| Innokylä

Toimintaympäristö

Toimintaympäristönä on koko Päijät-Hämeen hyvinvointialue.

Väestöennusteen mukaan yli 75-vuotiaiden osuus kasvaa Päijät-Hämeessä 29,9 prosenttia vuodesta 2022 vuoteen 2030. Vuoteen 2040 mennessä kasvu yltää 42 prosenttiin. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen strategian mukaan asukkaiden palveluiden saatavuus on turvattava, peruspalveluihin panostettava, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) työn merkitys on tunnistettava ja palveluiden tulee vastata asiakkaiden tarpeisiin. Kuntien rooli muuttui merkittävästi siirryttäessä kuntayhtymästä hyvinvointialueeksi.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen strategia ja muut asiakirjat

https://www.paijatha.fi/tietoa-hyvinvointialueesta/strategia/

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen Ikääntyneiden palveluiden ja kuntoutuksen toimialan ydintavoitteena on taata arvokas ikääntyminen omaehtoisesti, kestävästi ja laadukkaasti. Tämä edellyttää toimivan yhteistyön rakentamista ja kehittämistä, jotta yhteistyö sujuu saumattomasti.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen järjestöneuvottelukunnasta on noussut toive järjestökentän edustajien mahdollisuudesta olla mukana uusien toimintamallien suunnittelussa ja yhteiskehittämisessä sekä osaamisen vahvistamisen tarpeiden ja painopisteiden määrittämisessä. Erityisesti ennaltaehkäisevä toiminta on nykyisellään järjestöjen vahvaa toiminta-aluetta. Kaikkien alueen toimijoiden yhteinen ja yksimielinen näkemys on, että yhteistyö edesauttaa alueen elinvoiman rakentamista ja toimintaympäristön asettamiin haasteisiin vastaamista.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakas: Oikea-aikaiset, yksilöllisesti kohdennetut ennaltaehkäisevät palvelut ja raskaiden palveluiden alkamisen siirtyminen myöhempään ajankohtaan. Samankaltaisten palveluiden päällekkäisyyksien välttäminen. Asiakkaat ovat yhteisiä ja hyöty tehdystä työstä näkyy kaikille toimijoille.

Ammattilainen: Kehitystyön lähtökohdaksi on nostettu ikääntyneiden henkilöiden parissa työskentelevien sote-ammattilaisten, kuntatoimijoiden ja kolmannen sektorin toimijoiden tarve tietää ja tuntea toistensa toimintoja

Organisaatiot: Yhteiset asiakkaat, hyöty tehdystä työstä näkyy kaikille toimijoille.

Yhteiskunta: Ennaltaehkäistä ikääntyneiden väliinputoaminen palvelujärjestelmässä ja tukea ikääntyneiden kotona ja itsenäisesti arjessa pärjäämistä mahdollisimman pitkään ilman raskaiden palvelujen tarvetta. Palvelun vaikuttavuus ja kustannusten säästö.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittämisen ydinjoukko koostuu Päijät-Hämeen hyvinvointialueen TulKoti- ja TulSote-hankkeiden ikääntyneiden palveluiden kehittäjistä sekä hyvinvointialueen järjestökoordinaattorista. Lisäksi kehittämistyöryhmään on kutsuttu edustus kolmannen sektorin järjestöistä sekä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen RRP-hankkeen ikääntyneiden palveluiden kehittäjistä. Kutsumisen perusteena on toimijoiden laajat verkostot sekä monipuolinen näkemys ja pitkä kokemus työskentelystä ikääntyneiden parissa järjestöpuolella.

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on luoda tiivis yhteistyöryhmä, joka koostuu hyvinvointialueen oman tuotannon geronomeista, kolmannen sektorin edustajista sekä kuntien senioriohjaajista.

Toiminnan kautta tavoitellaan muutosta nykyiseen hyvinvointialueen toimintakulttuuriin ja pyritään madaltamaan kynnystä olemaan yhteydessä toiseen toimijaan asiakkaan asioissa, jolloin asiakkaalla on entistä parempi mahdollisuus ohjautua ennaltaehkäisevästi omaehtoisten palveluiden pariin. Toisaalta myös kolmannen sektorin toimijoiden ja kuntatoimijoiden toivotaan jatkossa tietävän ne tahot joihin voi olla asiakkaan kanssa tai luvan saatuaan asiakkaan puolesta yhteydessä. Näillä keinoin tavoitellaan hyvinvointialueen ikääntyneille oikea-aikaisia palveluita.

Toteutussuunnitelma

Toiminnan kehittämisen ryhmässä on sovittava kuka on koollekutsuja, tiedonjakaja ja yhteyshenkilö. Kehittämisen päävastuu oli hyvinvointialueen hanketyöntekijöillä. Koolle on kutsuttu sähköpostitse sekä kalenteri varauksilla. Lisäksi kehittämisestä on käyty kertomassa eri foorumeissa. Tiedonjakamisessa vastuu oli kaikilla toimijoilla, omissa verkostoissaan. Kehittäminen on pitkäjänteistä, kohtaamisia vaativaa sekä toisia toimijoita ymmärtävää ja kunnioittavaa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toiminnan kohderyhmänä ovat ikääntyneiden parissa toimivat kolmannen sektorin ja sote-alan ammattilaiset sekä kuntien edustajat.

Asiakasymmärrystä on kehittämisen alkuvaiheessa kerrytetty järjestöjen asiakkailtaan saamien palautteiden kautta. Kehittämisen edetessä ikääntyneillä henkilöillä on mahdollisuus osallistua työpajatoimintaan ja tuoda omia näkemyksiään ja toiveitaan kehittämisen tueksi. Kehittämisessä kuullaan myös hyvinvointialueen vanhusneuvostoa.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Toimintatapa tiivistää ja tekee näkyväksi järjestöjen ja sote-alan ammattilaisten tekemän yhteistyön yhteisten asiakkaiden hyväksi. Toimintatavalla on tarkoitus lisätä tietoisuutta eri toimijoiden toiminnasta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista erilaisin työskentelykeinoin, esim. ilmiöperäisen työskentelyn kautta.

Yhtenä ratkaisuna toiminnan tiivistämiselle voisi olla yksi hyvintointialueen laajuinen sekä useampi alueellinen yhteistyöryhmä. Yhteistyöryhmä voisi koostua kolmannen sektorin ja kuntien toimijoista sekä hyvinvointialueen geronomeista. Yhteistyöryhmä kokoontuu ennalta sovituin väliajoin tai tarpeen mukaan useammin. Yhteistyöryhmän vastuuna on tiedottaa toisia osallistujia omista ajankohtaisista asioista, toiminnoista ja palveluista, sekä suunnitella yhdessä tapaamisia ja tapahtumia, joiden avulla voidaan tietoisuutta jakaa myös muille perustason työntekijöille.

Yhteistyöryhmän jäsenille on luotu ajantasainen yhteystietolista kaikkien ryhmäläisten käyttöön. Tällä mahdollistetaan nopea tiedonvaihto ryhmän välillä ajankohtaisista asioista esimerkiksi sähköpostitse.

Mahdollisiin, ydinryhmän järjestämiin, laajempiin tapaamisiin ja työpajoihin voidaan kutsua suurempi ja monipuolisempi edustus sekä sote-alan (sosiaalihuolto, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito) että järjestöpuolen toimijoista huomioiden myös kuntatoimijat. Tapaamiset ja työpajat voivat olla teemallisia tai ilmiölähtöisiä ja niiden keskiössä tulee olla alueen iäkkäiden henkilöiden tarpeet ja toiveet.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin toimivuuden kannalta on hyvä rajata yhteistyöryhmän jäsenet koostumaan ikääntyneiden parissa työskentelevistä avaintyöntekijöistä. Ryhmän olisi hyvä koostua esimerkiksi kolmannen sektorin edustajista, kuntapuolen toimijoista (senioriohjaaja tms.) sekä hyvinvointialueen käytännön sote-työntekijöistä (esim. geronomi). Yhteistyöryhmän jäsenten tulee olla sitoutuneita molemminpuoliseen tiedonvaihtoon sekä jalkauttamaan saamaansa tietoa eri toimijoista myös muulle työyhteisölle. Ryhmän jäseniltä vaaditaan asiakaslähtöistä ajattelua ja ymmärrystä yhteisen vuorovaikutuksen tärkeydestä. Toiminnan keskiössä on ikääntynyt asiakas ja hänen tarpeensa.

Ryhmän toimivuuden kannalta on tärkeää, että tapaamisten vetovastuu on aina jollain taholla. Se voi olla joko kiertävästi jokaisella vuorollaan tai siihen voidaan nimetä yksi yhdyshenkilö. Ryhmän toiminnan on tarkoitus uppoutua tulevaisuudessa osaksi Hyvinvointialueen ja kuntien välistä Hyte-toimintaa, jolloin yhteyshenkilö voisi olla esimerkiksi joku näiden tahojen edustaja.

Lisäksi toiminnan toimivuuden kannalta on erityisen tärkeää, että esihenkilöt ja johto on sitoutunut kehittämistoimintaan ja näkee yhteistyöryhmän toiminnan tärkeänä osana asiakastyötä mahdollistaen ryhmän jäsenille osallistumisen yhteiseen toimintaan sekä tapaamisiin työajalla.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Yhteistyön toimivuuden ja jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että sovitaan taho(t), jonka vastuulla on kutsua suunnitteluryhmä koolle säännöllisesti. Järjestämisvastuu voi olla myös kiertävä.

Yhteistyön kannalta on tärkeää huomioida kaikki osallistujat (hyvinvointialue, kolmas sektori ja kunnat) tasavertaisina kumppaneina. Avoin, rehellinen ja toista kunnioittava keskustelu takaa parhaimman lopputuloksen.

Toimintamallia voidaan hyödyntää kaikissa asiakas- ja ikäryhmissä.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Yhteisen työskentelyn kautta on koettu, että on helpompaa yhdistää eri toimijat ja palvelut toisiinsa ja ohjata asiakas tarpeidensa mukaiseen toimintaan. Lisäksi yhteinen, avoin toiminta lisää toimijoiden välistä luottamusta. Yhteisten keskusteluiden kautta tunnistetaan erilaisten palveluiden sekä toimintojen tarpeet ja niiden kehittämistä voidaan edistää ketterästi.

Verkostoyhteistyö ikääntyneiden parissa toimivien sote-ammattilaisten ja järjestöjen välillä