Verkostokurssit ruoka-aputoimijoiden paikallisille verkostoille
Verkostokursseilla ruoka-aputoimijoiden verkosto saa tukea ja työvälineitä paikallisen toiminnan ja yhteistyön rakenteiden kehittämiseen. Kurssien sisältö rakentuu koulutuksellisista osiosta, hyvien käytäntöjen jakamisesta, yhteiskehittämisestä ja dialogista.
Toimintamallin nimi
Verkostokursseilla ruoka-aputoimijoiden verkosto saa tukea ja työvälineitä paikallisen toiminnan ja yhteistyön rakenteiden kehittämiseen. Kurssien sisältö rakentuu koulutuksellisista osiosta, hyvien käytäntöjen jakamisesta, yhteiskehittämisestä ja dialogista.
Ruoka-aputoimijoille tarkoitettujen verkostokurssien ideana on kehittää paikallista ruoka-aputoiminnan järjestämistä ja toimijoiden välistä yhteistyötä. Kurssien sisältö rakentuu koulutuksellisista osiosta, hyvien käytäntöjen jakamisesta, yhteiskehittämisestä ja dialogista. Kurssia fasilitoivat kokeneet verkostotyön ammattilaiset.
Tavoitteena kurssille voi olla:
- Paikallisen ruoka-aputoiminnan koordinaatio lisääntyy ja yhteistyörakenteet kehittyvät
- Toimijoiden välinen yhteistyö vahvistuu
- Toimintojen monimuotoisuus lisääntyy (osallisuutta vahvistavat toimintatavat ja palvelumuodot)
- Toimijat saavat tukea ja työvälineitä toimintansa kehittämiseksi ja yhteistyön rakentamiseksi
- Ruoka-avun kentällä toimivien jaksaminen ja hyvinvointi lisääntyvät
Ruoka-aputoimintaa ja yhteisöllisiä ruokailuja järjestää Suomessa yli tuhat eri toimijaa. Mukana on yhdistyksiä, järjestöjä, seurakuntia, kuntatoimijoita ja yksityishenkilöitä. Ruoka-avulla tarkoitetaan hyväntekeväisyys- ja avustustoimintaa, jossa autettaville luovutetaan ruokaa elintarvikejakeluna tai valmiina aterioina. Ruoka-apu on tärkeä osa kaikkein huono-osaisimpien avustustoimintaa ja julkisia palveluita täydentävää turvaa. Valtaosa sen järjestäjistä toteuttaa ruoka-avun ja yhteisöllisten ruokailujen lisäksi palveluja tai toimintaa, joiden tavoitteena on vastata ruoka-avussa asioivien muihinkin tarpeisiin.
Viimeisten kymmenen vuoden aikana ruoka-aputoimintaa on kehitetty aktiivisesti järjestöjen, seurakuntien ja kuntatoimijoiden yhteistyönä, paikallisesti ja valtakunnallisesti. Ruokajakelujen rinnalle on syntynyt yhteisöllisiä ruokailuja ja monin tavoin avunsaajan osallisuutta tukevaa toimintaa. Isommille paikkakunnille on syntynyt hävikkiterminaaleja ja logistiikkakeskuksia, jotta rajallisia resursseja voidaan hyödyntää tarpeenmukaisesti.
Käytännön kokemukset ovat osoittaneet, että paikallisen yhteistyön vahvistaminen selkeyttää ruoka-aputoiminnan prosesseja, edistää toimijoiden välistä tasa-arvoa ja mahdollisuuksia tarjota ruoka-avun asiakaskunnalle hyvinvointia ja osallisuutta edistävää toimintaa sekä lisää toiminnan ympäristöhyötyjä.
Hyväntekeväisyysperustainen ruoka-apu vakiintui 1990-luvun laman seurauksena pienituloisten ja hädänalaisten kansalaisten auttamismuodoksi. Pitkittynyt köyhyys on ylläpitänyt ruoka-avun kysyntää hyvienkin taloudellisten suhdanteiden vallitessa 2000-luvun Suomessa. Tänä päivänä ruoka-avussa näkyy työttömien huono-osaisuuden lisäksi myös lapsiperheiden, eläkeläisten ja maahanmuuttajien köyhyys ja huono-osaisuus. (Silvasti & Karjalainen 2015; Ohisalo & Saari 2014; Lehtelä & Kestilä 2014.)
Ruoka-aputoimintaa toteuttavat pääosin yhdistykset ja seurakunnat. Viimeisten arvioiden mukaan ruoka-aputoimijoita on Suomessa yli tuhat (Valkoniemi 2019). Ruoka-apua annetaan jakamalla elintarvikkeita tai tarjoamalla aterioita yhteisöllisissä ruokailuissa. Usein ruoka-aputoiminnassa yhdistyvät sekä yhteinen ateria, että kotiin vietävät elintarvikkeet.
Ruoka-apu kytkeytyy köyhyyden ja huono-osaisuuden lisäksi tiiviisti kiertotalouteen ja ruokahävikin torjuntaan. Luonnonvarakeskuksen (2020) selvityksen mukaan Suomessa jaetaan ruoka-apua vuosittain 18–22 miljoonaa kiloa. Jaettavasta ruoasta 85–90%, eli 16-20 miljoonaa kiloa arvioidaan olevan elintarvikealalla syntynyttä ruokahävikkiä.
Ruoka-aputoiminnasta on tullut viime vuosina aikaisempaa monimuotoisempaa. Monet ruoka-aputoimijat tarjoavat asiakkailleen ruoan lisäksi esimerkiksi keskusteluapua, neuvontaa tai ryhmätoimintaa (Salonen 2016). Monimuotoisuutta lisäämällä tavoitellaan ruoka-avun saajien hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistumista. Toimintaan kuuluu usein myös työllisyyden edistämisen tavoitteita, kuten esimerkiksi Tampereen Kierto-hankkeessa, Vantaan Yhteisessä pöydässä ja Helsingin Stadin Safkassa.
Ruoka-aputoimijoiden verkostoituminen ja yhteistyö on lisääntynyt 2010-luvulla. Samalla tavanomaista ja perinteistä ruoka-apuverkostoa pidemmälle organisoidut keskitetyt toimintamallit ovat yleistyneet. Ruoka-aputoimijoiden lahjoitus- ja hävikkiruokavarastoina toimivia logistiikkakeskuksia, eli niin sanottuja hävikkiterminaaleja, on perustettu eri puolille Suomea. Keskitettyjen mallien myötä monet kunnat ovat ottaneet aiempaa suuremman vastuun alueensa ruoka-aputoiminnassa ja osallistuneet taloudellisesti sen kehittämiseen. Ruoka-avun kentällä on myös otettu käyttöön yhteinen verkkopalvelu Ruoka-apu. fi. Ruoka-aputapahtumistaan ilmoittaa palvelussa tätä kirjoittaessa reilut 380 ruoka-aputoimijaa.
Katkelma selvityksestä "Koronakriisin vaikutukset ruoka-apuun", Laihiala ja Nick 2020.
Verkostokurssin resurssit
- Kurssin fasilitoijat
- Osallistava yhteisö -hankkeen aikana toteutetuilla kursseilla oli aina paikalla vähintään kaksi fasilitoijaa.
- Erätauko-säätiön asiantuntija vastuussa Erätauko-dialogin ja -koulutuksen osalta
- Yhdellä henkilöllä oli vastuu kurssiin liittyvästä prosessista, ilmoittautumisista, aikatauluista ja tiedottamisesta.
- Paikallinen yhteyshenkilö
- Ratkaisevassa asemassa osallistujajoukon tunnistamisessa, tavoittamisessa ja houkuttelemisessa mukaan kurssille.
- Suunnitteluyhteistyö verkostokurssin sisällön räätälöimiseksi paikallisiin tarpeisiin ja verkoston tilanteeseen.
- Tilojen ja kahvitarjoilun järjestäminen / varaaminen paikan päällä.
- Muut asiantuntijat
- Paikallisten tarpeiden ja toiveiden mukaan kurssin sisältöä täydennettiin muiden asiantuntijoiden puheenvuoroilla.
- Verkostokurssin kesto
- Suositeltu kesto on 3-5 kokoontumiskertaa, yhden kerran kesto 3-8h
- Huolehditaan riittävästä tauottamisesta ja siitä, että aikaa on myös vapaalle tutustumiselle
- Mikäli kurssi toteutetaan etäyhteyksin, suositellaan enintään puolen päivän kertakokoontumisia. Koneen kautta on vaikea keskittyä koko päivää kerrallaan, eikä se ole ergonomisestikaan järkevää.
- Osallistujille maksuton
- Verkostokurssien kulut pidettiin pienenä mm. hyödyntämällä kurssipäivinä paikallisten yhteistyökumppaneiden tiloja.
- Verkostokurssien kulut katettiin hankkeen varoista. Kurssien ohjaaminen kuului fasilitoijien työaikaan.
- Aineistot ja materiaalit jaettiin sähköisinä, joten materiaalihankinnoista ei muodostunut kustannuksia.
Mitä verkostokurssi voi sisältää?
- ”Yhteisen asiakaskunnan” tarpeet ja alueellinen toimijoiden verkosto työskentelyn keskiössä
- Kokemusten ja havaintojen jakaminen, ei vertailu
- Osallistuja saa valmiudet ymmärrystä ja yhteistyötä rakentavien keskustelujen ohjaamiseen
- Tulevaisuuden muistelua muistuttava työtapa, jossa tavoitteena hyvän tulevaisuuden mahdollistaminen
- Omien toimintamahdollisuuksien ja voimavarojen ymmärtäminen ja lisääminen à jakaminen muille
- Lisätä ymmärrystä asiakasosallisuudesta ja rakentaa yhdessä keinoja sen edistämiseksi ruoka-aputyön kentällä
- Kurssilla voidaan käsitellä myös muiden toimijoiden kokemuksia, ns. hyviä käytäntöjä, ja tuoda niin myös koulutuksellista sisältöä
- Yhteisöllisyyden kokemuksen vahvistaminen, toimijoiden joukosta verkostoksi
- Tunnistaa verkostoa yhdistäviä pelisääntöjä, periaatteita, toimintatapoja
- Yhteinen kehittämishanke tai kokeilu, joka nousee toimintaympäristö tarpeesta
- Erätauko-menetelmien hyödyntäminen ja matalan kynnyksen Erätauko-koulutus
- Hyödynnetään Vantaan Yhteisen pöydän kokemuksia Yhteisönrakentaja-kursseilta (Taustaksi Yhteisen pöydän ABC-kirja)
Ketkä kutsutaan mukaan verkostokurssille?
- Paikalliset ruoka-aputoimintaa tai yhteisöllisiä ruokailuja järjestävät tahot
- Kaupungin / kunnan edustajat (esim. sosiaalipalvelut, hyvinvointipalvelut)
- Järjestöt, joiden kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä tai nähtäisiin sille mahdollisuuksia
- Seurakunnat
- Hanketoimijat ja kehittäjät (esim. ruoka-avun tai heikossa asemassa olevien palvelujen kehittäjät)
- Myös ruoka-avun vapaaehtoiset ja kokemusasiantuntijat
Verkostokurssin rakenne / teemat (kurssit räätälöidään verkoston tarpeisiin)
- Minä toimijana
- Mitä teen ruoka-avun kentällä, miten ja miksi?
- Mitä on monimuotoinen ruoka-aputoiminta?
- Me verkostona
- Mitkä toimijat muodostavat verkostomme? Puuttuuko joku?
- Verkostomme vahvuudet ja kehittämiskohteet
- Miten voisimme hyötyä yhteistyöstä arjessa?
- Verkostodialogit
- Erätauko-dialogi yhdessä valitusta teemasta. Mukaan kutsutaan kurssilaisten lisäksi muita paikallisia toimijoita, päättäjiä, asiakaskunnan edustajia ja vaikka kauppiaita laajentamaan näkökulmaa.
- Erätauko-koulutus kurssilaisille
- Asiakas verkostossa
- Mihin asiakastarpeisiin monimuotoinen ruoka-aputoiminta vastaa?
- Osallisuuden edistäminen ruoka-aputoiminnassa
- Ruoka-apuun liittyvä häpeä
- Arvot ja pelisäännöt
- Mistä asioista on hyvä sopia yhdessä verkoston kanssa?
- Mitkä ovat verkoston yhteisiä tavoitteita?
- Elintarviketurvallisuus ruoka-avussa
- Elintarvikehygienia ja omavalvonta
- Yhteistyössä Ruokaviraston kanssa
- Viestintä ja tiedottaminen
- Mitä yhteydenpitoväyliä käytämme (verkoston kesken ja ulospäin)?
- Omasta toiminnasta kertominen
- Apua tarvitsevien tavoittaminen
- Ruoka-apu.fi
- Reflektio / seurantakerta
- Mitä muutoksia on tehty ja miten sovittua on edistetty?
- Mikä jäi toteutumatta ja miksi?
- Seuraavat askeleet
Ruoka-aputoimijoiden verkostokurssit (ohjatut yhteiskehittämisen prosessit) ovat väline paikalliseen kehittämiseen. Kurssit on rakennettu yhteistyössä Yhteisen pöydän ja Erätauko-säätiön kanssa. Keväästä 2021 lähtien mukana on ollut myös ViaDia Keski-Uusimaan Yhdessä katettu -hanke.
Osallistava yhteisö -hankkeen puitteissa verkostokursseja toteutettiin seitsemän ja osallistujia kursseille oli yhteensä 133:
- Espoo tammi-lokakuu 2020
- Vantaa loka-marraskuu 2020
- Vaasa tammi-maaliskuu2021
- Tuusula ja Järvenpää tammi-maaliskuu 2021
- Helsinki (Vuosaari) helmi-toukokuu 2021
- Oulu elo-lokakuu 2021
- Vihti syys-marraskuu 2021
Kurssipalautteen mukaan osallistuminen on tukenut monimuotoisemman ruoka-aputoiminnan toteuttamista, tiivistänyt paikallista yhteistyötä ja tarjonnut uusia työvälineitä käytännön työhön ja asiakasosallisuuden vahvistamiseen.
Kansikuva
