Vammaisten henkilöiden kotiin annettavien palvelujen ja tilapäishoidon jatkokehittäminen, Helsingin vammaispalvelut (RRP, P4, I1A)

Lyhytaikaista huolenpitoa tarvitsevien vammaisten henkilöiden palveluiden kehittäminen, tilapäishoito ja vammaisten lasten loma-ajan toiminta. 

Omaishoitajien ja omaishoidettavien kotiin annettavien palvelujen ja tilapäishoidon jatkokehittäminen.

 

Toimintaympäristö

Helsingin vammaisten tilapäishoidon kehittämisen taustalla on Sote-uudistus sekä tulossa oleva vammaispalvelulain uudistus. Näiden lisäksi vammaispalveluihin vaikuttavat muutokset kehitysvammalaissa, sekä sosiaalihuoltolaissa. Kehittämistyötä ohjaa Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palvelustrategian ja lakiuudistusten rinnalla strategisen hankinnan yksikön toteuttama Vammaispalvelujen tuotantotapa-analyysi.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat
  • Tilapäishoidon tilannekuvan muodostaminen: Tarvitaan tietoa Helsinkiläisten vammaisten henkilöiden tilapäishoidon tarpeesta ja saatavuudesta. Tarvitaan tietoa myös ruotsinkielisistä palveluista.
  • Lasten palveluiden selvitys: On tarpeen kartoittaa kaikki lasten palvelut ja niiden nykytila, jotta voidaan tunnistaa pullonkaulakohdat ja kehittämiskohteet. 
  • Tilapäishoidon palvelukokonaisuuden hahmottaminen ja osaksi moniammatillisten tukien kokonaisuutta: Tarvitaan strategista suunnittelua ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken, jotta tilapäishoito voidaan integroida osaksi laajempaa palvelujärjestelmää. Tämä voi vaatia organisaatioiden rakenteellisia muutoksia ja toimintatapojen uudelleenarviointia.
  • Tilapäishoidon tuotteistaminen: On tarpeen määritellä selkeästi lyhytaikaisen huolenpidon eri palvelumuodot ja niiden hinnoittelu
  • Kotiin vietävän hoidon palvelusetelin sisällön ja arvon tarkastaminen: Tarvitaan palvelusetelin sisällön ja arvon tarkastelua, jotta se vastaa asiakkaiden tarpeita.
  • Vammaisten lasten loma-ajan toiminta: Vastuu vammaisten lasten loma-ajan toiminnan järjestämisestä on siirtynyt vuonna 2023 Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalle. Palvelun organisointi ja  palvelun kehittäminen yhteistyössä Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan sekä muiden loma-ajan toimintaa tuottavien palveluntuottajien kanssa.
     
Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakas

Toiminnan lähtökohtana on asiakkaan elämäntilanne sekä hänen ja hänen läheistensä palveluntarve. Asiakkaat tulevat kuulluksi ja heidän tarpeensa ymmärretyksi. Asiakkaiden ja heidän läheistensä kokemukset ohjaavat jatkossa yhä enemmän palvelujen kehittämistä.

Organisaatio

Kokonaiskuva palveluiden sujuvuudesta, tarpeesta ja tarpeen kehittymisestä. Kodin ulkopuolella järjestettävän lyhytaikaisen huolenpidon järjestämisessä on haasteita, koska tarpeeseen nähden paikkoja on liian vähän tai paikat eivät ole olleet asiakkaalle soveltuvia. Sote-uudistuksen myötä hyvinvointialueen järjestämisvastuu toi uusia vastuita sekä velvoitteita suhteessa palvelutuotantoon.

Ammattilainen

Kehittämällä lyhytaikaisen huolenpidon kokonaisuutta tavoitellaan myös henkilöstön osaamisen vahvistamista, työn mielekkyyden kokemista sekä pito- ja vetovoiman vahvistumista.

Yhteiskunta

Palvelurakenteen tuotantotapoja tulee tarkastella ja kehittää vastaamaan mahdollisesti kasvavaan asiakasmäärään.  Palveluita ja palvelutuotantoa tulee kehittää vastaamaan 1.1.2025 voimaan tulleen vammaispalvelulain vaatimuksia sekä sen myötä todennäköisesti kasvavan asiakasmäärän tarpeita.

Tavoiteltu muutos
  • Vammaispalvelujen kodin ulkopuolisen lyhytaikaisen huolenpidon toimintamalli luotu ja otettu käyttöön. 
  • Kotiin vietävien palvelujen palvelusetelien sisällön ja arvon päivitys, jolla turvataan vammaisten perheiden omaishoitajien jaksaminen ja kotiin vietävien palvelujen riittävyys. 
  • Vammaisten lasten loma-ajan toiminta integroituu linjaorganisaation toimintaan.
Muutoksen mittaaminen
  • Lyhytaikaisen huolenpidon palvelunkuvaukset tehty ja palvelutuotteet tunnistettu.
  • Kodin ulkopuolisen lyhytaikaisen huolenpidon toimintamalli luotu ja otettu käyttöön. 
  • Kotiin vietävien palvelujen palvelusetelien sisällön ja arvon päivitys tehty.
  • Vammaisten lasten loma-ajan toiminnalle on luotu malli ja rakenteet.
Toteutussuunnitelma
  • Palveluntuottajien kilpailutus sekä yhteistyösopimuksen tekeminen
  • Palvelujen keskittäminen
  • Toimintamallien jalkauttaminen
  • Tuotantotapa-analyysin suositusten hyödyntäminen kehittämistyössä
  • Pilotointi 
  • Yhteiskehittäminen
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä on 1.1.2025 voimaan tulleen vammaispalvelulain mukaan lyhytaikaisen huolenpidon asiakkaat.

Asiakasymmärrystä on kerätty hankkeessa eri menetelmillä. Tärkeässä roolissa on ollut työntekijöiden kanssa toteutetut työpajat. Työpajoissa on mm. tehty palveluympäristöanalyysi, tunnistettu häiriökysyntää sekä segmentoitu asiakkuuksia ja kartoitettu henkilöstön osaamistarpeita. Hankkeen aikana toteutetusta pilotista tehtiin omaiskysely. Aikuisille kodin ulkopuolisen lyhytaikaisen huolenpidon asiakkaille ja omaisille toteutettu kysely. Tunnistettu asiakasryhmiä, joilta puuttuu palvelua. 

 

Ratkaisun perusidea

Tuotantotapa-analyysin pohjalta on kehitetty kodin ulkopuolella järjestettävän lyhytaikaisen huolenpidon (tilapäishoidon) kokonaisuus, jossa on:

  • hyödynnetty asiakkuussegmentointia,
  • käytetty monituottajamallia,
  • tehty palvelunkuvaukset,
  • on vahvistettu omaa palvelutuotantoa ja
  • on parannettu palveluiden saavutettavuutta ja saatavuutta.

Osana lyhytaikaisen huolenpidon kokonaisuutta on lisäksi päivitetty kotiin tuotavan palvelun palvelusetelin arvo.

Vammaisten lasten loma-ajan toiminta on siirtynyt Sote-uudistuksen myötä Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalle. 

  • luotu malli ja rakenteet 
  • on ratkaistu järjestämisvastuuseen liittyvät velvoitteet, kuten asiakastietojen kirjaaminen ja lääkehoito
  • kilpailutettu palveluntuottajat loma-ajan toimintaan
  • tehty yhteistyösopimus Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa
Liitteet
Kuva
Lyhytaikaisen huolenpidon malli 2025
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Viestintä

  • keskinäisen viestinnän kehittäminen, sovitut viestimistavat
  • sisäinen tiedottaminen (intra, uutiskirje, kohdennetut sähköpostit)
  • asiakasviestintä (tietoturvallinen viestintäsovellus, esite, tiedote, nettisivut, palveluohjaus)

Koulutus ja osaamisen vahvistaminen

  • koulutukset henkilöstölle (mm. asiakastietojärjestelmän käyttöön, lääkehoito, kehitysvamma- ja autismiosaaminen)
  • työpajat
  • yhteistyö yksiköiden ja toimialojen välillä, osaamisen ja tiedon jakaminen

Toimintamallin arviointi

  • asiakas- ja henkilöstöpalautteen kerääminen
  • muutosten tekeminen palautteen perusteella

Prosessien ja ohjeistuksien päivittäminen

  • palveluprosessien kuvaaminen
  • työnkulkujen dokumentointi

Yhteistyö ja verkostot

  • Alueellinen (esim. YTA) ja valtakunnallinen verkostoituminen
  • ohjausryhmätyöskentely
  • asiakasohjaus, sosiaalityö, palvelutuotanto

Seuranta ja jatkuva kehittäminen

  • mittarit ja seuranta (käyttöaste, asiakastyytyväisyys, kustannukset)
  • säännöllinen arviointi
  • jatkuva innovointi ja palvelujen kehittäminen

 

Liitteet
Kuva
Taulukossa on kuvattu vaaditut resurssit ja tarpeet
Resurssitarpeet
Vinkit toimintamallin soveltajille

Resurssit:

Tarvitaan riittävästi aikaa mallin suunnitteluun, jalkauttamiseen, koulutuksen ja käyttöönottoon. Tarvitaan myös sitoutunut projektitiimi, asiakastyön ammattilaisia sekä viestinnän tuki. Kustannuksia syntyy mm. koulutuksista, viestintämateriaaleista, pilotoinneista ja mahdollisista IT-ratkaisuista. Johdon sitoutuminen ja tuki ovat kriittisiä onnistumiselle. 

Osaaminen: 

  • Palvelumuotoilu ja asiakasymmärrys 
    • Kyky tunnistaa eri asiakasryhmien tarpeet ja muotoilla palvelut niiden mukaan.
  • Lainsäädäntö ja palvelurakenteet 
    • Tuntemus vammaispalvelulain ja muiden säädösten vaikutuksista palveluiden järjestämiseen.
  • Organisaatiotuntemus ja substanssiosaaminen

Sovellettavuus: 

Toimintamalli on hyvin sovellettavissa eri kohderyhmille ja ympäristöihin, kunhan huomioidaan seuraavia asioita:

  • Kohderyhmät 
    • Mallia voi räätälöidä eri asiakasryhmille (esim. kehitysvammaiset, autismikirjon henkilöt, fyysisesti vammaiset) huomioimalla heidän yksilölliset tarpeensa.
  • Toimintaympäristöt 
    • järjestämisvastuun huomioiminen
  • Alueelliset erot 
    • Soveltaminen vaatii paikallisten resurssien, palvelurakenteiden ja yhteistyötahojen huomioimista.

Sudenkuopat, joita kannattaa välttää: 

  1. Asiakaspalautteen sivuuttaminen
    • Asiakkaiden kuulemisella varmistetaan, että palvelu vastaa todellisia tarpeita.
  2. Yhteistyön puute
    • Verkostoituminen ja kumppanuudet keskeisiä
  3. Seurannan ja arvioinnin puute
    • Ilman mittareita ja palautetta ei voida tietää, toimiiko malli käytännössä.
  4. Vajavaiset ja liian ylätasoiset sopimukset
    • vastuut ja velvoitteet eivät ole sovittuna riittävän selkeästi
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Asiakaslähtöisyys on vahvistunut

  • palvelut vastaavat paremmin eri asiakasryhmien tarpeisiin

Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus on parantunut

  • oman palvelutuotannon lisäämisellä parannettu palveluun pääsyä ja lyhennetty jonotusaikaa
  • palvelusetelin päivittämisellä parannettiin kotiin tuotavan palvelun saatavuutta
  • vammaisten lasten loma-ajan toiminnassa asiakaskunta on laajentunut

Oma palvelutuotanto on vahvistunut

  • osaamisen keskittäminen ja lisääminen yksiköissä
  • asiakaspaikkojen lisääminen

Toiminnan läpinäkvvyys lisääntynyt

  • palvelunkuvauksilla ja prosessien kuvaamisella parannetaan toiminnan selkeyttä sekä henkilöstölle että asiakkaille
Liitteet
Kuva
Lyhytaikaisen huolenpidon asiakasprosessi