Verkostoyhteistyö ikääntyneiden parissa toimivien sote-ammattilaisten ja järjestöjen välillä
Tämän toimintatavan tarkoituksena on tiivistää ikääntyneiden parissa työskentelevien sote-ammattilaisten, kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden välistä yhteistyötä ja tehdä tunnetuksi eri toimijoiden tarjoamia palveluita sekä toimintatapoja.
Toimintamallin nimi
Tämän toimintatavan tarkoituksena on tiivistää ikääntyneiden parissa työskentelevien sote-ammattilaisten, kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden välistä yhteistyötä ja tehdä tunnetuksi eri toimijoiden tarjoamia palveluita sekä toimintatapoja.
Toimintatapa tiivistää ja tekee näkyväksi järjestöjen ja sote-alan ammattilaisten tekemän yhteistyön yhteisten asiakkaiden hyväksi. Toimintatavalla on tarkoitus lisätä tietoisuutta eri toimijoiden toiminnasta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista erilaisin työskentelykeinoin, esim. ilmiöperäisen työskentelyn kautta.
Yhtenä ratkaisuna toiminnan tiivistämiselle voisi olla yksi hyvintointialueen laajuinen sekä useampi alueellinen yhteistyöryhmä. Yhteistyöryhmä voisi koostua kolmannen sektorin ja kuntien toimijoista sekä hyvinvointialueen geronomeista. Yhteistyöryhmä kokoontuu ennalta sovituin väliajoin tai tarpeen mukaan useammin. Yhteistyöryhmän vastuuna on tiedottaa toisia osallistujia omista ajankohtaisista asioista, toiminnoista ja palveluista, sekä suunnitella yhdessä tapaamisia ja tapahtumia, joiden avulla voidaan tietoisuutta jakaa myös muille perustason työntekijöille.
Yhteistyöryhmän jäsenille on luotu ajantasainen yhteystietolista kaikkien ryhmäläisten käyttöön. Tällä mahdollistetaan nopea tiedonvaihto ryhmän välillä ajankohtaisista asioista esimerkiksi sähköpostitse.
Mahdollisiin, ydinryhmän järjestämiin, laajempiin tapaamisiin ja työpajoihin voidaan kutsua suurempi ja monipuolisempi edustus sekä sote-alan (sosiaalihuolto, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito) että järjestöpuolen toimijoista huomioiden myös kuntatoimijat. Tapaamiset ja työpajat voivat olla teemallisia tai ilmiölähtöisiä ja niiden keskiössä tulee olla alueen iäkkäiden henkilöiden tarpeet ja toiveet.
Toimintaympäristönä on koko Päijät-Hämeen hyvinvointialue.
Väestöennusteen mukaan yli 75-vuotiaiden osuus kasvaa Päijät-Hämeessä 29,9 prosenttia vuodesta 2022 vuoteen 2030. Vuoteen 2040 mennessä kasvu yltää 42 prosenttiin. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen strategian mukaan asukkaiden palveluiden saatavuus on turvattava, peruspalveluihin panostettava, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) työn merkitys on tunnistettava ja palveluiden tulee vastata asiakkaiden tarpeisiin. Kuntien rooli muuttui merkittävästi siirryttäessä kuntayhtymästä hyvinvointialueeksi.
Toiminnan kohderyhmänä ovat ikääntyneiden parissa toimivat kolmannen sektorin ja sote-alan ammattilaiset sekä kuntien edustajat.
Asiakasymmärrystä on kehittämisen alkuvaiheessa kerrytetty järjestöjen asiakkailtaan saamien palautteiden kautta. Kehittämisen edetessä ikääntyneillä henkilöillä on mahdollisuus osallistua työpajatoimintaan ja tuoda omia näkemyksiään ja toiveitaan kehittämisen tueksi. Kehittämisessä kuullaan myös hyvinvointialueen vanhusneuvostoa.
Toimintamallin toimivuuden kannalta on hyvä rajata yhteistyöryhmän jäsenet koostumaan ikääntyneiden parissa työskentelevistä avaintyöntekijöistä. Ryhmän olisi hyvä koostua esimerkiksi kolmannen sektorin edustajista, kuntapuolen toimijoista (senioriohjaaja tms.) sekä hyvinvointialueen käytännön sote-työntekijöistä (esim. geronomi). Yhteistyöryhmän jäsenten tulee olla sitoutuneita molemminpuoliseen tiedonvaihtoon sekä jalkauttamaan saamaansa tietoa eri toimijoista myös muulle työyhteisölle. Ryhmän jäseniltä vaaditaan asiakaslähtöistä ajattelua ja ymmärrystä yhteisen vuorovaikutuksen tärkeydestä. Toiminnan keskiössä on ikääntynyt asiakas ja hänen tarpeensa.
Ryhmän toimivuuden kannalta on tärkeää, että tapaamisten vetovastuu on aina jollain taholla. Se voi olla joko kiertävästi jokaisella vuorollaan tai siihen voidaan nimetä yksi yhdyshenkilö. Ryhmän toiminnan on tarkoitus uppoutua tulevaisuudessa osaksi Hyvinvointialueen ja kuntien välistä Hyte-toimintaa, jolloin yhteyshenkilö voisi olla esimerkiksi joku näiden tahojen edustaja.
Lisäksi toiminnan toimivuuden kannalta on erityisen tärkeää, että esihenkilöt ja johto on sitoutunut kehittämistoimintaan ja näkee yhteistyöryhmän toiminnan tärkeänä osana asiakastyötä mahdollistaen ryhmän jäsenille osallistumisen yhteiseen toimintaan sekä tapaamisiin työajalla.
Yhteisen työskentelyn kautta on koettu, että on helpompaa yhdistää eri toimijat ja palvelut toisiinsa ja ohjata asiakas tarpeidensa mukaiseen toimintaan. Lisäksi yhteinen, avoin toiminta lisää toimijoiden välistä luottamusta. Yhteisten keskusteluiden kautta tunnistetaan erilaisten palveluiden sekä toimintojen tarpeet ja niiden kehittämistä voidaan edistää ketterästi.
Kansikuva
