Vipinän treenikassi - osallistava liikuntamalli kehitysvammaisten ihmisten kotiyhteisöön

Vipinän treenikassi on luotu aktiivisuuden ja liikkumisen ohjauksen tueksi kehitysvammaisten ihmisten kotiyhteisöjen ohjaajille. Toimintamallissa on opas, toimintatuokioita, liikuntavinkkejä ja käyttäytymisen muutoksen prosessin kuvaus.

Toimintamallin nimi
Vipinän treenikassi - osallistava liikuntamalli kehitysvammaisten ihmisten kotiyhteisöön
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Vipinän treenikassi on luotu aktiivisuuden ja liikkumisen ohjauksen tueksi kehitysvammaisten ihmisten kotiyhteisöjen ohjaajille. Toimintamallissa on opas, toimintatuokioita, liikuntavinkkejä ja käyttäytymisen muutoksen prosessin kuvaus.

Toteutuspaikka
Helsinki ja koko Suomi
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Helsinki
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)
Liitteet ja linkit

Luotu

10.06.2022

Viimeksi muokattu

10.06.2022
Ratkaisun perusidea

Toimintamallissa on malli elämänmuutosprosessiin. Toimintamallissa on keinoja, joilla liikkuminen tai liikkumattomuus voidaan tehdä näkyväksi, saada ideoita liikkumiseen ja pelillistää liikkumista. Toimintamallissa on ohjeet, miten laatia SMART-tavoite elämänmuutosprosessin seuraamisen tueksi.

Toimintaympäristö

Jokaisella ihmisellä on itsemääräämisoikeus itseään koskeviin asioihin. Kehitysvamma-alalla itsemääräämisoikeus voi toteutua rakentavasti vain, jos kehitysvammaista ihmistä kuunnellaan aidosti ja hän saa päätöksiinsä tukea. Liikkumisen tarve tai liikkumattomuuden toive ovat hankkeessa saadun tiedon perusteella asioita, joihin kotiyhteisöjen ohjaajat voivat vaikuttaa tuetun päätöksenteon keinoin. Liikkumattomuus on tutkimuksien mukaan suuri terveydellinen riski, ja tästä suuri vastuu on kehitysvammaisten ihmisten kotiyhteisöjen ammattilaisilla.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä olivat kotiyhteisöissä asuvat kehitysvammaiset ihmiset. Arviolta vain kolmasosa kehitysvammaisista ihmisistä liikkuu terveysliikuntasuositusten minimimäärän verran. Liikkuminen olisi kuitenkin erityisen tärkeää erityisryhmiin kuuluville henkilöille. Kehitysvammaisilla ihmisillä esiintyy valtaväestöä enemmän terveysongelmia, joita aktiivinen liikunta voisi ehkäistä. 

Asiakasymmärrystä kartutettiin kirjallisuuden ja kotiyhteisöjen ohjaajien suunnatun kyselyn avulla. Hankkeen toimintamallia testattiin ja muokattiin koko hankkeen ajan palautteiden perusteella. Hankkeeseen osallistuneet kotiyhteisöt ohjaajineen ja asukkaineen testasivat toimintamallin sisältöä ja arvioivat sen soveltuvuutta omaan käyttöönsä.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Vipinän treenikassi sisältöineen on kaikkein käytettävvissä maksutta netistä. Toimintamallin käyttöön otto onnistuu parhaiten niin, että tutustuu Yhteisöihin säpinää -oppaaseen. Tämän jälkeen ohjaajan on mahdollista alkaa lämmittää ja osallistaa koko kotiyhteisö muutosprosessin suunnitteluun. Toimintamallissa keskeistä on keskustelu, osallistuminen ja sitoutuminen yhdessä laadittuihin liikkumista lisääviin tavoitteisiin. Tavoitteiden laatimista ja niihin pääsemistä tukee oppaassa oleva viiden toimintatuokion sisältö tehtävineen. Motivaatiota voi kasvattaa kuukauden kestävällä yhteisöllisellä Vipinä-pelillä, johon oppaassa on myös ohjeet. Oppaassa on myös ohjeet liikkumistavoitteiden asettamiseen ja seurantaan.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Hankkeeseen osallistuneissa yksiköissä liikunta ja aktiivisuus lisääntyivät Vipinä-pelin aikana. Liikunnallisuuden ylläpito jäi osallistuneiden yhteisöjen vastuulle, eikä hankkeessa ole siitä tietoa. Hankevuosien aikana ilmeni, että kotiyhteisöjen ohjaajien innostuneisuus liikkumiseen ja aktiivisuuden ohjaamiseen luovat innostusta myös kehitysvammaisten ihmisten liikkumiseen. Tämä ilmeni vastaavalla logiikalla myös toisin päin: passiivisesti liikkuvan henkilökunnan kotiyhteisö oli myös liikunnallisesti passiivista. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Vipinän treenikassin soveltuu kaikenlaisten liikkujien ja kotiyhteisöjen aktivointiin.