Vammaisten henkilöiden kotiin annettavien palvelujen ja tilapäishoidon jatkokehittäminen, Helsingin vammaispalvelut (RRP, P4, I1A)

Lyhytaikaista huolenpitoa tarvitsevien vammaisten henkilöiden palveluiden kehittäminen, tilapäishoito ja vammaisten lasten loma-ajan toiminta. 

Omaishoitajien ja omaishoidettavien kotiin annettavien palvelujen ja tilapäishoidon jatkokehittäminen.

 

Toimintamallin nimi
Vammaisten henkilöiden kotiin annettavien palvelujen ja tilapäishoidon jatkokehittäminen, Helsingin vammaispalvelut (RRP, P4, I1A)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Lyhytaikaista huolenpitoa tarvitsevien vammaisten henkilöiden palveluiden kehittäminen, tilapäishoito ja vammaisten lasten loma-ajan toiminta. 

Omaishoitajien ja omaishoidettavien kotiin annettavien palvelujen ja tilapäishoidon jatkokehittäminen.

 

Toteutuspaikka
Helsingin vammaispalvelut
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Helsinki
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Luotu

29.04.2024

Viimeksi muokattu

30.06.2025
Ratkaisun perusidea

Tuotantotapa-analyysin pohjalta on kehitetty kodin ulkopuolella järjestettävän lyhytaikaisen huolenpidon (tilapäishoidon) kokonaisuus, jossa on:

  • hyödynnetty asiakkuussegmentointia,
  • käytetty monituottajamallia,
  • tehty palvelunkuvaukset,
  • on vahvistettu omaa palvelutuotantoa ja
  • on parannettu palveluiden saavutettavuutta ja saatavuutta.

Osana lyhytaikaisen huolenpidon kokonaisuutta on lisäksi päivitetty kotiin tuotavan palvelun palvelusetelin arvo.

Vammaisten lasten loma-ajan toiminta on siirtynyt Sote-uudistuksen myötä Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalle. 

  • luotu malli ja rakenteet 
  • on ratkaistu järjestämisvastuuseen liittyvät velvoitteet, kuten asiakastietojen kirjaaminen ja lääkehoito
  • kilpailutettu palveluntuottajat loma-ajan toimintaan
  • tehty yhteistyösopimus Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa
Toimintaympäristö

Helsingin vammaisten tilapäishoidon kehittämisen taustalla on Sote-uudistus sekä tulossa oleva vammaispalvelulain uudistus. Näiden lisäksi vammaispalveluihin vaikuttavat muutokset kehitysvammalaissa, sekä sosiaalihuoltolaissa. Kehittämistyötä ohjaa Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palvelustrategian ja lakiuudistusten rinnalla strategisen hankinnan yksikön toteuttama Vammaispalvelujen tuotantotapa-analyysi.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä on 1.1.2025 voimaan tulleen vammaispalvelulain mukaan lyhytaikaisen huolenpidon asiakkaat.

Asiakasymmärrystä on kerätty hankkeessa eri menetelmillä. Tärkeässä roolissa on ollut työntekijöiden kanssa toteutetut työpajat. Työpajoissa on mm. tehty palveluympäristöanalyysi, tunnistettu häiriökysyntää sekä segmentoitu asiakkuuksia ja kartoitettu henkilöstön osaamistarpeita. Hankkeen aikana toteutetusta pilotista tehtiin omaiskysely. Aikuisille kodin ulkopuolisen lyhytaikaisen huolenpidon asiakkaille ja omaisille toteutettu kysely. Tunnistettu asiakasryhmiä, joilta puuttuu palvelua. 

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Viestintä

  • keskinäisen viestinnän kehittäminen, sovitut viestimistavat
  • sisäinen tiedottaminen (intra, uutiskirje, kohdennetut sähköpostit)
  • asiakasviestintä (tietoturvallinen viestintäsovellus, esite, tiedote, nettisivut, palveluohjaus)

Koulutus ja osaamisen vahvistaminen

  • koulutukset henkilöstölle (mm. asiakastietojärjestelmän käyttöön, lääkehoito, kehitysvamma- ja autismiosaaminen)
  • työpajat
  • yhteistyö yksiköiden ja toimialojen välillä, osaamisen ja tiedon jakaminen

Toimintamallin arviointi

  • asiakas- ja henkilöstöpalautteen kerääminen
  • muutosten tekeminen palautteen perusteella

Prosessien ja ohjeistuksien päivittäminen

  • palveluprosessien kuvaaminen
  • työnkulkujen dokumentointi

Yhteistyö ja verkostot

  • Alueellinen (esim. YTA) ja valtakunnallinen verkostoituminen
  • ohjausryhmätyöskentely
  • asiakasohjaus, sosiaalityö, palvelutuotanto

Seuranta ja jatkuva kehittäminen

  • mittarit ja seuranta (käyttöaste, asiakastyytyväisyys, kustannukset)
  • säännöllinen arviointi
  • jatkuva innovointi ja palvelujen kehittäminen

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Asiakaslähtöisyys on vahvistunut

  • palvelut vastaavat paremmin eri asiakasryhmien tarpeisiin

Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus on parantunut

  • oman palvelutuotannon lisäämisellä parannettu palveluun pääsyä ja lyhennetty jonotusaikaa
  • palvelusetelin päivittämisellä parannettiin kotiin tuotavan palvelun saatavuutta
  • vammaisten lasten loma-ajan toiminnassa asiakaskunta on laajentunut

Oma palvelutuotanto on vahvistunut

  • osaamisen keskittäminen ja lisääminen yksiköissä
  • asiakaspaikkojen lisääminen

Toiminnan läpinäkvvyys lisääntynyt

  • palvelunkuvauksilla ja prosessien kuvaamisella parannetaan toiminnan selkeyttä sekä henkilöstölle että asiakkaille
Vinkit toimintamallin soveltajille

Resurssit:

Tarvitaan riittävästi aikaa mallin suunnitteluun, jalkauttamiseen, koulutuksen ja käyttöönottoon. Tarvitaan myös sitoutunut projektitiimi, asiakastyön ammattilaisia sekä viestinnän tuki. Kustannuksia syntyy mm. koulutuksista, viestintämateriaaleista, pilotoinneista ja mahdollisista IT-ratkaisuista. Johdon sitoutuminen ja tuki ovat kriittisiä onnistumiselle. 

Osaaminen: 

  • Palvelumuotoilu ja asiakasymmärrys 
    • Kyky tunnistaa eri asiakasryhmien tarpeet ja muotoilla palvelut niiden mukaan.
  • Lainsäädäntö ja palvelurakenteet 
    • Tuntemus vammaispalvelulain ja muiden säädösten vaikutuksista palveluiden järjestämiseen.
  • Organisaatiotuntemus ja substanssiosaaminen

Sovellettavuus: 

Toimintamalli on hyvin sovellettavissa eri kohderyhmille ja ympäristöihin, kunhan huomioidaan seuraavia asioita:

  • Kohderyhmät 
    • Mallia voi räätälöidä eri asiakasryhmille (esim. kehitysvammaiset, autismikirjon henkilöt, fyysisesti vammaiset) huomioimalla heidän yksilölliset tarpeensa.
  • Toimintaympäristöt 
    • järjestämisvastuun huomioiminen
  • Alueelliset erot 
    • Soveltaminen vaatii paikallisten resurssien, palvelurakenteiden ja yhteistyötahojen huomioimista.

Sudenkuopat, joita kannattaa välttää: 

  1. Asiakaspalautteen sivuuttaminen
    • Asiakkaiden kuulemisella varmistetaan, että palvelu vastaa todellisia tarpeita.
  2. Yhteistyön puute
    • Verkostoituminen ja kumppanuudet keskeisiä
  3. Seurannan ja arvioinnin puute
    • Ilman mittareita ja palautetta ei voida tietää, toimiiko malli käytännössä.
  4. Vajavaiset ja liian ylätasoiset sopimukset
    • vastuut ja velvoitteet eivät ole sovittuna riittävän selkeästi
Kansikuva
vammainen lapsi ja ohjaaja aistihuoneessa

Kehittämisen vaihe

Kehitteillä