Vanhusneuvosto / vammaisneuvosto –tapaamiset Varsinais-Suomen ja Satakunnan kunnissa
Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsi tarjosi vaikuttamistapaamisia alueensa vammais- ja/tai vanhusneuvostoille vuosien 2018-2019 aikana. Sisältöinä oli mm. alueen muistisairaiden määrä, palvelut ja kustannukset sairauden eri vaiheissa sekä muistijärjestöjen toiminta.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsi tarjosi vaikuttamistapaamisia alueensa vammais- ja/tai vanhusneuvostoille vuosien 2018-2019 aikana. Sisältöinä oli mm. alueen muistisairaiden määrä, palvelut ja kustannukset sairauden eri vaiheissa sekä muistijärjestöjen toiminta.
Toimintamalli lyhyesti
Muistiluotsin aluesuunnittelija otti yhteyttä vanhus- ja/tai vammaisneuvostojen puheenjohtajiin / sihteeriin ja ehdotti tapaamista, jossa Muistiluotsi esittelee muistisairaiden hoidon ja palvelujen haasteita nyt ja tulevaisuudessa.
Tapaamisen sisältöinä käytettiin Muistiliiton tuottamaa materiaalia, muuta vaikuttamistyön materiaalia, keskusteltiin kunnan / maakunnan ajankohtaisista muistiasioista ja esiteltiin Muistiluotsin sekä paikallisen muistiyhdistyksen toimintaa.
Vanhus- ja vammaisneuvostot tavattiin osana heidän normaaleja kokouksiaan.
Suomessa on 193 000 ihmistä, jotka sairastavat muistisairautta, työikäisiä on noin 7 000 henkilöä. Vuosittain 14 500 henkilöä sairastuu etenevään muistisairauteen.(Muistiliitto 2019) Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavia muistisairaita arvioidaan vuonna 2020 olevan Varsinais-Suomessa noin 12 000 henkilöä ja Satakunnassa noin 6200 henkilöä. Varsinais-Suomen kunnissa tehdyistä vanhuspalvelujen suunnitelmista 83 % sisältää tavoitteen muistisairaidenerityispalvelujen järjestämisestä, Satakunnassa luku on 82 %. Varsinais-Suomessa yli 75-vuotiaista kokee muistinsa huonoksi tai erittäin huonoksi 8,7 % ja Satakunnassa 11 %, koko Suomessa osuus on 8,7 % (THL 2019).
Väestörakenteen muutoksen myötä ikäihmisten määrä tulee kasvamaan huomattavasti useissa kunnissa. Samalla muistisairauksien esiintyvyys lisääntyy merkittävästi, koska ikä on suurin riskitekijä etenevissä muistisairauksissa. Tilastojen mukaan yli 85-vuotiaista kolmasosa sairastaa keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta. Tämä aiheuttaa erityisen kansanterveydellisen ja -taloudellisen haasteen kuntien ja maakuntien sote-palveluille.
Muistiluotsin ja -järjestön tehtävänä on varmistaa muistiasiakkaiden äänen kuuluminen ja tähän tarvitaan maakunnallista vaikuttamistyötä. Resurssia tarvitaan muistisairaiden näkökulman tuomiseen mm. vanhus- ja vammaisneuvostojen toimintaan sekä kuntien hyte-palvelujen kehittämiseen. Vammais- ja vanhusneuvostojen jäsenet ovat tärkeä linkki erityisryhmien ja ikääntyneiden asioissa kuntien päättäjien ja viranhaltijoiden sekä kuntalaisten välillä. On tärkeää lisätä heidän tietoisuuttaan muistisairauksista.
Toimintaympäristöön vaikuttaneet muistityön peruskivet VSSKmuistiluotsin toteuttamien vammais- ja vanhusneuvostojen tapaamisten aikana vv. 2018-2019:
•KANSALLINEN MUISTIOHJELMA 2012 - 2020
•KÄYPÄ HOITO SUOSITUS, MUISTISAIRAUDET 2017
•LAATUSUOSITUS HYVÄN IKÄÄNTYMISEN TURVAAMISEKSI JA PALVELUJEN PARANTAMISEKSI 2017 – 2019
Lisäksi linkkejä tapaamisessa esille otettujen asioiden tueksi:
Kansallisen muistiohjelman tarkistuslista
Vammais- ja vanhusneuvostossa on edustettuina usein eläkeläis- ja vammaisjärjestöjen jäseniä sekä kunnan ja esimerkiksi seurakunnan edustajia. Jäsenet toimivat aktiivisesti omissa verkostoissaan ja heidän kauttaan tieto kulkee kuntalaisilta päättäjille ja päinvastoin.
Tapaamalla systemaattisesti koko maakunnan vammais- ja vanhusneuvostoja lisätään heidän ymmärrystään muistisairauksien palveluiden järjestämisestä ja kehittämisestä omassa kunnassa ja maakunnassa. Lisäksi parannetaan heidän valmiuksiaan ottaa muistisairauksiin ja muistiperheiden palveluihin liittyviä asioita puheeksi kuntalaisten, kuntapäättäjien ja omien sidosryhmiensä kanssa. Samalla muistiystävällinen asenne sairastuneita ja heidän läheisiään kohtaan paranee.
Kaikkiin vanhus- ja vammaisneuvostoihin otettiin yhteyttä samansisältöisellä sähköpostikirjeellä. Osassa kunnista neuvostojen ajantasaisten tietojen löytäminen kuntien internet-sivuilta oli haastavaa ja aikaa vievää. Kaikissa kunnissa ei tietoa internetistä löytynyt, vaan yhteystiedot piti kerätä puhelimitse soittamalla kunnan keskukseen.
Useimmissa vammais- ja vanhusneuvostoissa yhteydenottokirje käsiteltiin neuvoston kokouksessa, jonka perusteella päätös Muistiluotsin aluesuunnittelijan kutsumisesta kokoukseen tehtiin. Joissakin kunnissa haasteen sopivan tapaamisajan löytymiselle asetti se, että neuvosto kokoontui vain 2-3 kertaa vuodessa. Varsinais-Suomessa tapaaminen toteutettiin 20 kunnassa. Satakunnassa tavattiin yhteensä 9 kunnan tai kuntayhtymän neuvostoa sekä maakunnallinen neuvosto. Tapaamiset toteutettiin 1,5 vuoden aikana.
Muistiasioiden esittely noudatti saman sisältöistä runkoa sekä Varsinais-Suomen että Satakunnan tapaamisissa, kuitenkin paikalliset painotukset huomioiden. Tapaamisten varsinainen kesto oli 30-60 minuuttia. Kuhunkin tapaamiseen kului aluesuunnittelijan työaikaa matkoineen noin 2-4 tuntia. Materiaalit lähetettiin osallistujille sähköisinä, joten työ- ja matkakorvausten lisäksi muita kuluja ei tapaamisista tullut.
Yhteistyö vanhusneuvostojen kanssa onnistui hyvin ja ymmärrys kohderyhmän tarpeista kasvoi. Tapaamisten avulla tavoitetaan henkilöitä, jotka voivat vaikuttaa kyseisen kunnan/kaupungin/maakunnan muistisairaiden henkilöiden palveluihin ja edistää muistiystävällisen kunnan rakentumista. Muistiluotsin työntekijän käyntien aikana neuvostojen jäsenet ovat alkaneet pohtia esimerkiksi muistikoordinaattorien määrän riittävyyttä, hoitopolun toimivuutta sekä muistitutkimuksiin pääsyä. Monia mietitytti myös, miten voisi itse helpottaa tuttavan tai läheisen muistitutkimuksiin hakeutumista. Osalle neuvostojen jäsenistä muistijärjestöjen toiminta oli vierasta ja tietoisuus siitä parani.
Osallistujilta saatuja palautteita:
”Saimme kattavan tietopaketin muistiasioista.”
”Meidän on tärkeää viedä asiaa eteenpäin ja hyödyntää tietoja omassa kunnassa”.
Kansikuva
