Vammaisten henkilöiden yleis- ja erityispalvelut: Moniammatillinen asiantuntijatyö

Moniammatillisen asiantuntijatyön toimintamalli on käytännön sovellus kehitysvammaisten erityishuollon edellyttämästä moniammatillisesta työstä. 

Toimintaympäristö

Järjestämisvastuu kaikista erityishuollon palveluista siirtyi hyvinvointialueille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä. Syntyi tarve luoda toimintamalli lakisääteiselle moniammatilliselle päätöksenteolle ja itsenäisen suoriutumisen ja itsemääräämisen tueksi. Lisäksi kehitysvammaisten erityisosaamisen keskittäminen HUS-yhtymään edellytti uusia toimintatapoja yleis- ja erityispalvelujen palvelupolkuun. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kehittämistyön lähtökohtana on, että kehitysvammaiset henkilöt elävät mahdollisimman itsenäistä ja yksilöllistä elämää yhteiskunnan täysivaltaisina ja yhdenvertaisina jäseninä. Yleiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kohderyhmän käytettävissä, mutta tarvittaessa erityispalvelut ovat tukena. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kehittämistyön kohteena oli kehitysvammaisten tai vastaavan toimintakyvyn omaavien henkilöiden palvelupolut. Kehittämistyössä hyödynnettiin aiempien asiakasraatien ja asiakaskyselyjen tuotoksia. ​

Ratkaisun perusidea

Moniammatillisen asiantuntijatyön toimintamalli on käytännön sovellus kehitysvammaisten erityishuollon edellyttämästä moniammatillisesta työstä. Toimintamalli sisältää päätöksiä tekevän vaativan moniammatillisen asiantuntijaryhmän toiminnan ja kehitysvammaisen asiakkaan itsenäistä suoriutumista ja itsemääräämisoikeutta tukevan asiantuntijatyön.

Tarkoitus on mahdollistaa kehitysvammaisten erityishuoltoa koskeva asiakaskohtainen moniammatillinen päätöksenteko ja itsenäistä suoriutumista sekä itsemääräämisoikeutta tukeva arviointi sujuvasti sekä tukea erityispalvelujen saatavuutta luomalla selkeät palvelupolut yleisistä palveluista erityispalveluihin.​ 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Mallin toimivuuden edellytys on, että tarvittavat lääketieteen, psykologian ja sosiaalityön asiantuntijat kokevat tehtävän mielekkäänä. Osaamista voidaan tarvittaessa täydentää perehdytyksellä ja koulutuksella. Yksi yhteinen asiakas- ja potilastietojärjestelmä helpottaa tiedon virtausta, mutta ei ole ehdoton edellytys. Toimintamallia/-malleja on helppo pilotoida muutaman asiakkaan avulla ja tarvittaessa muokata vastaamaan organisaation tarpeita paremmin.​

Vinkit toimintamallin soveltajille

Vaikka toimintamalli on luotu lakisääteisestä tarpeesta, uskotaan toimintamallin perusajatuksen olevan sovellettavissa eri kohderyhmien moniammatilliseen asiantuntijatyöskentelyyn. Kehitysvammahuollon kontekstissa haastavimmaksi tekijäksi toimintamallin juurruttamisessa osoittautui kehitysvammahuoltoa tuntevien asiantuntijoiden rekrytointi. ​

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kyse on hyvinvointialueen lakisääteisten tehtävien hoitamisesta. Kokemuksen karttuessa ja asiakas- ja potilastietojärjestelmien lukumäärän supistuessa toimintamallin prosesseja voidaan jatkokehittää ja sujuvoittaa entisestään.​