Vanhusneuvosto / vammaisneuvosto –tapaamiset Varsinais-Suomen ja Satakunnan kunnissa

Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsi tarjosi vaikuttamistapaamisia alueensa vammais- ja/tai vanhusneuvostoille vuosien 2018-2019 aikana. Sisältöinä oli mm. alueen muistisairaiden määrä, palvelut ja kustannukset sairauden eri vaiheissa sekä muistijärjestöjen toiminta.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Vanhusneuvosto / vammaisneuvosto –tapaamiset Varsinais-Suomen ja Satakunnan kunnissa
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsi tarjosi vaikuttamistapaamisia alueensa vammais- ja/tai vanhusneuvostoille vuosien 2018-2019 aikana. Sisältöinä oli mm. alueen muistisairaiden määrä, palvelut ja kustannukset sairauden eri vaiheissa sekä muistijärjestöjen toiminta.

Toteutuspaikka
Tapaamiset järjestettiin osana kahden maakunnan 44 kunnan vammais- ja/tai vanhusneuvostojen tavanomaisia kokouksia. Yhteensä Varsinais-Suomessa tavoitettiin 20 (/27) ja Satakunnassa 9 (/18) neuvostoa.
Paikkakunta tai maakunta
Varsinais-Suomi
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)

Luotu

05.06.2020

Viimeksi muokattu

31.08.2020
Ratkaisun perusidea **

Muistiluotsin aluesuunnittelija otti yhteyttä vanhus- ja/tai vammaisneuvostojen puheenjohtajiin / sihteeriin ja ehdotti tapaamista, jossa Muistiluotsi esittelee muistisairaiden hoidon ja palvelujen haasteita nyt ja tulevaisuudessa.

Tapaamisen sisältöinä käytettiin Muistiliiton tuottamaa materiaalia, muuta vaikuttamistyön materiaalia, keskusteltiin kunnan / maakunnan ajankohtaisista muistiasioista ja esiteltiin Muistiluotsin sekä paikallisen muistiyhdistyksen toimintaa.

Vanhus- ja vammaisneuvostot tavattiin osana heidän normaaleja kokouksiaan. 

Toimintaympäristö **

Suomessa on 193 000 ihmistä, jotka sairastavat muistisairautta, työikäisiä on noin 7 000 henkilöä. Vuosittain 14 500 henkilöä sairastuu etenevään muistisairauteen.(Muistiliitto 2019) Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavia muistisairaita arvioidaan vuonna 2020 olevan Varsinais-Suomessa noin 12 000 henkilöä ja Satakunnassa noin 6200 henkilöä. Varsinais-Suomen kunnissa tehdyistä vanhuspalvelujen suunnitelmista 83 % sisältää tavoitteen muistisairaidenerityispalvelujen järjestämisestä, Satakunnassa luku on 82 %. Varsinais-Suomessa yli 75-vuotiaista kokee muistinsa huonoksi tai erittäin huonoksi 8,7 % ja Satakunnassa 11 %, koko Suomessa osuus on 8,7 % (THL 2019).

Väestörakenteen muutoksen myötä ikäihmisten määrä tulee kasvamaan huomattavasti useissa kunnissa. Samalla muistisairauksien esiintyvyys lisääntyy merkittävästi, koska ikä on suurin riskitekijä etenevissä muistisairauksissa. Tilastojen mukaan yli 85-vuotiaista kolmasosa sairastaa keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta. Tämä aiheuttaa erityisen kansanterveydellisen ja -taloudellisen haasteen kuntien ja maakuntien sote-palveluille.

Muistiluotsin ja -järjestön tehtävänä on varmistaa muistiasiakkaiden äänen kuuluminen ja tähän tarvitaan maakunnallista vaikuttamistyötä. Resurssia tarvitaan muistisairaiden näkökulman tuomiseen mm. vanhus- ja vammaisneuvostojen toimintaan sekä kuntien hyte-palvelujen kehittämiseen. Vammais- ja vanhusneuvostojen jäsenet ovat tärkeä linkki erityisryhmien ja ikääntyneiden asioissa kuntien päättäjien ja viranhaltijoiden sekä kuntalaisten välillä. On tärkeää lisätä heidän tietoisuuttaan muistisairauksista.  

Toimintaympäristöön vaikuttaneet muistityön peruskivet VSSKmuistiluotsin toteuttamien vammais- ja vanhusneuvostojen tapaamisten aikana vv. 2018-2019: 

KANSALLINEN MUISTIOHJELMA 2012 - 2020

KÄYPÄ HOITO SUOSITUS, MUISTISAIRAUDET 2017

LAATUSUOSITUS HYVÄN IKÄÄNTYMISEN TURVAAMISEKSI JA PALVELUJEN PARANTAMISEKSI 2017 – 2019

LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINAKYVYN TUKEMISESTA JA IÄKKÄIDEN SOSIAALI-JA TERVEYSPALVELUISTA ns. Vanhuspalvelulaki (28.12.2012/980)

Lisäksi linkkejä tapaamisessa esille otettujen asioiden tueksi: 

Kansallisen muistiohjelman tarkistuslista

Muistisairaan palvelut: Kuntoutusmalli 

Muistisairaiden määrät ja kustannukset

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Vammais- ja vanhusneuvostossa on edustettuina usein eläkeläis- ja vammaisjärjestöjen jäseniä sekä kunnan ja esimerkiksi seurakunnan edustajia. Jäsenet toimivat aktiivisesti omissa verkostoissaan ja heidän kauttaan tieto kulkee kuntalaisilta päättäjille ja päinvastoin. 

Tapaamalla systemaattisesti koko maakunnan vammais- ja vanhusneuvostoja lisätään heidän ymmärrystään muistisairauksien palveluiden järjestämisestä ja kehittämisestä omassa kunnassa ja maakunnassa. Lisäksi parannetaan heidän valmiuksiaan ottaa muistisairauksiin ja muistiperheiden palveluihin  liittyviä asioita puheeksi kuntalaisten, kuntapäättäjien ja omien sidosryhmiensä kanssa. Samalla muistiystävällinen asenne sairastuneita ja heidän läheisiään kohtaan paranee. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Kaikkiin vanhus- ja vammaisneuvostoihin otettiin yhteyttä samansisältöisellä sähköpostikirjeellä. Osassa kunnista neuvostojen ajantasaisten tietojen löytäminen kuntien internet-sivuilta oli haastavaa ja aikaa vievää. Kaikissa kunnissa ei tietoa internetistä löytynyt, vaan yhteystiedot piti kerätä puhelimitse soittamalla kunnan keskukseen. 

Useimmissa vammais- ja vanhusneuvostoissa yhteydenottokirje käsiteltiin neuvoston kokouksessa, jonka perusteella päätös Muistiluotsin aluesuunnittelijan kutsumisesta kokoukseen tehtiin. Joissakin kunnissa haasteen sopivan tapaamisajan löytymiselle asetti se, että neuvosto kokoontui vain 2-3 kertaa vuodessa. Varsinais-Suomessa tapaaminen toteutettiin 20 kunnassa. Satakunnassa tavattiin yhteensä 9 kunnan tai kuntayhtymän neuvostoa sekä maakunnallinen neuvosto. Tapaamiset toteutettiin 1,5 vuoden aikana. 

Muistiasioiden esittely noudatti saman sisältöistä runkoa sekä Varsinais-Suomen että Satakunnan tapaamisissa, kuitenkin paikalliset painotukset huomioiden. Tapaamisten varsinainen kesto oli 30-60 minuuttia. Kuhunkin tapaamiseen kului aluesuunnittelijan työaikaa matkoineen noin 2-4 tuntia. Materiaalit lähetettiin osallistujille sähköisinä, joten työ- ja matkakorvausten lisäksi muita kuluja ei tapaamisista tullut.   

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Yhteistyö vanhusneuvostojen kanssa onnistui hyvin ja ymmärrys kohderyhmän tarpeista kasvoi. Tapaamisten avulla tavoitetaan henkilöitä, jotka voivat vaikuttaa kyseisen kunnan/kaupungin/maakunnan muistisairaiden henkilöiden palveluihin ja edistää muistiystävällisen kunnan rakentumista. Muistiluotsin työntekijän käyntien aikana neuvostojen jäsenet ovat alkaneet pohtia esimerkiksi muistikoordinaattorien määrän riittävyyttä, hoitopolun toimivuutta sekä muistitutkimuksiin pääsyä. Monia mietitytti myös, miten voisi itse helpottaa tuttavan tai läheisen muistitutkimuksiin hakeutumista. Osalle neuvostojen jäsenistä muistijärjestöjen toiminta oli vierasta ja tietoisuus siitä parani. 

Osallistujilta saatuja palautteita:

”Saimme kattavan tietopaketin muistiasioista.” 

”Meidän on tärkeää viedä asiaa eteenpäin ja hyödyntää tietoja omassa kunnassa”. 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Toimintamalli on vastaavanlaisena sovellettavissa eri maakunnissa. Sen toteuttamiselle on tärkeää alueen erityispiirteiden tunteminen ja se, että yhteistyötä voidaan tarvittaessa jatkaa osallistujien toivomalla tavalla. 

Toimintamalli saattaisi tällaisenaan soveltua vammais- ja vanhusneuvostojen jäsenten tiedon lisäämiseen myös muissa yhteisissä haasteissa, esimerkiksi muiden kansansairauksien osalta.  

Tulevaisuudessa tapaamiset voitaisiin mahdollisesti toteuttaa myös etäyhteyden avulla, jolloin matka-aikaa ja -kustannuksia säästyisi.  

Kansikuva
 Vammais- ja/tai vanhusneuvostotapaamiset Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsi 2018 - 2019

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet

Muistisairaudet Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Vanhuspalvelut Kustannusvaikuttavuus Kuntalaiset

Ilmiöt

Ei liity ilmiöön

Kohderyhmä

Ikäihmiset Koko väestö