: osallistavat sovellukset kynnyksen madaltajina, työnhaku, hyvä paha some ja tietoturva.
Digivalmennuksen toimintamallin kuvaus.