Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Vertaisryhmätoiminta jälkihuollossa oleville vanhemmille ja vanhemmaksi tuleville

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Vertaisryhmätoiminta lastensuojelun jälkihuoltoon oikeutetuille vanhemmille sekä heidän lapsilleen ja vielä lasta odottaville, tuleville vanhemmille. Mallissa kuvataan toimintaperiaatteita, jotka auttavat suunnittelemaan ja toteuttamaan vertaisryhmätoimintaa. 

Toimintaympäristö **

Lastensuojelun jälkihuolto on yksilöllistä ja kokonaisvaltaista tukea lapselle tai nuorelle sijaishuollon päättymisen jälkeen. Jälkihuollon tavoitteena ja tarkoituksena on tukea lapsen kotiutumista sekä tarjota tukea aikuistuvalle nuorelle riittävien valmiuksien saavuttamiseksi itsenäisen elämään.

Lastensuojelun jälkihuollon ikärajaa on nostettu lakimuutoksella 21 ikävuodesta 25 ikävuoteen 1.1.2020 alkaen, mikä on laajentanut jälkihuoltoon oikeutettujen nuorten määrää merkittävästi. Nuorten tuen aika asettaa sosiaalityölle ja muille palveluille uusia haasteita, sillä nuorten tarpeet muuttuvat iän myötä. Nykyinen lastensuojelun lainsäädäntö ja palvelujärjestelmä eivät huomioi riittävästi nuoria, jotka ovat tulossa vanhemmiksi. Tarvitaan uudenlaisia toimintatapoja vanhemmuuden tueksi esimerkiksi tarjoamalla vertaisryhmätoimintaa. 

Lastensuojelun jälkihuoltoon on subjektiivinen oikeus. Lastensuojelun jälkihuollon sisältö ei ole nykyisellään riittävän selkeä. Jälkihuolto ei ole tarjonnut vanhemmuuden tukea systemaattisesti. Vanhemmuuden tuki ei ole lastensuojelun jälkihuollon erityisosaamisaluetta, ja siksi on tärkeää rakentaa vanhemmuuden ympärille  tukea muiden yhteistyötahojen, kuten perhekeskuksen, neuvolan ja järjestöjen kanssa.

Tässä mallissa kuvataan vertaistoimintaa, joka voidaan toteuttaa yhdessä monialaisen verkoston ja vanhempien itsensä kanssa.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Ryhmätoiminta on parhaimmillaan lastensuojelun tarvetta ehkäisevää, vähentää ylisukupolvista huono-osaisuutta ja vahvistaa tasapainoista vanhemmuutta. Toimii leimaamattomasti niin, ettei jälkihuollossa olevan vanhemman lasta tarvitse ilman erityistä syytä ottaa lastensuojelun asiakkuuteen.

Äänekoskella on toiminut vertais- ja kehittäjäryhmä lastensuojelun jälkihuollossa oleville vanhemmille, yhteistyössä Pesäpuu ry:n UP2US-hankkeen ja Äänekosken jälkihuollon työntekijöiden kanssa. Ryhmään osallistuneille vanhemmille toiminta oli antanut heiltä saadun palautteen mukaan paljon. He olivat saaneet mm. uusia merkityksellisiä ihmissuhteita, vertaistukea, turvallisen tilan oman vanhemmuuden tarkasteluun, tukea koulutus- ja työelämään siirtymisessä äitiys- ja isyyslomien jälkeen, sekä mahdollisuuden osallisuuteen palvelujen kehittämisen näkökulmasta. Toiminnan aikana perheiden lastensuojelutarpeet vähenivät tai loppuivat kokonaan. Ryhmä avarsi heidän kanssaan työskennelleiden ammattilaisten ajattelua ja ymmärrystä siitä, miten tärkeää tämän asian äärelle pysähtyminen on. Lisää tarkemmin aiheesta Nuorten osallisuus ja kokemusasiantuntijuus ennen, nyt ja tulevaisuudessa -raportti - Pesäpuu (pesapuu.fi)

 

 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kehitystyön lähtökohtana on ollut nuorten vanhempien osallisuuden lisääminen sekä tukeminen tarjoamalla matalankynnyksen palvelua vertaisryhmätoiminnan kautta.

Lähtökohtana YEE-hankkeessa on jo ennen paikallista työtä etsitty yhteistyön mahdollisuuksia vanhemmuuden tuen kysymyksiin. Yhteistyön paikkoja on etsitty esimerkiksi THL:n kautta nostamalla lastensuojelun jälkihuollon vanhemmuus ja ryhmät keskusteluun valtakunnallisessa perhekeskusverkoston kokouksessa keväällä 2022. Verkostokokouksen perusteella vanhemmuusryhmiä tälle kohderyhmälle matalalla kynnyksellä ei juuri ole. Myönteisyyttä aiheen käsittelylle kuitenkin on, ja kohderyhmä nähdään tärkeänä.

Myös paikallisella tasolla on havaittu, että jälkihuollossa oleville perheellisille tai perhettä perustaville nuorille aikuisille ei ole olemassa olevaa palvelu- ja asiakaspolkua alueella, ja tähän kehittämisen haasteeseen on oikea-aikaista tarttua. Jälkihuollossa olevat nuoret aikuiset ovat koko perhekeskuksen läpileikkaava ryhmä.

Olemassa olevia vauva- ja lapsiperheiden palveluita ovat esimerkiksi; äitiysneuvola, äitiyspoliklinikka, sosiaaliohjaus ja/tai perhetyön tukikäynnit raskaana olevalle, lastenneuvola, perhetyö, lapsiperheheiden kotipalvelu (tärkeä matalan kynnyksen varhainen tuki), pikkulapsipsykiatria, HAL-poliklinikka, sairaalan sosiaalityö, päihdepalvelut, päihdepsykiatrian poliklinikka, psykiatrian poliklinikka, psykiatrian tehostettu avohoito-osastot, ensikoti ja perhekuntoutus.

Paikallisella tasolla on noussut esiin jälkihuollossa olevien nuorten vanhempien tarpeet ja se, miten heitä voitaisiin huomioida matalalla kynnyksellä ilman lastensuojelun jälkihuollon asiakkuuden leimaa. Jälkihuollossa tulisi kiinnittää erityistä huomiota nuoren traumataustaan, sijaishuoltoon ja siihen liittyviin tapahtumiin. Jälkihuollossa olevan nuoren oman elämän läpikäyminen raskauden aikana ja lapsen syntymän jälkeen voisi toimia terapeuttisena työskentelynä ja ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä. Jälkihuollossa olevan nuoren elämänkaari voi olla hyvin moninainen, mikä heijastuu raskauteen ja vauvan elämään. 

Raskausajan ja pikkulapsiajan teemoja ja palveluiden kehittämistarvetta on nostettu esiin jo jälkihuollon VIP-raportissa. Kannattaa lukea! https://www.julkari.fi/handle/10024/140573

 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Vertaisryhmätoiminnan toteutumiseksi tarvitaan joukko innostuneita yhteistyötahoja sekä vastuutaho, jolla on pääasiallinen vastuu toiminnan koordinoinnista. Tällaisia yhteistyötahoja hyvinvointialueilla voivat olla esimerkiksi lastensuojelun jälkihuolto, aikuissosiaalityö, erilaiset hankkeet sekä kolmas sektori.

 

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena nuorten tarpeisiin vastaavien, integroitujen palvelu- ja toimintamallien kehittäminen.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Lastensuojelun jälkihuollon nuoret tulevat ikätovereitaan aikaisemmin vanhemmiksi. Heino ja Johnson (2010) ovat tutkineet vuoden 2006 rekisteritietoja ja havainneet, että huostassa olleiden nuorten aikuisten perheasema on näiden rekisteritietojen perusteella selvästi erilainen kuin väestön samanikäisten asema. Kaikista alle 20-vuotiaista nuorista suurin osa asui vielä vanhempiensa kanssa, kun huostassa olleista näin asui vain noin viidennes. Lisäksi huostassa olleet nuoret aikuiset solmivat parisuhteen tai asuivat oman lapsensa kanssa muita ikätovereita nuorempana. Joka neljäs 24-vuotiaista huostassa olleista nuorista asui lapsensa kanssa. (Heino & Johnson 2010, 278–279.) Myös Kääriälä (2020) toteaa omassa väitöstutkimuksessaan, että Pohjoismaissa asuvat, sijoitettuna olleet nuoret ovat ikätovereihinsa verrattuna korkeammassa riskissä tulla nuorella iällä vanhemmiksi. Erityisesti sijoitettuna olleet nuoret tytöt saavat ikätovereihinsa verrattuna aikaisemmin oman lapsen. (Kääriälä 2020, 52–53.)

On tärkeää, että samankaltaisia kokemuksia omaavat ihmiset, tässä tilanteessa lastensuojelun sijoituksen kokeneet nuoret, voivat saada vertaistukea ja keskustella vertaisten kanssa ammattilaisten tuella turvallisesti. Monella lastensuojelun kokeneella nuorella ei ole peilauspintaa omasta lapsuudesta vanhemmuudesta ja perhe-elämästä.  Vanhempana olon rooli sekä käytännöt tulee nuoren rakentaa omalta pohjalta peilaten tätä ympäristöön ja muihin malleihin. Ryhmätoiminnassa on tärkeää antaa tilaa keskustelulle omasta vanhemmuudesta sekä vanhemmuuteen kasvamisesta, omista arvoista ja kokemuksista.

Ratkaisun perusidea **

Tukea vanhemmuuteen vertaisryhmätoiminta on tarkoitettu lastensuojelun jälkihuollossa oleville nuorille vanhemmille sekä heidän lapsilleen ja vielä lasta odottaville, tuleville vanhemmille. Ryhmässä on mahdollisuus tavata samassa tilanteessa olevia nuoria aikuisia, keskustella yhteisesti sovituista teemoista vanhemmuuteen sekä jälkihuoltoon liittyen. Toiminta perustuu avoimuuteen, osallistujien keskinäiseen kunnioitukseen sekä luottamuksellisuuteen. Osallistujien turvallisuuden tunteen vuoksi ryhmä on suljettu. Toiminta on osallistujille maksutonta.

Vertaisryhmätoiminta jälkihuollossa oleville nuorille vanhemmille vahvistaa saatavilla olevia ennalta ehkäiseviä palveluita, kuten neuvolatoiminnan ja lapsiperhesosiaalityön palveluita. Ryhmätoiminta nuorille vanhemmille voidaan liittää tulevaisuudessa hyvinvointialueille osaksi lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistukirakennetta.

Mallissa on kuvattu vertaisryhmätoiminnan suunnittelu ja toteutus. Malli tarjoaa eväät ryhmätoiminnan toteuttamiseksi. Mallin runko on kehitetty yhteistyössä Seinäjoen kaupungin perhekeskustoiminnan koordinaattorin ja perhetyön, Pesäpuun sekä Oivaltajat ja YEE -hankkeen kanssa. Mallin suunnitteluun sekä valmisteluun on perehdytty huolellisesti, mutta sen toimivuutta ei ole kokeiltu käytännössä 18.11.2022 mennessä.

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Vertaisryhmätoiminnan toteuttamiseksi tarvitaan rakenteita sekä sitoutuneita toimijoita. Lisäksi tarvitaan tilat, henkilöstöresurssia, mahdollisuus tarjoilujen järjestämiseen sekä taloudellista tukea nuorille matkakuluihin. Vähävaraisuus ei saa olla esteenä osallisuuteen.

Vertaisryhmätoiminnan toteutumiseksi tarvitaan joukko innostuneita yhteistyötahoja sekä vastuutaho, jolla on pääasiallinen vastuu toiminnan koordinoinnista. Tällaisia yhteistyötahoja hyvinvointialueilla voivat olla esimerkiksi lastensuojelun jälkihuolto, aikuissosiaalityö, perhekeskus, neuvola, erilaiset hankkeet sekä kolmas sektori.

Tarkemmin etusivun liitteessä.

 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Toteutuksessa huomioitava erilaiset perheet, kuten yksihuoltajavanhemmat, sukupuolten tasa-arvoisuus ja yhdenvertaisuus osallisuuteen.

Vertaisryhmätapaamisilla on selkeä runko ja etukäteen suunniteltu teema, jota käsitellään. Käsiteltävät teemat ovat nuorilähtöisiä ja nuorten toiveen mukaisia. Joustetaan tarvittaessa. Ensimmäisellä tapaamisella laaditaan ryhmän yhteiset säännöt siitä, miten ryhmässä toimitaan, luottamuksellisuus ym. Vertaisryhmätapaamisilla tarvitaan riittävästi ohjaajia erilaisissa tehtävissä, esimerkiksi ohjaaja, joka vastaa keskustelun aiheista, ja ohjaaja, joka huolehtii ryhmän muusta hyvinvoinnista. Lisäksi tapaamisilla tulee varautua lastenhoidon järjestämiseen. Lapset voivat olla mukana tapaamisilla, mutta joskus on hyvä varata aikaa siihen, että vanhemmat voivat olla hetken vertaistensa kanssa. Jo 3-vuotias lapsi ymmärtää puhetta, lasten ei ole hyvä olla kuulemassa kaikkea keskustelua. Lastenhoidossa voidaan käyttää apuna kolmatta sektoria esimerkiksi MLL tai opiskelijoita.

Tapaamispaikkaa etsittäessä tulee huomioida paikan saavutettavuus, ryhmätilojen turvallisuus sekä neutraalius. Lastensuojeluun liittyvä paikka ei ole välttämättä neutraali nuorten mielestä. 

Malli on rakennettu lastensuojelun jälkihuollossa oleville vanhemmille 16-25-vuotiaille ryhmädynamiikka huomioiden, mutta tätä voidaan soveltaa myös muille ikäryhmille.

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Mallia ei ole kokeiltu käytännössä 18.11.2022 mennessä. Toimintaa voidaan arvioida yhteistyötoimijoita kuullen sekä yhdessä ryhmiin osallistuvien vanhempien kanssa.