Verkkopohjaisen ohjelman käyttö työttömien ryhmäelintapaohjauksessa
Elintapaohjauksen tavoitteena on ehkäistä ja hoitaa elintapasairauksien sekä vahvistaa asiakkaan toimintakykyä ja jaksamista omassa arjessa. Ohjauksessa käydään yksilöllisen tarpeen mukaan läpi mielen hyvinvointia, arjen asioita, liikkumista, ravitsemustottumuksia ja unta.
Oivalla ja ymmärrä
Suomessa syntyvyys laskee ja samalla eliniänodotteet kasvavat. Ikärakenteen muutos on tunnistettu merkittäviksi tulevaisuuden haasteiksi julkisrahoitteisten palvelujen näkökulmasta. Muutokset maan ikärakenteessa tulevat väistämättä vaikuttamaan Suomen huoltosuhteeseen, jonka ennustetaan heikkenevän tulevina vuosikymmeninä. Etelä-Savossa tämä ilmiö konkretisoituu muita maakuntia nopeammin, sillä Etelä-Savon väkiluku on laskenut tasaisesti vuodesta 1990 lähtien, ja viimeiset vuodet ovat olleet merkittävimpiä muuttotappiovuosia. Väestön ikärakenne on Etelä-Savon maakunnassa vinoutunut vanhempien ikäluokkien suuntaan ja ikääntyneen väestön suhteellinen osuus lisääntyy maakunnassa muuta Suomea nopeammin. Etelä-Savossa yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on maan korkein, jonka vuoksi maakunnan huoltosuhde jo nykyisellään verrattain heikolla tasolla. Etelä-Savon hyvinvointialueen asukasmäärän on ennustettu laskevan 17 prosenttia vuoteen 2040 mennessä, ja työikäisten määrässä odotetaan tapahtuvan suurin absoluuttinen lasku. Ainoastaan yli 75-vuotiaiden määrän ennustetaan kasvavan Etelä-Savossa. Ikääntyvän väestön palvelutarpeen lisääntymistä pyritään rajoittamaan panostamalla ennalta ehkäiseviin palveluihin. Suomessa ja eritoten nopealla tahdilla ikääntyvässä Etelä-Savossa tullaan tarvitsemaan toimia, jotka mahdollistavat julkisrahoitteisten palvelujen järjestämisen tulevaisuudessakin.
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy uusille hyvinvointialueille 1.1.2023. Hyvinvointialueiden on taattava yhdenvertaiset ja tasalaatuiset palvelut jokaiselle asukkaalle asuinkunnasta riippumatta. Laki hyvinvointialueesta antaa hyvinvointialueelle mahdollisuuden vaikuttaa siihen, miten palvelut toteutetaan. Tulevaisuudessa julkisrahoitteiset sosiaali- ja terveyspalvelut on järjestettävä kustannustehokkaasti, ja samalla niiden saatavuus on turvatta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen suunnittelussa on otettava huomioon sekä lainsäädännön asettamat vaatimukset että valtakunnalliset strategiat, jotka tähtäävät sairauksien ennaltaehkäisyyn. Suomen terveyspolitiikan ensisijaisia tavoitteet liittyvät kansalaisten terveyden edistämiseen ja sairauksien ennalta ehkäisemiseen.
Suomessa on tunnistettu heikkenevän huoltosuhteen mukanaan tuomat haasteet. Marinin hallituksen asettamalla työkykyohjelmalla pyritään vastaamaan työvoiman saatavuuden haasteisiin luomalla haastavassa työmarkkina-asemassa oleville nykyistä parempia mahdollisuuksia osallistua työelämään mahdollisista rajoitteista huolimatta. Työkykyohjelman hankkeet kehittävät uusia toimintamalleja, jotka edistävät pitkäaikaistyöttömin ja osatyökykyisten työttömien työllistymismahdollisuuksia. Työkykyohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi on perusteltua pyrkiä edistämään osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien hyvinvointia ja työkykyä.
Terveyserot eri sosioekonomisten ryhmien välillä ovat merkittävät. Henkilön sosiaalista asemaa määritellään koulutuksen, työmarkkina-aseman, ammattiin perustuvan sosiaaliluokan sekä tulojen ja varallisuuden kautta. Hyvätuloiset, pitkälle koulutetut tai hyvässä ammattiasemassa olevat elävät keskimäärin kauemmin ja terveempinä pienituloisiin kansalaisiin verrattuna. Sosioekonomisten ryhmien terveyseroja voidaan selittää muun muassa hyvätuloisten mahdollisuudella hankkia terveyttä edistäviä palveluita ja tuotteita. Pitkälle kouluttautuneet pystyvät lisäksi helpommin omaksumaan tietoa elintapojen vaikutuksesta terveyteen. Myös työelämään osallistuminen itsessään edistää tutkitusti hyvinvointia muun muassa lisääntyneen osallisuuden ja työn tuomien sosiaalisten kontaktien kautta, joista työelämän ulkopuolella olevat ovat riskissä jäädä paitsi. Pitkittynyt työttömyys ja heikoksi koettu työkyky voivatkin yhdessä heikentää yksilön hyvinvointia sekä työllistymismahdollisuuksia.
Etelä-Savossa sosioekonomisten terveyserojen vaikutus työikäisten hyvinvointiin on havaittavissa erilaisilla mittareilla. Maakunnassa pienituloisuusaste, sairastavuus ja ennenaikainen kuolleisuus ovat maan keskiarvoa korkeammalla. Eteläsavolaisilla ilmenee keskimäärin enemmän mielenterveyden häiriöitä sekä psyykkisiä sairauksia sekä niiden aiheuttamaa työkyvyttömyyttä. Runsas päihteiden käyttö miesväestön keskuudessa tuo osaltaan erinäisiä terveydellisiä haasteita. Eläketurvakeskuksen tilastoista voidaankin nähdä, että Etelä-Savossa eritoten alle 30-vuotiaille myönnettyjen työkyvyttömyyseläkepäätösten määrä on huolestuttavan suuri. Maakunnassa työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työikäisten määrä onkin hyvin korkea verrattuna maan keskiarvoon. Etelä-Savossa on ilmeisen selvä tarve löytää ratkaisuja väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi, jotta maakunnan jo verrattain heikkoa taloudellista huoltosuhdetta voitaisiin korjata.
Elintapaohjaus on tutkitusti tehokas keino edistää yksilön hyvinvointia sekä vähentää riskiä sairastua erinäisiin elintapasairauksiin. Palvelussa pyritään edistämään ohjattavan henkilökohtaisia valmiuksia edistää ja ylläpitää omaa terveyttään. Elintapaohjauksen asiakkaalle laaditaan henkilökohtainen suunnitelma, jonka toteutumista tuetaan prosessin aikana. Elintapaohjaus on henkilökohtaista, prosessimaista neuvontaa, jonka tavoitteena on tukea ohjattavan valmiuksia harjoittaa terveellisiä elintapoja. Sen keskiössä ovat unen lääkkeetön hoito, ravitsemuksen laadun parantaminen sekä fyysisen aktiivisuuden lisääminen. Essote tarjoaa tällä hetkellä maksutonta elintapaohjausta työikäisille, joilla on kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen. Huomioiden pitkittyneen työttömyyden sisältämät haitat sekä heikoksi koetun terveyden yhteys työttömyyteen voi olla perusteltua tarjota työttömille ja osatyökykyisille hyvinvointia ja työkykyä edistävää elintapaohjausta huolimatta siitä, onko henkilöllä kohonnutta riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen.
Etelä-Savossa on huomioitava palvelun saatavuuden ja saavutettavuuden haasteet, sillä etäisyydet palveluihin ovat merkittävät johtuen palvelujen saatavuuden supistumista erityisesti pienissä kunnissa. Myös maakuntaa jakavat vesistöt lisäävät osaltaan etäisyyksiä palveluihin, ja osalle eteläsavolaisista palvelut sijaitsevat lossiyhteyden takana, joka hankaloittaa kulkua palveluihin. Pitkien etäisyyksien taittaminen vaatii myös runsaasti ammattilaisen työaikaa. Kasvavat elämisen kustannukset vaikuttavat myös polttoaineiden hintoihin, jonka vuoksi erityisesti pienituloiset saattavat jättäytyä pois ennaltaehkäisevistä palveluista, vaikka palvelu itsessään olisi maksuton.
Ryhmämuotoisen toiminnan hyödyt on tunnistettavissa erityisesti elintapamuutoksiin tähtäävässä toiminnassa. Vertaisryhmässä toimiminen voi edistää osallisuutta ja vastavuoroisuutta ohjauksessa, jotka osaltaan edistävät voimaantumisen tunnetta sekä ohjaukseen sitoutumista. Ryhmämuotoisesta elintapaohjausta on mahdollista toteuttaa osin tai kokonaan verkossa ja palvelujen digitalisaation myötä verkkopohjaisia ratkaisuja elintapamuutosten tueksi on enenevissä määrin tarjolla. Verkkopohjaisten ratkaisujen etuna on mahdollisuus käyttää palvelua ajasta tai sijainnista riippumatta. Hyödyntämällä erilaisia digitaalisia menetelmiä on siis mahdollista helpottaa palveluun osallistumiseen sekä sen tarjoamiseen liittyvää "taakkaa". Verkkopohjaisten ratkaisujen sopivuutta työkykyohjelman asiakaskohderyhmälle selvitetään Työkykyä ja kumppanuutta sote-keskuksesta! -hankkeen toimesta Etelä-Savossa, kun hankkeessa testataan Satakunnan Sydänpiiri ry:n Verkkopuntari-verkkovalmennusohjelmaa juvalaisen kuntouttavan työtoiminnan yksikön asiakkaiden kanssa ryhmämuotoisessa elintapaohjauksessa.
Työttömille ja osatyökykyisille suunnattua elintapaohjausta kehitetään yhteistyössä Työkykyä ja kumppanuutta sote-keskuksesta! -hankkeen henkilöstön, Etelä-Savon elintapaohjauksen verkoston, alueen yhdistysten sekä työllisyyden hoidosta vastaavien toimijoiden kanssa. Palvelun kehittämistä varten on pidetty erilaisia työpajoja sekä jatkuvaa ajatusten vaihtoa verkoston kanssa. Juvan kunnan kuntouttavan työtoiminnan yksiköön vietyä ryhmämuotoista elintapaohjausta suunniteltiin yhdessä kunnan työvalmentajan ja työllisyyskoordinaattorin sekä Satakunnan Sydänpiiri ry:n kanssa.
Osatyökykyisille ja työttömille suunnatulla elintapaohjauksella pyritään edistämään ohjattavan hyvinvointia ja työkykyä. Tähän pyritään muun muassa:
- Tarjoamalla kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille tietoa terveellisistä elintavoista.
- Jakamalla tietoa elintapojen vaikutuksesta työkykyyn.
- Tukemalla pieniä elintapamuutoksia; esim. aamupalan syöminen, säännöllinen ruokailurytmi, tupakanpolton vähentäminen, aktiivinen elämä jne.
Palvelun pilotoimisen kautta kerätään tietoa kohderyhmän tarpeista ja arvioidaan, mitä erityisiä seikkoja työttömille ja osatyökykyisille tarjottavassa elintapaohjauksessa on syytä huomioida. Pilotoinnin kautta voidaan lisäksi luotettavammin arvioida, onko työkykyohjelman kohderyhmälle perusteltua tarjota vahvasti verkkopohjaiseen ohjaukseen pohjautuvaa ryhmämuotoista elintapaohjausta.
Työkykyä ja kumppanuutta sote-keskuksesta! -hankkeessa hyödynnetään Kykyviisaria asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja seurannassa. Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä työikäisille henkilöille. Kyselyn avulla asiakas pystyy tunnistamaan omia voimavaroja ja vahvuuksia. Kykyviisari antaa asiakkaalle tietoa hänen omasta tilanteestaan ja toimii ammattilaiselle asiakkaiden työkyvyn tukemisen ja seuraamisen työkaluna. Kun kysely täytetään useampaan otteeseen, voidaan sen avulla arvioida muutosta asiakkaan työkyvyssä ja hyvinvoinnissa.
Jokaisen asiakkaan kanssa laaditaan henkilökohtaiset tavoitteet Verkkopuntarissa. Tavoitteissa etenemistä tarkastellaan prosessin aikana, jossa apuna ovat Verkkopuntarin itsearviointikyselyt.
Ohjauksen aloitus- ja päättövaiheessa hyvinvointimittaukset XAMK:n Active Life Labilla;
- Paastoverensokerin mittaus
- Tanita-kehonkoostumusmittaus
- 6 minuutin kävelytesti
- Alaraajojen maksimaalisen voiman mittaaminen
- Puristusvoiman mittaus
Asiakkaille kohdennettu anonyymin kyselyn kautta selvitetään asiakkaiden kokemuksia saamastaan palvelusta ohjausjakson päättyessä.
Työkykyä ja kumppanuutta sote-keskuksesta! -hanke kerää kokemuksia työttömille ja osatyökykyisille suunnatusta ryhmämuotoista elintapaohjauksesta pilotoimalla palvelua hankkeen kohderyhmälle. Pilotoinnin pohjalta saatujen kokemuksien ja palautteen avulla palvelun vakiinnuttamisen tarvetta arvioidaan sekä kehitetään kohderyhmälle suunnattua elintapaohjausta. Hankkeen elintapaohjaajat osallistuvat Verkkopuntarin ohjaajakoulutukseen, jotta ohjelmaa voidaan hyödyntää hankkeen ryhmämuotoisessa elintapaohjauksessa. Ryhmän ollessa käynnissä osallistujia kannustetaan tutustumaan Verkkopuntarissa viikoittain julkaistaviin elintapamuutoksia tukeviin materiaaleihin. 12 viikon ohjausjakson jälkeen osallistujilta pyydetään palautetta heidän kokemuksistaan ryhmämuotoisesta elintapaohjauksesta, jotta toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuutta voidaan arvioida.
Asiakasymmärrystä on kerrytetty alueellisten työllisyyden edistämisen parissa työskentelevien toimijoiden kautta. Yhteistyötä asiakasymmärryksen lisäämiseksi tehtiin muun muassa työllisyyden kuntakokeilun, TE-toimiston, Mikkelin työttömät ry:n ja nuorten työpajan kanssa. Asiakasymmärryksen lisäännyttyä päätettiin elintapaohjauksen perinteisten teemojen, eli unen, ravitsemuksen ja liikunnan rinnalle lisätä ohjauksen teemoihin mielen hyvinvointi ja arjen sujuvuus. Asiakastyötä edeltävänä aikana hyödynnettiin myös Essoten vahvaa kokemuspohjaa elintapaohjauksesta, ja tällöin kerättiin tietoa ja kokemuksia jo toimintoihin vakiintuneen elintapaohjauksen asiakaskunnan tarpeista. Hankkeen elintapaohjauksen asiakkaiden kokemuksia saamastaan palvelusta hyödynnetään palvelun kehittämisessä. Ryhmämuotoiseen elintapaohjaukseen osallistuvilla asiakkailla oli mahdollisuus vaikuttaa elintapaohjauksen toiminnallisten ohjauskertojen sisältöön.
Kuvittele ja kokeile
Saimme tukea Essoten elintapaohjausprosessista ja elintapaohjaus verkostosta
Keräsimme toiminnan alussa tietoa elintapaohjauksesta lähialueilla ja ympäri Suomea.
Edellä mainitun tiedon pohjalta kehittelimme hankkeen elintapaohjaus pohjan
Asiakaspalaute on positiivista
4.5.22 Aloitus & tutustuminen
24. 5.22 Active Life Lab -mittaukset
25.5.22 Live-tapaaminen
8.6.22 Live-tapaaminen
22.6.22 Live-tapaaminen
6.7.22 Live-tapaaminen
20.7.22 Live-tapaaminen - päätöstapaaminen
Marraskuu Active Life Lab - mittaukset
Saada jaettua tietoa elintapamuutoksista
Kokeilla asiakkaiden kanssa erilaisia asioita, mm. liikuntalajikokeiluja, kokkailua ym.
Elintapaohjauksessa tavoitellaan terveyttä edistävien toimintamallien oppimista asiakaslähtöisesti. Ohjattava pääsee itselleen sopivana aikataululla tutustumaan Verkkopuntarin elintapamuutoksia tukevaan sisältöön. Toiminnallisilla kahden viikon välein livenä toteutuvilla ryhmänohjauskerroilla ohjauksessa perehdytään käytännössä terveyttä edistävään toimintaan, kuten erilaisiin liikuntalajeihin sekä monipuolisen ja ravitsevan ruoan valmistamiseen. 12 viikon ohjausjakson jälkeen Verkkopuntari jää asiakkaille vuodeksi omatoimiseen käyttöön, jolloin valmennukseen tulee edelleen uutta sisältöä säännöllisesti.
Työkykyä ja kumppanuutta sote-keskuksesta! -hankkeen elintapaohjauksesta saaduista kokemuksista ja tuloksista keskustellaan Essoten elintapaohjauksen verkostossa, jotta alueen elintapaohjauksen toimijat voivat hyödyntää hankkeesta saatua tietoa. Tuloksia on tuotu myös ilmi Etelä-Savon hyvinvointialueen valmistelutyötä tekeville henkilöille muun muassa hankkeen päätösseminaarin sekä muiden tilaisuuksien kautta.
Ryhmämuotoisen elintapaohjauksesta saatujen kokemusten pohjalta voidaan todeta, että verkkopohjaisia ratkaisuja hyödyntävä ryhmäelintapaohjaus on syytä kohdentaa digimyönteisille asiakkaille. Palvelun vieminen suoraan esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan yksikköön voi johtaa ryhmäläisten heikentyneeseen sitoutumiseen, mikäli toimintaan osallistuvat eivät ole motivoituneet käyttämään verkkopohjaisia ohjelmia. Ryhmämuotoisen toiminnan hyötyjä ei välttämättä saavuteta, jos ryhmäläiset eivät hyödynnä verkkopohjaisen ohjelman ryhmäkeskustelutoimintoja. Tästä johtuen digitaalisia menetelmiä laajasti hyödyntäviä ryhmiä voi olla perusteltua tarjota avoimen ilmoittautumisen kautta sen sijaan, että palvelu viedään johonkin yksikköön. Avoin ilmoittautuminen antaa digipositiivisille elintapaohjauksesta kiinnostuneille mahdollisuuden valita heille kenties paremmin soveltuvan toteutuksen, eikä palvelua kohdisteta väärin sellaisille henkilöille, jotka saattavat täysin vierastaa digitaalisten palvelujen käyttöä.
Digitaalisten menetelmien hyödyntäminen ohjauksessa voi olla varteenotettava keino vähentää "suoran" ohjauksen tarvetta, sillä esimerkiksi elintapamuutoksia tukevan mobiilisovelluksen käyttö voi rohkaista ja motivoida ohjattavaa tekemään sekä ylläpitämään muutoksia elintavoissaan, kun asiakkaan omatoimisen reflektion merkitys prosessissa vahvistuu. Yksi terveydenhuollon digitalisaation tavoitteista onkin vahvistamaa asiakkaan henkilökohtaista vastuuta hoitoprosessissa sekä lisätä yksilön edellytyksiä huolehtia omasta terveydestään. Parhaimmassa tapauksessa digitaalisten menetelmien integroiminen elintapaohjaukseen voi parantaa ohjauksen vaikuttavuutta ja samalla vähentää ohjaajalta prosessissa vaadittavaa työpanosta. Työkykyä ja kumppanuutta sote-keskuksesta! -hankkeen kautta on saatu arvokasta tietoa digitaalisten menetelmien hyödyntämisestä ryhmämuotoisessa elintapaohjauksessa. Vaikka hankkeen elintapaohjauksen toiminnot eivät sellaisenaan vakiintuisi osaksi Essoten ja myöhemmin Etelä-Savon hyvinvointialueen toimintaa, voidaan hankkeen elintapaohjauksesta saatua tietoa hyödyntää työttömille ja osatyökykyisille suunnatun elintapaohjauksen kehittämisessä.
Asiakastyö on osoittanut elintapamuutosten olevan ikään kuin palapelin kasaamista. Yksilöllä voi olla elämässään enemmän tai vähemmän toivottua osa-alueita, niin kutsuttuja "palasia", joihin voidaan ainakin jossain määrin vaikuttamaan. Henkilön on mahdollista tuoda arkeensa erilaisia tapoja ja toimintamalleja elämänlaadun ja hyvinvoinnin parantamiseksi. Kaikkia asioita ei kuitenkaan voida elintapamuutosten tai minkään muunkaan toimenpiteen kautta poistaa. Tällaisista esimerkkinä ovat esimerkiksi krooniset sairaudet. Suotuisilla elintavoilla voidaan kuitenkin edistää yksilön hyvinvointia sairaudesta tai vammasta huolimatta ja on syytä muistaa, että elintapahoito on tehokas hoitomuoto lukuisiin eri sairauksiin. Elintapaohjauksen kautta ohjattava saa tukea uusien toimintamallien löytämiseen ja arkeen vakiinnuttamiseen. Ohjauksessa myös olemassa olevaa hyvää on syytä vaalia, ja muistuttaa ohjattavaa siitä, että vaikeuksista huolimatta jokaiselta löytyy terveyttä ja hyvinvointia edistäviä toimintamalleja jo entuudestaan.
Valtaosalla hankkeen elintapaohjauksen asiakkaista tuen tarve on suuri ja voimavarojen löytäminen pieniinkin muutoksiin on haastavaa. Asiakaskunnassa elintapamuutoksia hankaloittavia tekijöitä ovat esimerkiksi pienet tulot, passiivinen elämäntyyli, vähäinen sosiaalinen tuki ja toivottomuuden tunne. Ohjauksessa on syytä keskittyä pieniin “voittoihin” ja pidettävä positiivinen vire yllä. Elintapaohjauksen teemoja läpikäydessä tulee huomioida yksilön omat halut ja tarpeet. Henkilö ei pitkällä tähtäimellä todennäköisesti sitoudu tavoitteisiin tai muutoksiin elintavoissa, joita hän ei koe merkityksellisiksi.
Elintapaohjauksessa erilaiset verkkopohjaiset ratkaisut voivat olla erityisesti digimyönteisille asiakkaille hyvin soveltuvia. Etämenetelmät tuovat asiakkaalle valinnanvapautta ja helpottavat ohjauskertojen aikatauluttamista molemmin puolin.
Kuva
