Vapaaehtoistehtävien mainostus Facebookin kaupunginosaryhmissä
Mainostetaan paikallisten yhteisöjen vapaaehtoistehtäviä Facebookin kaupunginosaryhmissä. Tällä tavoin hyödynnetään oleellista resurssia vapaaehtoisten rekrytoinnissa, eli paikallisuutta/fyysistä läheisyyttä.
On tyypillistä, että ihmiset kiinnittyvät ja "juurtuvat" omaan asuinalueeseensa. Oma asuinalue sekä sen ihmiset ja yhteisöt voidaan kokea tärkeiksi, ja osa asukkaista haluaa toimia niiden hyväksi.
Erilaisilla asuinalueilla toimii paikkaan tiiviisti kytkeytyneiden ihmisten ja yhteisöjen lisäksi toimijoita tai organisaatioita, joilla ei välttämättä ole pitkäaikaisia juuria kyseiseen paikkaan. Esimerkkeinä tällaisista organisaatioista voivat olla alueelle vastikään tulleet järjestöt tai hoivapalveluita tuottavat tahot. Oman alueen asukkaat voisivat olla kiinnostuneita kohtaamaan tällaisten yhteisöjen piirissä olevia ihmisiä esimerkiksi vapaaehtoisina, mutta vähäiset siteet asukkaiden ja yhteisöjen välillä eivät välttämättä mahdollista sitä.
Samaan aikaan digitaalisiin ympäristöihin, kuten sosiaalisen median kanaviin, on viime vuosina kehkeytynyt tuhansien tai kymmenien tuhansien jäsenten kokoisia tiettyyn kaupunginosaan tai asuinalueeseen kytkeytyviä ryhmiä. Esimerkiksi Facebookin kaupunginosaryhmät ovat tällaisia tiettyä rajattua aluetta koskevia ryhmiä, jotka toimivat myös paikallisten kysymysten laaja-alaisina tiedotuksen ja keskustelun alustoina.
Näitä digitaalisia alustoja on mahdollista hyödyntää, kun halutaan lisätä yhteyksiä asukkaiden ja alueella toimivien yhteisöjen välillä.
Monet järjestöt ja yhteisöt (kuten hoivaorganisaatiot) etsivät vapaaehtoisia toimimaan tietyllä rajatulla alueella. Haasteena on tavoittaa henkilöt, joilla on mahdollisuus toimia juuri tietyllä alueella ja tiettynä ajankohtana.
Samoilla alueilla asuu ihmisiä, jotka toimisivat mieluusti toisten hyväksi esimerkiksi vapaaehtoisina, mutta tietoa tai yhteyttä osallistumisen mahdollisuuksia tarjoaviin tahoihin ei ole. Toisin sanoen, yhteisöt ja ihmiset eivät kaikkialla kohtaa.
Yhteisöillä ja niissä toimivilla ihmisillä ei kuitenkaan ole välttämättä juurikaan resursseja rakentaa yhteyksiä alueen asukkaiden kanssa. Esimerkiksi hoivakodin työntekijöillä ei ole välttämättä aikaa rekrytoida uusia vapaaehtoisia ja tutustua perinpohjaisesti ympäröivään alueeseen - vaikka samaan aikaan hoivakodin asukkaat voisivat mieluusti olla enemmän tekemisissä paikallisten ihmisten kanssa.
Tavoitteena on, että asuinalueiden asukkailla on tarjolla aiempaa nopeampia ja ketterämpiä väyliä osallistua paikallisten yhteisöjen toimintaan.
Yhteisöjen/organisaatioiden työntekijät: Yhteisöiltä on kartoitettu, minkälaisia vapaaehtoistehtäviä niissä on ja minkälaisia valmiuksia on ottaa uusia vapaaehtoisia vieraanvaraisesti vastaan.
Yhteisöjen muiden jäsenien kanssa on keskusteltu siitä, minkälaisia kohtaamisia he olisivat kiinnostuneita sisällyttämään omaan elämäänsä.
Toimintamallin testaamiseksi olimme yhteydessä erääseen hoivakotiin, joka etsi uusia vapaaehtoisia. Juttelimme työntekijöiden ja asukkaiden kanssa siitä, minkälaisia kohtaamisia asukkaat voisivat kaivata hoivakodin arkeen. Tämän jälkeen kannustimme työntekijöitä keskustelemaan asiasta vielä kunkin asukkaan kanssa henkilökohtaisesti.
Keskustelujen avulla esiin nousia useampi kiinnostuksenkohde, kuten taiteesta keskustelu ja ääneenlukeminen.
Näistä tarpeista ja niihin liittyvistä vapaaehtoistehtävistä julkaistiin tarinallinen teksti paikallisalueen omassa Facebook-ryhmässä. Ilmoituksessa korostettiin ihmisläheistä otetta: siinä kerrottiin ihmisistä, jotka haluavat tehdä konkreettisia asioita, eikä siis etsitty vain yleisesti "vapaaehtoisia".
Ensimmäiseen ilmoitukseen saatiin nopealla aikataululla noin 15 vastausta paikallisilta asukkailta, jotka halusivat osallistua hoivakodin arkeen vapaaehtoisina.
Opimme ensinnäkin, että kaupunginosaryhmät ovat helppo ja nopea tapa kutsua uusia vapaaehtoisia mukaan toimintaan ja lisätä sitä kautta yhteyksiä paikallisten yhteisöjen ja asukkaiden välillä.
Koska toimintamalli on helposti ja jokseenkin vaivattomasti käyttöönotettavissa, olisikin vapaaehtoisia etsivillä yhteisöillä hyvät valmiudet etsiä uusia vapaaehtoisia säännöllisesti kohdennetuissa paikallisryhmissä.
Kokeilun opit alleviivasivat myös sitä, että vapaaehtoisten rekrytoinnin pohjalla on oltava mietittynä se, miten ja kenen toimesta vapaaehtoistoimintaa koordinoidaan yhteisössä sekä miten koko yhteisö ottaa uudet ihmiset vieraanvaraisella otteella vastaan.