Vertaisryhmätoiminta jälkihuollossa oleville vanhemmille ja vanhemmaksi tuleville

Vertaisryhmätoiminta lastensuojelun jälkihuoltoon oikeutetuille vanhemmille sekä heidän lapsilleen ja vielä lasta odottaville, tuleville vanhemmille. Mallissa kuvataan toimintaperiaatteita, jotka auttavat suunnittelemaan ja toteuttamaan vertaisryhmätoimintaa. 

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Vertaisryhmätoiminta jälkihuollossa oleville vanhemmille ja vanhemmaksi tuleville
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Vertaisryhmätoiminta lastensuojelun jälkihuoltoon oikeutetuille vanhemmille sekä heidän lapsilleen ja vielä lasta odottaville, tuleville vanhemmille. Mallissa kuvataan toimintaperiaatteita, jotka auttavat suunnittelemaan ja toteuttamaan vertaisryhmätoimintaa. 

Toteutuspaikka
Suunniteltu Etelä-Pohjanmaalla, hyödynnettävissä valtakunnallisesti.
Paikkakunta tai maakunta
Valtakunnallinen
Toimintamallin rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)
Kunta
Liitteet ja linkit

Tekijä

Sari Sauramäki

Luotu

18.11.2022

Viimeksi muokattu

07.12.2022
Ratkaisun perusidea **

Tukea vanhemmuuteen vertaisryhmätoiminta on tarkoitettu lastensuojelun jälkihuollossa oleville nuorille vanhemmille sekä heidän lapsilleen ja vielä lasta odottaville, tuleville vanhemmille. Ryhmässä on mahdollisuus tavata samassa tilanteessa olevia nuoria aikuisia, keskustella yhteisesti sovituista teemoista vanhemmuuteen sekä jälkihuoltoon liittyen. Toiminta perustuu avoimuuteen, osallistujien keskinäiseen kunnioitukseen sekä luottamuksellisuuteen. Osallistujien turvallisuuden tunteen vuoksi ryhmä on suljettu. Toiminta on osallistujille maksutonta.

Vertaisryhmätoiminta jälkihuollossa oleville nuorille vanhemmille vahvistaa saatavilla olevia ennalta ehkäiseviä palveluita, kuten neuvolatoiminnan ja lapsiperhesosiaalityön palveluita. Ryhmätoiminta nuorille vanhemmille voidaan liittää tulevaisuudessa hyvinvointialueille osaksi lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistukirakennetta.

Mallissa on kuvattu vertaisryhmätoiminnan suunnittelu ja toteutus. Malli tarjoaa eväät ryhmätoiminnan toteuttamiseksi. Mallin runko on kehitetty yhteistyössä Seinäjoen kaupungin perhekeskustoiminnan koordinaattorin ja perhetyön, Pesäpuun sekä Oivaltajat ja YEE -hankkeen kanssa. Mallin suunnitteluun sekä valmisteluun on perehdytty huolellisesti, mutta sen toimivuutta ei ole kokeiltu käytännössä 18.11.2022 mennessä.

 

Toimintaympäristö **

Lastensuojelun jälkihuolto on yksilöllistä ja kokonaisvaltaista tukea lapselle tai nuorelle sijaishuollon päättymisen jälkeen. Jälkihuollon tavoitteena ja tarkoituksena on tukea lapsen kotiutumista sekä tarjota tukea aikuistuvalle nuorelle riittävien valmiuksien saavuttamiseksi itsenäisen elämään.

Lastensuojelun jälkihuollon ikärajaa on nostettu lakimuutoksella 21 ikävuodesta 25 ikävuoteen 1.1.2020 alkaen, mikä on laajentanut jälkihuoltoon oikeutettujen nuorten määrää merkittävästi. Nuorten tuen aika asettaa sosiaalityölle ja muille palveluille uusia haasteita, sillä nuorten tarpeet muuttuvat iän myötä. Nykyinen lastensuojelun lainsäädäntö ja palvelujärjestelmä eivät huomioi riittävästi nuoria, jotka ovat tulossa vanhemmiksi. Tarvitaan uudenlaisia toimintatapoja vanhemmuuden tueksi esimerkiksi tarjoamalla vertaisryhmätoimintaa. 

Lastensuojelun jälkihuoltoon on subjektiivinen oikeus. Lastensuojelun jälkihuollon sisältö ei ole nykyisellään riittävän selkeä. Jälkihuolto ei ole tarjonnut vanhemmuuden tukea systemaattisesti. Vanhemmuuden tuki ei ole lastensuojelun jälkihuollon erityisosaamisaluetta, ja siksi on tärkeää rakentaa vanhemmuuden ympärille  tukea muiden yhteistyötahojen, kuten perhekeskuksen, neuvolan ja järjestöjen kanssa.

Tässä mallissa kuvataan vertaistoimintaa, joka voidaan toteuttaa yhdessä monialaisen verkoston ja vanhempien itsensä kanssa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Lastensuojelun jälkihuollon nuoret tulevat ikätovereitaan aikaisemmin vanhemmiksi. Heino ja Johnson (2010) ovat tutkineet vuoden 2006 rekisteritietoja ja havainneet, että huostassa olleiden nuorten aikuisten perheasema on näiden rekisteritietojen perusteella selvästi erilainen kuin väestön samanikäisten asema. Kaikista alle 20-vuotiaista nuorista suurin osa asui vielä vanhempiensa kanssa, kun huostassa olleista näin asui vain noin viidennes. Lisäksi huostassa olleet nuoret aikuiset solmivat parisuhteen tai asuivat oman lapsensa kanssa muita ikätovereita nuorempana. Joka neljäs 24-vuotiaista huostassa olleista nuorista asui lapsensa kanssa. (Heino & Johnson 2010, 278–279.) Myös Kääriälä (2020) toteaa omassa väitöstutkimuksessaan, että Pohjoismaissa asuvat, sijoitettuna olleet nuoret ovat ikätovereihinsa verrattuna korkeammassa riskissä tulla nuorella iällä vanhemmiksi. Erityisesti sijoitettuna olleet nuoret tytöt saavat ikätovereihinsa verrattuna aikaisemmin oman lapsen. (Kääriälä 2020, 52–53.)

On tärkeää, että samankaltaisia kokemuksia omaavat ihmiset, tässä tilanteessa lastensuojelun sijoituksen kokeneet nuoret, voivat saada vertaistukea ja keskustella vertaisten kanssa ammattilaisten tuella turvallisesti. Monella lastensuojelun kokeneella nuorella ei ole peilauspintaa omasta lapsuudesta vanhemmuudesta ja perhe-elämästä.  Vanhempana olon rooli sekä käytännöt tulee nuoren rakentaa omalta pohjalta peilaten tätä ympäristöön ja muihin malleihin. Ryhmätoiminnassa on tärkeää antaa tilaa keskustelulle omasta vanhemmuudesta sekä vanhemmuuteen kasvamisesta, omista arvoista ja kokemuksista.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Vertaisryhmätoiminnan toteuttamiseksi tarvitaan rakenteita sekä sitoutuneita toimijoita. Lisäksi tarvitaan tilat, henkilöstöresurssia, mahdollisuus tarjoilujen järjestämiseen sekä taloudellista tukea nuorille matkakuluihin. Vähävaraisuus ei saa olla esteenä osallisuuteen.

Vertaisryhmätoiminnan toteutumiseksi tarvitaan joukko innostuneita yhteistyötahoja sekä vastuutaho, jolla on pääasiallinen vastuu toiminnan koordinoinnista. Tällaisia yhteistyötahoja hyvinvointialueilla voivat olla esimerkiksi lastensuojelun jälkihuolto, aikuissosiaalityö, erilaiset hankkeet sekä kolmas sektori.

Tarkemmin etusivun liitteessä.

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Mallia ei ole kokeiltu käytännössä 18.11.2022 mennessä. Toimintaa voidaan arvioida yhteistyötoimijoita kuullen sekä yhdessä ryhmiin osallistuvien vanhempien kanssa.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Toteutuksessa huomioitava erilaiset perheet, kuten yksihuoltajavanhemmat, sukupuolten tasa-arvoisuus ja yhdenvertaisuus osallisuuteen.

Vertaisryhmätapaamisilla on selkeä runko ja etukäteen suunniteltu teema, jota käsitellään. Käsiteltävät teemat ovat nuorilähtöisiä ja nuorten toiveen mukaisia. Joustetaan tarvittaessa. Ensimmäisellä tapaamisella laaditaan ryhmän yhteiset säännöt siitä, miten ryhmässä toimitaan, luottamuksellisuus ym. Vertaisryhmätapaamisilla tarvitaan riittävästi ohjaajia erilaisissa tehtävissä, esimerkiksi ohjaaja, joka vastaa keskustelun aiheista, ja ohjaaja, joka huolehtii ryhmän muusta hyvinvoinnista. Lisäksi tapaamisilla tulee varautua lastenhoidon järjestämiseen. Lapset voivat olla mukana tapaamisilla, mutta joskus on hyvä varata aikaa siihen, että vanhemmat voivat olla hetken vertaistensa kanssa. Jo 3-vuotias lapsi ymmärtää puhetta, lasten ei ole hyvä olla kuulemassa kaikkea keskustelua. Lastenhoidossa voidaan käyttää apuna kolmatta sektoria esimerkiksi MLL tai opiskelijoita.

Tapaamispaikkaa etsittäessä tulee huomioida paikan saavutettavuus, ryhmätilojen turvallisuus sekä neutraalius. Lastensuojeluun liittyvä paikka ei ole välttämättä neutraali nuorten mielestä. 

Malli on rakennettu lastensuojelun jälkihuollossa oleville vanhemmille 16-25-vuotiaille ryhmädynamiikka huomioiden, mutta tätä voidaan soveltaa myös muille ikäryhmille.

 

Kehittämisen vaihe

icon/bulb Created with Sketch. Kehitteillä