Verkostokurssit ruoka-aputoimijoiden paikallisille verkostoille
Verkostokursseilla ruoka-aputoimijoiden verkosto saa tukea ja työvälineitä paikallisen toiminnan ja yhteistyön rakenteiden kehittämiseen. Kurssien sisältö rakentuu koulutuksellisista osiosta, hyvien käytäntöjen jakamisesta, yhteiskehittämisestä ja dialogista.
Oivalla ja ymmärrä
Ruoka-aputoimintaa ja yhteisöllisiä ruokailuja järjestää Suomessa yli tuhat eri toimijaa. Mukana on yhdistyksiä, järjestöjä, seurakuntia, kuntatoimijoita ja yksityishenkilöitä. Ruoka-avulla tarkoitetaan hyväntekeväisyys- ja avustustoimintaa, jossa autettaville luovutetaan ruokaa elintarvikejakeluna tai valmiina aterioina. Ruoka-apu on tärkeä osa kaikkein huono-osaisimpien avustustoimintaa ja julkisia palveluita täydentävää turvaa. Valtaosa sen järjestäjistä toteuttaa ruoka-avun ja yhteisöllisten ruokailujen lisäksi palveluja tai toimintaa, joiden tavoitteena on vastata ruoka-avussa asioivien muihinkin tarpeisiin.
Viimeisten kymmenen vuoden aikana ruoka-aputoimintaa on kehitetty aktiivisesti järjestöjen, seurakuntien ja kuntatoimijoiden yhteistyönä, paikallisesti ja valtakunnallisesti. Ruokajakelujen rinnalle on syntynyt yhteisöllisiä ruokailuja ja monin tavoin avunsaajan osallisuutta tukevaa toimintaa. Isommille paikkakunnille on syntynyt hävikkiterminaaleja ja logistiikkakeskuksia, jotta rajallisia resursseja voidaan hyödyntää tarpeenmukaisesti.
Käytännön kokemukset ovat osoittaneet, että paikallisen yhteistyön vahvistaminen selkeyttää ruoka-aputoiminnan prosesseja, edistää toimijoiden välistä tasa-arvoa ja mahdollisuuksia tarjota ruoka-avun asiakaskunnalle hyvinvointia ja osallisuutta edistävää toimintaa sekä lisää toiminnan ympäristöhyötyjä.
Ruoka-aputoiminta on syntynyt vastaamaan akuuttiin tarpeeseen mm. 90-luvun laman seurauksena. Ajan saatossa toiminta on vakiintunut täydentämään julkisia palveluja ja sosiaaliturvaa. Toimintaa ei kuitenkaan ole kehitetty, johdettu tai ohjattu valtakunnallisesti.
Ruoka-aputoimintaa järjestävät yhdistykset, järjestöt, seurakunnat, kuntatoimijat ja yksityishenkilöt. Erilaisten toimijoiden tekemisen ja toimintatapojen yhteensovittaminen edellyttää yhteistä suunnittelua ja yhteisten tavoitteiden tunnistamista.
Ruoka-apu toteutetaan usein niukin resurssein, vapaaehtoistyön turvin tai muun toiminnan ohessa. Aikaa ja mahdollisuuksia paikallisen toiminnan yhteiseen kehittämiseen ei läheskään kaikkialla ole ollut järjestettävissä.
Ruoka-avun verkostokurssien taustalla on Kirkkopalvelut ry:n Osallistava yhteisö -hanke. Osallistava yhteisö oli kolmivuotinen hanke (vuosina 2019-21) monimuotoisen ruoka-avun ja yhteisöruokailujen valtakunnallisen koordinoinnin ja alueellisen yhteistyön lisäämiseksi. Hankkeessa rakennettiin Ruoka-apu.fi-verkkopalvelu sekä edistettiin ruoka-avun monimuotoisuutta, vastuullisuutta ja osallisuutta edistävien toimintamallien syntymistä yhteistyössä kentän toimijoiden kanssa. Hanke toteutettiin tiiviissä yhteistyössä muiden ruoka-avun kehittäjien sekä useiden paikallisten ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa.
Kesällä 2019 tavoitteena oli löytää yhteistyökumppanit, joiden kanssa kehittää välineitä paikallisten ja alueellisten ruoka-aputoimijoiden välisen yhteistyön edistämiseen ja verkostojen toiminnan kehittämiseen. Suunnitteilla oli toteuttaa ohjattuja yhteiskehittämisen prosesseja, joiden avulla tuetaan ruoka-aputoimijoita paikallisten verkostojen kokoamisessa ja yhteisen kehittämistyön käynnistämisessä.
Kumppaniksi löytyi heti ensimetreillä Vantaan Yhteisen pöydän ja Sitran kehittämishanke Hukaton Vantaa. Yhteinen pöytä on ruoka-aputoiminnan kehittämisen ja paikallisen yhteistyön edistämisen uranuurtaja, jossa kehitettyä toimintamallia on sovellutta useille paikkakunnille ympäri Suomen.
Osaamista haluttiin vahvistaa vielä verkostotyöhön sopivilla työvälineillä. Kun tavoitteena on siirtymä yksin tekemisen kulttuurista yhteiseen työhön, tarvitaan dialogia ja tukea toimintakulttuurin muutokseen. Kolmanneksi kehittäjätahoksi löytyi Erätauko-säätiö. Erätauko on tapa käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua. Sen avulla tuodaan erilaiset ihmiset yhteen keskustelemaan tärkeistä asioista. Mukaan kutsutaan myös heidät, jotka eivät yleensä tule kuulluksi.
Kesällä 2020 aloitettiin yhteinen kehittämistyö ruoka-aputoimijoiden verkostokurssien rakentamiseksi.
Paikallinen yhteistyö ruoka-aputoiminnassa lisääntyy ja vahvistuu.
Paikallisen verkoston toimintakulttuuri kehittyy ja syntyy jaettuja paikallisia toimintatapoja ja rakenteita.
Asiakasymmärrys lisääntyy. Tunnistetaan yhteisen asiakaskunnan tarpeita ja pystytään vastaamaan niihin yhä monipuolisemmin.
Toimijat tunnistavat omia toimintamahdollisuuksiaan ja voimavarojaan, ja jakavat osaamistaan muille.
Yhteistyö kolmannen sektorin ja julkisten palvelujen välillä vahvistuu.
Verkostokurssien osallistujilta kerätään palautetta välittömästi ja seuranta-ajan jälkeen. Tavoitteena on kartoittaa minkälaisia vaikutuksia kursseilla on paikallisen verkoston yhteistyöhön, toimijoiden hyvinvointiin ja jaksamiseen sekä toimintaan ja palveluihin, joita tarjotaan ruoka-avussa asioiville.
Miksi osallistua paikalliselle verkostokurssille?
- Paikallisen ruoka-aputoiminnan koordinaatio lisääntyy ja yhteistyörakenteet kehittyvät
- Toimijoiden välinen yhteistyö vahvistuu
- Toimintojen monimuotoisuus lisääntyy (osallisuutta vahvistavat toimintatavat ja palvelumuodot)
- Erilaiset osallistavat yhteisöt tavoittavat ja palvelevat yhä paremmin niissä asioivien tarpeita
- Toimijat saavat tukea ja työvälineitä toimintansa kehittämiseksi ja yhteistyön rakentamiseksi
- Ruoka-avun kentällä toimivien jaksaminen lisääntyy
Mitä verkostokurssi voisi sisältää?
- ”Yhteisen asiakaskunnan” tarpeet ja alueellinen toimijoiden verkosto työskentelyn keskiössä
- Kokemusten ja havaintojen jakaminen, ei vertailu
- Osallistuja saa valmiudet ymmärrystä ja yhteistyötä rakentavien keskustelujen ohjaamiseen
- Tulevaisuuden muistelua muistuttava työtapa, jossa tavoitteena hyvän tulevaisuuden mahdollistaminen
- Omien toimintamahdollisuuksien ja voimavarojen ymmärtäminen ja lisääminen à jakaminen muille
- Lisätä ymmärrystä asiakasosallisuudesta ja rakentaa yhdessä keinoja sen edistämiseksi ruoka-aputyön kentällä
- Valmennuksessa voidaan käsitellä myös muiden toimijoiden kokemuksia, ns. hyviä käytäntöjä, ja tuoda niin myös koulutuksellista sisältöä
- Yhteisöllisyyden kokemuksen vahvistaminen à toimijoiden joukosta verkostoksi
- Tunnistaa verkostoa yhdistäviä pelisääntöjä, periaatteita, toimintatapoja
- Yhteinen kehittämishanke tai kokeilu, joka nousee toimintaympäristö tarpeesta
- Erätauko-menetelmien hyödyntäminen ja matalan kynnyksen Erätauko-koulutus
- Hyödynnetään Vantaan Yhteisen pöydän kokemuksia Yhteisönrakentaja-kursseilta (Taustaksi Yhteisen pöydän ABC-kirja)
Ketkä kutsutaan mukaan verkostokurssille?
- Paikalliset ruoka-aputoimintaa tai yhteisöllisiä ruokailuja järjestävät tahot
- Kaupungin / kunnan edustajat (esim. sosiaalipalvelut, hyvinvointipalvelut)
- Järjestöt, joiden kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä tai nähtäisiin sille mahdollisuuksia
- Seurakunnat
- Hanketoimijat ja kehittäjät (esim. ruoka-avun tai heikossa asemassa olevien palvelujen kehittäjät)
- Myös ruoka-avun vapaaehtoiset ja kokemusasiantuntijat
Verkostokurssin rakenne / teemat (kurssit räätälöidään verkoston tarpeisiin)
- Minä toimijana
- Mitä teen ruoka-avun kentällä, miten ja miksi?
- Mitä on monimuotoinen ruoka-aputoiminta?
- Me verkostona
- Ketä kuuluu paikalliseen verkostoomme?
- Verkostomme vahvuudet ja kehittämiskohteet
- Miten voisimme hyötyä yhteistyöstä arjessa?
- Verkostodialogit
- Erätauko-dialogi yhdessä valitusta teemasta. Mukaan kutsutaan kurssilaisten lisäksi muita paikallisia toimijoita, päättäjiä, asiakaskunnan edustajia ja vaikka kauppiaita laajentamaan näkökulmaa.
- Erätauko-koulutus kurssilaisille
- Asiakas verkostossa
- Mihin asiakastarpeisiin monimuotoinen ruoka-aputoiminta vastaa?
- Osallisuuden edistäminen ruoka-aputoiminnassa
- Häpeä ruoka-avussa
- Elintarviketurvallisuus ruoka-avussa
- Elintarvikehygienia ja omavalvonta
- Yhteistyössä Ruokaviraston kanssa
- Viestintä ja tiedottaminen
- Omasta toiminnasta kertominen
- Apua tarvitsevien tavoittaminen
- Ruoka-apu.fi
- Reflektio (pienen tauon jälkeen)
- Mitä on tapahtunut viime tapaamisemme jälkeen?
- Seuraavat askeleet
Hyväntekeväisyysperustainen ruoka-apu vakiintui 1990-luvun laman seurauksena pienituloisten ja hädänalaisten kansalaisten auttamismuodoksi. Pitkittynyt köyhyys on ylläpitänyt ruoka-avun kysyntää hyvienkin taloudellisten suhdanteiden vallitessa 2000-luvun Suomessa. Tänä päivänä ruoka-avussa näkyy työttömien huono-osaisuuden lisäksi myös lapsiperheiden, eläkeläisten ja maahanmuuttajien köyhyys ja huono-osaisuus. (Silvasti & Karjalainen 2015; Ohisalo & Saari 2014; Lehtelä & Kestilä 2014.)
Ruoka-aputoimintaa toteuttavat pääosin yhdistykset ja seurakunnat. Viimeisten arvioiden mukaan ruoka-aputoimijoita on Suomessa yli tuhat (Valkoniemi 2019). Ruoka-apua annetaan jakamalla elintarvikkeita tai tarjoamalla aterioita yhteisöllisissä ruokailuissa. Usein ruoka-aputoiminnassa yhdistyvät sekä yhteinen ateria, että kotiin vietävät elintarvikkeet.
Ruoka-apu kytkeytyy köyhyyden ja huono-osaisuuden lisäksi tiiviisti kiertotalouteen ja ruokahävikin torjuntaan. Luonnonvarakeskuksen (2020) selvityksen mukaan Suomessa jaetaan ruoka-apua vuosittain 18–22 miljoonaa kiloa. Jaettavasta ruoasta 85–90%, eli 16-20 miljoonaa kiloa arvioidaan olevan elintarvikealalla syntynyttä ruokahävikkiä.
Ruoka-aputoiminnasta on tullut viime vuosina aikaisempaa monimuotoisempaa. Monet ruoka-aputoimijat tarjoavat asiakkailleen ruoan lisäksi esimerkiksi keskusteluapua, neuvontaa tai ryhmätoimintaa (Salonen 2016). Monimuotoisuutta lisäämällä tavoitellaan ruoka-avun saajien hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistumista. Toimintaan kuuluu usein myös työllisyyden edistämisen tavoitteita, kuten esimerkiksi Tampereen Kierto-hankkeessa, Vantaan Yhteisessä pöydässä ja Helsingin Stadin Safkassa.
Ruoka-aputoimijoiden verkostoituminen ja yhteistyö on lisääntynyt 2010-luvulla. Samalla tavanomaista ja perinteistä ruoka-apuverkostoa pidemmälle organisoidut keskitetyt toimintamallit ovat yleistyneet. Ruoka-aputoimijoiden lahjoitus- ja hävikkiruokavarastoina toimivia logistiikkakeskuksia, eli niin sanottuja hävikkiterminaaleja, on perustettu eri puolille Suomea. Keskitettyjen mallien myötä monet kunnat ovat ottaneet aiempaa suuremman vastuun alueensa ruoka-aputoiminnassa ja osallistuneet taloudellisesti sen kehittämiseen. Ruoka-avun kentällä on myös otettu käyttöön yhteinen verkkopalvelu Ruoka-apu. fi. Ruoka-aputapahtumistaan ilmoittaa palvelussa tätä kirjoittaessa reilut 380 ruoka-aputoimijaa.
Katkelma selvityksestä "Koronakriisin vaikutukset ruoka-apuun", Laihiala ja Nick 2020.