Vanhusneuvosto / vammaisneuvosto –tapaamiset Varsinais-Suomen ja Satakunnan kunnissa

Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsi tarjosi vaikuttamistapaamisia alueensa vammais- ja/tai vanhusneuvostoille vuosien 2018-2019 aikana. Sisältöinä oli mm. alueen muistisairaiden määrä, palvelut ja kustannukset sairauden eri vaiheissa sekä muistijärjestöjen toiminta.

Toimintaympäristö **

Suomessa on 193 000 ihmistä, jotka sairastavat muistisairautta, työikäisiä on noin 7 000 henkilöä. Vuosittain 14 500 henkilöä sairastuu etenevään muistisairauteen.(Muistiliitto 2019) Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavia muistisairaita arvioidaan vuonna 2020 olevan Varsinais-Suomessa noin 12 000 henkilöä ja Satakunnassa noin 6200 henkilöä. Varsinais-Suomen kunnissa tehdyistä vanhuspalvelujen suunnitelmista 83 % sisältää tavoitteen muistisairaidenerityispalvelujen järjestämisestä, Satakunnassa luku on 82 %. Varsinais-Suomessa yli 75-vuotiaista kokee muistinsa huonoksi tai erittäin huonoksi 8,7 % ja Satakunnassa 11 %, koko Suomessa osuus on 8,7 % (THL 2019).

Väestörakenteen muutoksen myötä ikäihmisten määrä tulee kasvamaan huomattavasti useissa kunnissa. Samalla muistisairauksien esiintyvyys lisääntyy merkittävästi, koska ikä on suurin riskitekijä etenevissä muistisairauksissa. Tilastojen mukaan yli 85-vuotiaista kolmasosa sairastaa keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta. Tämä aiheuttaa erityisen kansanterveydellisen ja -taloudellisen haasteen kuntien ja maakuntien sote-palveluille.

Muistiluotsin ja -järjestön tehtävänä on varmistaa muistiasiakkaiden äänen kuuluminen ja tähän tarvitaan maakunnallista vaikuttamistyötä. Resurssia tarvitaan muistisairaiden näkökulman tuomiseen mm. vanhus- ja vammaisneuvostojen toimintaan sekä kuntien hyte-palvelujen kehittämiseen. Vammais- ja vanhusneuvostojen jäsenet ovat tärkeä linkki erityisryhmien ja ikääntyneiden asioissa kuntien päättäjien ja viranhaltijoiden sekä kuntalaisten välillä. On tärkeää lisätä heidän tietoisuuttaan muistisairauksista.  

Toimintaympäristöön vaikuttaneet muistityön peruskivet VSSKmuistiluotsin toteuttamien vammais- ja vanhusneuvostojen tapaamisten aikana vv. 2018-2019: 

KANSALLINEN MUISTIOHJELMA 2012 - 2020

KÄYPÄ HOITO SUOSITUS, MUISTISAIRAUDET 2017

LAATUSUOSITUS HYVÄN IKÄÄNTYMISEN TURVAAMISEKSI JA PALVELUJEN PARANTAMISEKSI 2017 – 2019

LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINAKYVYN TUKEMISESTA JA IÄKKÄIDEN SOSIAALI-JA TERVEYSPALVELUISTA ns. Vanhuspalvelulaki (28.12.2012/980)

Lisäksi linkkejä tapaamisessa esille otettujen asioiden tueksi: 

Kansallisen muistiohjelman tarkistuslista

Muistisairaan palvelut: Kuntoutusmalli 

Muistisairaiden määrät ja kustannukset

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Vammais- ja vanhusneuvostojen jäsenet ovat tärkeä linkki erityisryhmien ja ikääntyneiden asioissa kuntien päättäjien ja viranhaltijoiden sekä kuntalaisten välillä. On tärkeää lisätä heidän tietämystään aivoterveyden edistämisestä, muistisairauksien ennaltaehkäisystä ja diagnosoinnista sekä muistiperheiden palveluista ja niiden muodostamista kustannuksista.

Kunnan vanhusneuvostosta säädetään kuntalain (410/2015) 27 §:ssä. Vanhusneuvosto on otettava mukaan vanhuspalvelulain (980/2012) 5 §:n mukaisen suunnitelman valmisteluun ikääntyneen väestön tukemiseksi ja 6 §:ssä tarkoitettuun iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaalipalvelujen riittävyyden ja laadun arviointiin alueellaan.  

 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Muistiluotsi -toiminnalla vaikutetaan muistiasiakkaiden hoitopolun, palvelujen ja palveluohjauksen kehittymiseen kunnissa ja tulevalla sote-alueella. Vanhus- ja vammaisneuvostot ovat mukana vaikuttamassa oman kunnan / maakunnan muistisairaiden palvelujen suunnittelussa ja arvioinnissa. Jäsenet edustavat myös palvelujen käyttäjiä ja toimivat tiedon välittäjinä omiin verkostoihinsa. Saamiensa tietojen pohjalta he voivat nostaa keskusteluun muistisairaiden palvelujen erityistarpeet. 

Muistisairaudet ovat kansanterveydellinen ja kansantaloudellinen haaste, mikä vaatii toimenpiteitä koko väestöä koskevasta ennaltaehkäisystä muistiperheiden palvelupolun kaikkiin vaiheisiin. Tapaamisten viestit ja sisällöt ovat vahvasti yhteydessä muistisairauksien ennaltaehkäisevään työhön ja muistisairaiden palvelujen kehittämiseen kunnissa ja maakunnissa. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Vammais- ja vanhusneuvostojen jäsenet ovat yhteiskunnassa aktiivisesti toimivia henkilöitä, jotka edustavat useita erilaisia sidos- ja taustayhteisöjä. Tapaamisissa kerrotaan heille erilaisista olemassa olevista yhteistyön mahdollisuuksista, joita voidaan toteuttaa yhdessä muistijärjestöjen kanssa. Tavoitteena niissä voi olla esimerkiksi muistiystävällisten asenteiden juurruttaminen, muistijärjestöjen palveluista kertominen ja yksittäisten henkilöiden neuvonta, avun ja toiminnan tarjoaminen tai eteenpäin ohjaaminen.

Lisäksi kerrotaan, että Muistiluotsi osallistuu kutsuttaessa muistiasiakkaan palvelujen tarkasteluun ja kehittämiseen kunnallisissa ja maakunnallisissa työryhmissä, tuoden esille muistiasiakkaiden erityistarpeita. Muistiluotsi ylläpitää keskustelua ajankohtaisista valtakunnallisista muistisairauksiin liittyvistä teemoista kuten Kansallinen Muistiohjelma, toimenpidesuositukset ja palveluita ohjaava lainsäädäntö, joka ohjaa huomioimaan ennusteet muistisairauksiin sairastuneiden määristä tulevaisuuden palveluissa. Muistiluotsi voi osallistua kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tai muistisairauksiin liittyvään asennetyöhön myös mm. kouluttamalla vapaaehtoisia Aivoterveys- tai Muistikummilähettiläitä. 

Tavoiteltu muutos

Tapaamisten tarkoituksena on viedä muistiasioista laajasti tietoa merkittävässä asemassa olevalle kunnan vaikuttajaryhmälle ja samalla tehdä maakunnissa ja valtakunnallisesti toimivien muistijärjestöjen toimintaa ja palveluita tutuksi mahdollisia myöhempiä yhteydenottoja ja yhteistyötä varten.

Vammais- ja vanhusneuvostojen jäsenten tiedon lisääminen tapahtuu seuraavista aiheista:

  • HYTE: Kaikenikäisten aivoterveys ja muistisairauksien ennaltaehkäisy  
  • Muistisairaiden määrä ja kustannukset  
  • Muistisairaan kuntoutusmallin mukaiset palvelut  
  • Kansallinen muistiohjelma vuosille 2012-2020 
  • Muistijärjestöjen toiminnan esittely 

Tavoiteltavat muutokset:

1. Muistisairaiden oikeuksien ja hyvän hoidon toteutumisen sekä muistisairaiden ja läheisten äänen ja tarpeiden kuulumisen vahvistaminen vaikuttamalla muistityön kehittämiseen.

  • Varmistetaan muistiasiakkaan äänen kuuluminen vaikuttamalla erityisesti kuntien vanhusneuvostojen jäseniin lisäämällä muistitietoutta ja vaikuttamalla asenteisiin.

2. Muistisairaan hyvinvoinnin edistäminen verkostoitumalla muiden alan toimijoiden kanssa ja tekemällä yhteistyötä sekä vahvistamalla muistiyhdistysten roolia.

  • Muistiluotsi -toiminta mahdollistaa muistiasiakkaan edunvalvojana ja äänenä toimimisen erilaisissa työryhmissä ja tapaamisissa ja tämä edistää muistisairaiden ja heidän läheistensä hyvinvointia pitkällä aikavälillä. 

 

Muutoksen mittaaminen

Vanhus- ja vammaisneuvostotapaamisten tavoitteita on mahdollista arvioida vuoden aikana yhteistyötä tehneiltä tahoilta palautteen keruun yhteydessä seuraavilla kysymyksillä:

  • Yhteistyö edistää alueen muistisairaiden ja heidän läheisten hyvinvointia. 
  • Kuvailkaa, mitä hyötyjä ja vaikutuksia olette huomanneet Muistiluotsin toiminnalla olleen alueenne muistisairaisiin ihmisiin ja heidän läheisiinsä. 

 

Toteutussuunnitelma

Vuosina 2018 – 2019 toteutetulla vammais- ja/tai vanhusneuvostojen tapaamisten kierroksella tavoitettiin kahden maakunnan alueella 67% kuntien ja maakuntien neuvostoista (Varsinais-Suomi 74% ja Satakunta 60%). Uudet neuvostot kootaan kuntalain mukaan valtuustokausittain, jolloin valitaan uudet jäsenet. Seuraavat kuntavaalit järjestetään vuonna 2021, jolloin kunnissa muodostetaan uudet neuvostot. 

Odotettavissa on, että kaavailtu sote-maakuntauudistus tulee toteutuessaan muuttamaan vammais-/tai vanhusneuvostojen rakennetta ja painopiste niiden toiminnassa siirtyy maakunnallisiin vammais- ja/tai vanhusneuvostoihin kunnissa toimivien neuvostojen lisäksi. Tällä hetkellä Satakunnassa toimii maakunnallinen vanhusneuvosto ja Varsinais-Suomessa sen käynnistämistä suunnitellaan. 

Tulevat muutokset huomioiden, tarve uusien vammais- ja/tai vammaisneuvostojen jäsenten tapaamisille tulee harkita toimintaympäristön muutosten myötä, jotta uudet neuvostojen jäsenet saavat ajantasaista tietoa muistisairauksista ja muistiperheiden palveluista.    

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Vammais- ja vanhusneuvostossa on edustettuina usein eläkeläis- ja vammaisjärjestöjen jäseniä sekä kunnan ja esimerkiksi seurakunnan edustajia. Jäsenet toimivat aktiivisesti omissa verkostoissaan ja heidän kauttaan tieto kulkee kuntalaisilta päättäjille ja päinvastoin. 

Tapaamalla systemaattisesti koko maakunnan vammais- ja vanhusneuvostoja lisätään heidän ymmärrystään muistisairauksien palveluiden järjestämisestä ja kehittämisestä omassa kunnassa ja maakunnassa. Lisäksi parannetaan heidän valmiuksiaan ottaa muistisairauksiin ja muistiperheiden palveluihin  liittyviä asioita puheeksi kuntalaisten, kuntapäättäjien ja omien sidosryhmiensä kanssa. Samalla muistiystävällinen asenne sairastuneita ja heidän läheisiään kohtaan paranee. 

Ratkaisun perusidea **

Muistiluotsin aluesuunnittelija otti yhteyttä vanhus- ja/tai vammaisneuvostojen puheenjohtajiin / sihteeriin ja ehdotti tapaamista, jossa Muistiluotsi esittelee muistisairaiden hoidon ja palvelujen haasteita nyt ja tulevaisuudessa.

Tapaamisen sisältöinä käytettiin Muistiliiton tuottamaa materiaalia, muuta vaikuttamistyön materiaalia, keskusteltiin kunnan / maakunnan ajankohtaisista muistiasioista ja esiteltiin Muistiluotsin sekä paikallisen muistiyhdistyksen toimintaa.

Vanhus- ja vammaisneuvostot tavattiin osana heidän normaaleja kokouksiaan. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Kaikkiin vanhus- ja vammaisneuvostoihin otettiin yhteyttä samansisältöisellä sähköpostikirjeellä. Osassa kunnista neuvostojen ajantasaisten tietojen löytäminen kuntien internet-sivuilta oli haastavaa ja aikaa vievää. Kaikissa kunnissa ei tietoa internetistä löytynyt, vaan yhteystiedot piti kerätä puhelimitse soittamalla kunnan keskukseen. 

Useimmissa vammais- ja vanhusneuvostoissa yhteydenottokirje käsiteltiin neuvoston kokouksessa, jonka perusteella päätös Muistiluotsin aluesuunnittelijan kutsumisesta kokoukseen tehtiin. Joissakin kunnissa haasteen sopivan tapaamisajan löytymiselle asetti se, että neuvosto kokoontui vain 2-3 kertaa vuodessa. Varsinais-Suomessa tapaaminen toteutettiin 20 kunnassa. Satakunnassa tavattiin yhteensä 9 kunnan tai kuntayhtymän neuvostoa sekä maakunnallinen neuvosto. Tapaamiset toteutettiin 1,5 vuoden aikana. 

Muistiasioiden esittely noudatti saman sisältöistä runkoa sekä Varsinais-Suomen että Satakunnan tapaamisissa, kuitenkin paikalliset painotukset huomioiden. Tapaamisten varsinainen kesto oli 30-60 minuuttia. Kuhunkin tapaamiseen kului aluesuunnittelijan työaikaa matkoineen noin 2-4 tuntia. Materiaalit lähetettiin osallistujille sähköisinä, joten työ- ja matkakorvausten lisäksi muita kuluja ei tapaamisista tullut.   

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Toimintamalli on vastaavanlaisena sovellettavissa eri maakunnissa. Sen toteuttamiselle on tärkeää alueen erityispiirteiden tunteminen ja se, että yhteistyötä voidaan tarvittaessa jatkaa osallistujien toivomalla tavalla. 

Toimintamalli saattaisi tällaisenaan soveltua vammais- ja vanhusneuvostojen jäsenten tiedon lisäämiseen myös muissa yhteisissä haasteissa, esimerkiksi muiden kansansairauksien osalta.  

Tulevaisuudessa tapaamiset voitaisiin mahdollisesti toteuttaa myös etäyhteyden avulla, jolloin matka-aikaa ja -kustannuksia säästyisi.  

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Yhteistyö vanhusneuvostojen kanssa onnistui hyvin ja ymmärrys kohderyhmän tarpeista kasvoi. Tapaamisten avulla tavoitetaan henkilöitä, jotka voivat vaikuttaa kyseisen kunnan/kaupungin/maakunnan muistisairaiden henkilöiden palveluihin ja edistää muistiystävällisen kunnan rakentumista. Muistiluotsin työntekijän käyntien aikana neuvostojen jäsenet ovat alkaneet pohtia esimerkiksi muistikoordinaattorien määrän riittävyyttä, hoitopolun toimivuutta sekä muistitutkimuksiin pääsyä. Monia mietitytti myös, miten voisi itse helpottaa tuttavan tai läheisen muistitutkimuksiin hakeutumista. Osalle neuvostojen jäsenistä muistijärjestöjen toiminta oli vierasta ja tietoisuus siitä parani. 

Osallistujilta saatuja palautteita:

”Saimme kattavan tietopaketin muistiasioista.” 

”Meidän on tärkeää viedä asiaa eteenpäin ja hyödyntää tietoja omassa kunnassa”.