Vipinän treenikassi - osallistava liikuntamalli kehitysvammaisten ihmisten kotiyhteisöön

Vipinän treenikassi on luotu aktiivisuuden ja liikkumisen ohjauksen tueksi kehitysvammaisten ihmisten kotiyhteisöjen ohjaajille. Toimintamallissa on opas, toimintatuokioita, liikuntavinkkejä ja käyttäytymisen muutoksen prosessin kuvaus.

Oivalla ja ymmärrä

Toimintaympäristö

Jokaisella ihmisellä on itsemääräämisoikeus itseään koskeviin asioihin. Kehitysvamma-alalla itsemääräämisoikeus voi toteutua rakentavasti vain, jos kehitysvammaista ihmistä kuunnellaan aidosti ja hän saa päätöksiinsä tukea. Liikkumisen tarve tai liikkumattomuuden toive ovat hankkeessa saadun tiedon perusteella asioita, joihin kotiyhteisöjen ohjaajat voivat vaikuttaa tuetun päätöksenteon keinoin. Liikkumattomuus on tutkimuksien mukaan suuri terveydellinen riski, ja tästä suuri vastuu on kehitysvammaisten ihmisten kotiyhteisöjen ammattilaisilla.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Kehitysvammaiset ihmiset eivät liiku riittävästi. Arviolta vain kolmasosa kehitysvammaisista ihmisistä liikkuu terveysliikuntasuositusten minimimäärän verran. Liikkuminen olisi kuitenkin erityisen tärkeää erityisryhmiin kuuluville henkilöille. Kehitysvammaisilla ihmisillä esiintyy valtaväestöä enemmän terveysongelmia, joita aktiivinen liikunta voisi ehkäistä.

Terveysliikuntasuositukset ovat samat kehitysvammaisille ihmisille kuin kaikille muillekin. Oman lajin löytyminen on tärkeää liikunnan jatkuvuuden kannalta. Liikuntalajeja voi soveltaa kunkin toimintakyvyn mukaan. Pienetkin muutokset ovat tärkeitä, vaikka suositusten mukaisiin liikuntamääriin ei heti päästäisikään.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kehitysvammainen ihminen tarvitsee liikkumisen lisäämiseen tuekseen kannustavan ja sitoutuneen ohjaajan. Hankkeessa huomattiin, että tarvitaan materiaalia, jonka avulla voi yhdessä tunnistaa, miten kotiyhteisössä liikutaan ja millaiset asiat voisivat liikuttaa siellä vielä enemmän. Huomattiin, että tarvitaan ohje elämäntapamuutosprosessiin. Liikkumistottumusten muutokseen tarvitaan aikaa, kokeiluja, motivointia ja toisinaan jopa toiminnan uudelleen organisointia.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä olivat kotiyhteisöissä asuvat kehitysvammaiset ihmiset. Arviolta vain kolmasosa kehitysvammaisista ihmisistä liikkuu terveysliikuntasuositusten minimimäärän verran. Liikkuminen olisi kuitenkin erityisen tärkeää erityisryhmiin kuuluville henkilöille. Kehitysvammaisilla ihmisillä esiintyy valtaväestöä enemmän terveysongelmia, joita aktiivinen liikunta voisi ehkäistä.

Asiakasymmärrystä kartutettiin kirjallisuuden ja kotiyhteisöjen ohjaajien suunnatun kyselyn avulla. Hankkeen toimintamallia testattiin ja muokattiin koko hankkeen ajan palautteiden perusteella. Hankkeeseen osallistuneet kotiyhteisöt ohjaajineen ja asukkaineen testasivat toimintamallin sisältöä ja arvioivat sen soveltuvuutta omaan käyttöönsä.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Toimintamallissa on malli elämänmuutosprosessiin. Toimintamallissa on keinoja, joilla liikkuminen tai liikkumattomuus voidaan tehdä näkyväksi, saada ideoita liikkumiseen ja pelillistää liikkumista. Toimintamallissa on ohjeet, miten laatia SMART-tavoite elämänmuutosprosessin seuraamisen tueksi.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Vipinän treenikassi sisältöineen on kaikkein käytettävvissä maksutta netistä. Toimintamallin käyttöön otto onnistuu parhaiten niin, että tutustuu Yhteisöihin säpinää -oppaaseen. Tämän jälkeen ohjaajan on mahdollista alkaa lämmittää ja osallistaa koko kotiyhteisö muutosprosessin suunnitteluun. Toimintamallissa keskeistä on keskustelu, osallistuminen ja sitoutuminen yhdessä laadittuihin liikkumista lisääviin tavoitteisiin. Tavoitteiden laatimista ja niihin pääsemistä tukee oppaassa oleva viiden toimintatuokion sisältö tehtävineen. Motivaatiota voi kasvattaa kuukauden kestävällä yhteisöllisellä Vipinä-pelillä, johon oppaassa on myös ohjeet. Oppaassa on myös ohjeet liikkumistavoitteiden asettamiseen ja seurantaan.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Vipinän treenikassin soveltuu kaikenlaisten liikkujien ja kotiyhteisöjen aktivointiin.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Hankkeeseen osallistuneissa yksiköissä liikunta ja aktiivisuus lisääntyivät Vipinä-pelin aikana. Liikunnallisuuden ylläpito jäi osallistuneiden yhteisöjen vastuulle, eikä hankkeessa ole siitä tietoa. Hankevuosien aikana ilmeni, että kotiyhteisöjen ohjaajien innostuneisuus liikkumiseen ja aktiivisuuden ohjaamiseen luovat innostusta myös kehitysvammaisten ihmisten liikkumiseen. Tämä ilmeni vastaavalla logiikalla myös toisin päin: passiivisesti liikkuvan henkilökunnan kotiyhteisö oli myös liikunnallisesti passiivista.