| Innokylä

Toimintaympäristö

Vammaisten työllistymisen lisääminen on yksi tärkeä yhteinen tavoite. Työllistymisen myötä toteutuu vammaisten yhteiskuntaosallisuus YK:n ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuslain mukaisesti.

Työhönvalmennuksen vertaisvalmentajatoiminta kehitettiin STM:n OTE Kärkihankekokonaisuudessa vuosina 2017-2018 Pähee OTE-hankkeessa Päijät-Hämeessä.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Vertaisvalmentajatoiminnalla ratkaistaan asiakasosallisuutta julkisten palvelujen osaamispääomana. Samalla edistetään asiakkaiden työllistymisen mahdollisuuksia oman organisaation toimesta. Toiminnalla tuotetaan mahdollisimman saavutettavaa ja vaikuttavaa palvelua.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakkaan tarpeet ovat oikean osallisuuden ja työllistymisen näkökulmat (vertaisvalmentajalle).
Asiakkaan tarpeina on matalan kynnyksen palvelu työelämän tukeen (kokemusasiantuntijuus ammattilaisen tuen rinnalle).

Ammattilaiselle tarpeita ovat ajantasaisen ammattilaisen ja työnjakamisen näkökulmat.

Organisaatiolle toiminta tuottaa vastinetta resurssi- ja imagotarpeelle sekä palvelukehittämisen tarpeelle.

Yhteiskunnallista työllistymisen, talouden ja yhteiskuntaosallisuuden sekä eriarvoistumisen vähenemisen näkökulmatarpeet.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Pähee OTE-hankeaikana hankevetäjä ja kaksi hanketyöntekijää sekä lisähanketyöntekijä käytännön kokeiluun. Hanketyöntekijät yhdistettynä päiväaikaisen toiminnan työhönvalmennuksen työhönvalmentajiin ja asiakkaisiin. Asiakkaiden ja henkilöstön yhteiskoulutus Kehitysvammaliitto 2018.
Hankkeen lopussa eri toimialoja ja toimijoita sitoutettiin toimintaan konsensussopimuksella.

Hankkeen jälkeen PHHYKY:n (Päijät-Hämeen hyvinvointialue) työhönvalmentajat ja koulutetut asiakkaat sekä päiväaikaisen toiminnan sisäinen koordinaattori ja työhönvalmennuksen esihenkilö sekä palveluesihenkilö.

Yhteiskehittäminen perustuu tarpeeseen lisätä volyymia ja vaikuttavuutta työhönvalmennuspalvelussa ja samalla tuottaa palvelua osallisuutta ja työllistymistä edistävän toiminnan valtakunnallisia laatukriteerejä noudattaen lisäämällä asiakasosallisuutta.

Tavoiteltu muutos

Mallilla tavoitellaan työhönvalmennuspalvelun resurssin ja palvelumenetelmien täydentymistä.

Tavoitteena on palvelun vaikuttavuuden lisääntyminen asiakastyytyväisyytenä ja asiakkaiden työllistymisenä ja työssä pysymisenä.

Vammaisten inkluusion toteutumisen lisääntyminen (asiakas toteuttaa palvelua henkilöstön rinnalla ja Lahden Palvelutorilla yhteistoiminta-alustassa).

Muutoksen mittaaminen

Vertaisvalmentajasopimukset > lukumäärä sekä toimintaan käytettävissä oleva talousseuranta.

Työnkuvat - työhönvalmentajien työn parempi kohdentuminen vaativiin tehtäviin > työaikaseuranta/Wepropol-kysely.

Vertaisvalmentajien työtyytyväisyys > kysely

Asiakastyytyväisyyskysely > asiakkaat ja työnantaja.

Lahden Palvelutorilla vertaisvalmentajan luona käynnit > seuranta.

Toteutussuunnitelma

Vertaisvalmentajakoulutus (jatkumo).

Tiimitapaamiset (motivaation herättäminen ja ylläpitäminen).

Viestintä (some, lehdistö, Hyvät Käytännöt), muille tutuksi ja oma motivaatio.

Jatkuva arviointi ja tarvittava kehittäminen.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Vammaispalvelujen työhönvalmennuksen asiakkaat, joilla omakohtaista kokemusta työn hakemisesta tai työllistymisestä.

Asiakkaat ovat saaneet yhteiskoulutuksen työhönvalmentajien kanssa tehtävään. Vertaisvalmentajilla on säännöllisiä yhteiskokoontumisia ja lisäkoulutuksia sekä yhteinen viestintäkanava.

Vertaisvalmentajatyöparit ovat työhönvalmennustiimin jäseniä ja osallistuvat tiimikokouksiin yhdessä työhönvalmentajaparin ja toiminnan esihenkilön kanssa (kokoontuminen Lahden Palvelutorilla / Teams-yhteydellä).

Vertaisvalmentajatyöparit ovat jatkokouluttajina työhönvalmentajien ja koordinaattorin kanssa seuraavissa vertaisvalmentajakoulutuksissa.

Vertaisvalmentajia työskentelee myös työhönvalmennuksen palvelun palkkiolla erillisissä yksittäisissä työtehtävissä (työparit ovat kiinteämmin työhönvalmentajan kanssa jatkuvasti ja eri yhdistelmätehtävissä työskenteleviä). Vertaisvalmentajia työskentelee myös Lahden Palvelutorilla työhönvalmennuksen sekä Palvelutorin eri tehtävissä.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Työhönvalmennuksen vertaisvalmentaja ja erityisesti työhönvalmentajan vertaisvalmentajatyöparityöskentely työhönvalmennuksen palvelutoiminnan tuotannon yksi toimintamuoto.

Pähee OTE-hankkeen vertaisvalmentajamallia on jatkokehitetty työparityöskentelyksi työhönvalmentajan kanssa. Jokaisella työhönvalmentajalla on nimetty työpari vertaisvalmentajista, joka osallistuu myös työhönvalmennuksen tiimitapaamisiin henkilöstön osana.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Pähee OTE-hankkeessa 2017-2018 vertaisvalmentajamalli hyväksyttiin eri toimijoiden yhteisellä konsensussopimuksella jatkossa käytettäväksi toimintamalliksi.

Kehittämistyö on tehty olemassa olevalla henkilöstöllä lähijohtamisen ja tiimityöskentelyn tuloksena. Hanketyöntekijä on ollut toiminnan lähiesimies hankkeen jälkeen ja yksi työhönvalmentajista oli hankeaikana perehtynyt mallin käytännön kokeilupilottiin. Rahaa malli on saanut talousarvioon hankkeen myötä tietyn vuosittaisen osuuden toimialalle. Käytännössä mallin viestintään sisään ja ulospäin on panostettu omalla osaamisella.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin käyttöönotto ja soveltaminen vaatii ennen kaikkea asennetta ja pitkäjännitteisyyttä. Työntekijöiden motivointi ja mahdollistaminen ottamaan työpariksi asiakas ja luottaa hänelle tehtäviä ja valtaa. Myös organisaation tulee olla valmis mahdollistamaan ja hyväksymään sekä tahtomaan asiakasosaamisen palvelutuotantoon. Asiakaskunnan ajattelutavan (myös heidän tuettavien asiakkaiden) muuttuminen osaksi oikeaa palvelutuotantoa on pidempikestoinen prosessi.

Toiminta on sovellettavissa moniin eri kohderyhmiin ja toimintaympäristöihin.

Toimintaa suunnitellessa kannattaa jo lähtökohtaisesti miettiä, olisiko suoraan (tunti)palkkaaminen palkkiota parempi vaihtoehto. Oikeaa työparityöskentelyä kannattaa ohjata ja vaalia koko ajan sekä yhteismuotoilla tarpeisiin vastaavaksi käyttöönoton jälkeen.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Koulutettu 22 hlö (v. 2018) ja 5 hlö (2020), osa alkuperäisistä koulutetuista motivaation/osaamisen takia vielä työllistymättä (osallistuvat vertaistoimintaan). Koulutuksen sisällöt ja toiminnan kuvaukset tärkeitä alussa viestiä oikein ja motivoida sekä valita kohderyhmä oikein.

Palkkiolla työskennellyt 6 hlö (2018), 14 hlö (2019) ja 6 hlö 1-5/2020, loppuvuodesta 2020 tilastointi kesken (lisääntynyt). Vuonna 2020 koko määräraha tulee käytettyä (vaikkakin korona).

Työhönvalmentajat arvioineet toiminnan asteikolla 1-10 (2/2020): alkuperäisen mallin toimivuuden ja uskon malliin ka. 7,2 ja mallin jatkotoimivuuden ja uskon malliin ka. 8,8.

Vertaisvalmentajat ovat haastattelujen kautta kertoneet, kokeneensa voimaantuvansa tukiessaan vertaisiaan ja olemalla aidosti, oikeasti tarpeellisia oman toiminnan tuottajia. Upeasti he ovat ottaantuneet koronankin myötä uusiin toimintatapoihin Facebook-livelähetykset (The Osaaja Työssään - Facessa) ja ulkoiluta vertaisvalmentajaa tyyppisillä vertaiskeskustelu-ulkoiluilla. Erityisen hienoa on heidän työskentelynsä myös Lahden Palvelutori-monitoimija-alustalla kaikkien ihmisten keskellä (ei vain vammaisten vertaisten kesken omissa toimipaikoissa tavaten).

Vertaisvalmentaja, työhönvalmennus