| Innokylä

Toimintaympäristö

Ikääntyneiden osuus kasvaa maaseutualueilla ja toiminnan tarvitsijoiden joukko lisääntyy. Ikäihmisille tarjotut palvelut ja toiminnat ovat pääosin kuntakeskuksissa, joten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vuoksi, osallistavaa ja ennaltaehkäisevää toimintaa tulee viedä mahdollisimman lähelle. Kansallinen tavoite on, että iäkäs ihminen voi asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään, jopa elämänsä loppuun asti (THL 2019). Yksinäisyyttä lieventävää toimintaa tarvitaan. Ikäihmisten osallisuus, kohtaaminen ja sosiaalisten kontaktien luominen ja ylläpitäminen mahdollistuu ja luo samalla elämään lisää merkityksellisyyttä ja vahvistaa hyvinvointia. Tunne osallisuudesta vahvistaa omaan kyläyhteisöön kuulumista, uskallus pyytää ja tarjota naapuriapua on helpompaa tuntiessaan paremmin kyläläisiä. Yhtä lailla, muihin kylän tapahtumiin osallistumisen kynnys madaltuu. Toiminta vilkastuttaa kylän toimintaa, ja uusien vapaaehtoistoimijoiden löytyminen mahdollistuu.

Tavoiteltu muutos

Löydämme harvaanasutun maaseudun ikäihmiset, jotka tarvitsevat apua sosiaalisten kontaktien ylläpitämiseen, toimintakyvyn ylläpitoon sekä tukea kotona asumiseen.

Ikäihmiset osallistuvat säännöllisesti virkistyspäiviin.
Löydämme toimintaamme mukaan myös niitä, jotka eivät ole aiemmin osallistuneet kylän tapahtumiin.

Virkistyspäivissä työskentelevät vapaaehtoiset oppivat tuntemaan kyläläisiä, jolloin he tunnistavat yksinäisimmät ja tietävät heidän elämän muutostilanteet (puolison kuolema, ajokortin menetys, sairastuminen). Lähiyhteisö alkaa parhaimmillaan
kannatella toinen toistaan, ja näin ehkäistään yksinäisyyttä. Lähiyhteisöön kiinnittymisen myötä, yksinäisyyteen ja elämän muutostilanteisiin on mahdollista reagoida, koska ne voidaan tunnistaa.
Virkistyspäivien juurruttaminen säännöllisille kylille niin, että toiminta jatkuu hankkeen päättymisen jälkeen.

Saadun tiedon kautta ikäihmisten kotona asuminen on turvallisempaa.
Ikäihminen osaa hyödyntää ikäihmisille suunnattuja palveluita ja etuisuuksia.
Ikäihminen on saanut tietoa ja harjoitusta, jolla pystyy ylläpitämään omaa psyykkistä ja fyysistä toimintakykyä/kuntoa.
Tarjoamme ikäihmisille useiden eri tahojen kanssa tietoa, jota ei ole aiemmin ollut kylätasolla saatavissa.

Saamme maaseudulle ja kylille uusia toimijoita/toimintamuotoja, jotka jatkossakin palvelevat maaseudun ikäihmisiä.
Kylille syntyy (kyläyhdistys tai muu kylätoimija) uutta omaa toimintaa, joka palvelee ikäihmisten tarpeita.
Kyläyhdistys saa uusia vapaaehtoisia.
Virkistyspäivien kautta syntyy puitteet, joihin eri palveluntarjoajat voivat tuoda sisältöä.
Alueen päättäjät saavat lisää tietoa maaseudun ikäihmisten arjen haasteista

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Pohjois-Savossa väestöstä jopa kolmannes on yli 65-vuotiaita. Hankealueen kylillä ikäihmisten prosentuaalinen osuus väestöstä on keskimäärin 30,3 %. Ikääntyneiden suhteellinen määrä kylillä nousee koko ajan, joten toiminnan tarvitsijoiden joukko vain kasvaa. Pohjois-Savon Liiton tekemän selvityksen mukaan yli 60% ikäihmisistä asuu 30 minuutin matkan päässä lähimmästä kuntakeskuksesta. Ikäihmisten palvelut ja toiminnat ovat pääosin kuntakeskuksissa. Pohjois-Savon kunnissa tehty kysely puolestaan nostaa esiin, että suurin haaste ovat maaseudun kuljetukset. Usealta kylältä ei kulje enää minkäänlaista julkista liikennettä kuntataajamaan ja omalla autolla, talvikelissä ja huonoilla teillä eivät ikäihmiset uskalla liikkua. Tasa-arvon ja yhdenvertaisen saatavuudenkin vuoksi osallistavaa toimintaa tulee viedä lähelle maaseudun ikäihmisiä. Pohjois-Savossa sairastavuusindeksit ovat maamme korkeimpia ja siksi kaikki toimet hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ovat tärkeitä. Pohjois-Savossa yli 65 -vuotiaista yksinäiseksi itsensä kokee 8,3 % (maan keskiarvo 7,2%).

Asiakasymmärrystä on kerrytetty palautekyselyillä, kuten hyvinvointikysely, tapahtuman erilaiset palautekyselyt. Lisäksi kysellen, havainnoiden. Virkistyspäivien sisältötoiveet on kartoitettu tarvekyselyllä, johon on koottu ikäihmistä koskevia tärkeimpiä terveysteemoja, turvalliseen asumiseen liittyviä teemoja, virkistysohjelman eri vaihtoehtoja. Ikäihmisiä on myös laitettu ryhmiin miettimään yhdessä, mitä toiminnalta kaivataan.

Kyläyhdistyksen vapaaehtoiset tuntevat hyvin alueensa ikäihmiset, joten tiivis yhteistyö heidän kanssaan on tuonut myös tässä asiassa asiakasymmärryksen paranemista.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Virkistyspäivä

Aamupäivästä esim. klo 10.30–14.00. Tilojen tulee olla esteettömät, tulee huomioida tilojen paloturvallisuus, ensiapuvälineistö. Parhaiten toimii iso yhteinen tila. Jokaiselle osallistujalle hyvä selkänojallinen tuoli ja pöytä.
Päivien sisältö suunnitellaan yhdessä ikäihmisten ja vapaaehtoisten kanssa, esimerkiksi toiminnan alussa Tarvekysely – lomakkeella. Toimintaa kehitetään myös palautekyselyiden avulla. Sovitaan ennalta myös vastuualueet, kuka tekee mitäkin. Sisällöntuottajien kanssa sovitaan aikataulut / sopimukset. Teosto ja muut lupa-asiat.
Päiviä mainostetaan paikallislehdessä Muistio – palstalla, kylän eri ilmoitustaululla (kauppa, kylätalo), suoraan postilaatikkojakeluna, sosiaalisessa mediassa ja tietenkin ”puskaradiossa”.
Ruokailun voi järjestää kylätoimijoiden voimin. Ruokamaksu on hyvä pitää mahdollisimman alhaisena esim. 3-5e. Pelkät kahvitukset ovat myös hyvä vaihtoehto.
Virkistyspäivän ensimmäisen tunnin aikana paneudutaan tieto-osuuteen, joka tukee ja edistää monipuolisesti hyvinvointia sekä arjen turvallisuutta. Esimerkkejä: kodin korjausneuvonta ja -turvallisuus, digiohjaus, palveluohjaus, edunvalvonta, kela, toimintakyky, muisti, kuulo, mielen hyvinvointi, ravitsemus, uni ja liikunta. Tämän jälkeen kiireetön ruokailu. Iltapäivän puolella nautitaan viihteellisemmästä ohjelmasta esim. yhteislaulu, jumppa, tietovisat, musiikki- ja taiteilijavierailut.
Kyydityksiin voi hakea avustuksia kunnalta, seurakunnalta, säätiöiltä. Kimppakyydit toimivat myös.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Virkistyspäivät toteutetaan yhdessä kylän eri toimijoiden kanssa (kyläyhdistys ja muut paikalliset yhdistykset). Kylätoimijat voivat myös hoitaa ruokailun ja/tai kahvituksen.

Ohjelmaa voi toteuttaa esimerkiksi muiden järjestöjen, yrittäjien, muusikoiden, opiskelijoiden, kylien, muiden hankkeiden, viranomaisten, ohjelmantarjoajien, taitelijoiden, kunnan palveluohjauksen / liikunnanohjaajien kanssa, koulujen ja seurakuntien kanssa.

•Toimiva ja turvallinen tila, jossa huomioitu esteettömyys, paloturvallisuus ja ensiapu-välineistö.

•Sisällöistä riippuen nettiyhteys, tietokone, videotykki, valkokangas ja tarvittaessa äänentoistolaitteet. 

•Paikallinen järjestävä taho koordinoi tapahtuman:

•1–2 henkilöä ja 2–6 vapaaehtoisia osallistujamääristä riippuen.

•Ennakkovalmistelut hyvissä ajoin (kk aiemmin) noin 6–7 h (valmistelut, markkinointi, mainos, ilmoittautumisten vastaanotto).

•Tapahtumapäivänä paikan päällä noin 5–7 h. Jälkitöihin noin 1–2 h (muistio, esiintyjien palkkiot ja mahdolliset Teosto-maksut).

Vinkit toimintamallin soveltajille

Maaseudun ikäihmiset tarvitsevat lähelle vietyä toimintaa omalle kylälle. Ikäihmiset kiinni lähiyhteisöön ja kyläyhdistykset ovat yhdessä ”tarpeeksi neutraali toimija” jolloin mukaan tuleminen on helpompaa. Säännöllisesti järjestetyt virkistyspäivät auttavat löytämään uusia ystäviä ja kiinnittymään lähiyhteisöön. Toimintaa tulee tehdä yhdessä kylien vapaaehtoisten kanssa, heillä on mahdollisuus löytää apua tarvitsevat ikäihmiset. Sovellettavissa myös eri kohderyhmille. Tärkeimmät yhteistyökumppanit löytyvät kylän eri yhteisöjen vapaaehtoistoimijoista, kuten kyläyhdistyksestä ja muista paikallisista yhdistyksistä. Sisällöntarjoajia ovat esim. muut järjestöt, yrittäjät, opiskelijat, hankkeet, viranomaiset ja taiteilijat. Kunnasta esim. palveluohjaus ja fysioterapeutti/liikunnanohjaaja, kouluilta lasten musiikkiesityksiä ja seurakunnalta hartaushetkiä.

Virkistyspäivän toteuttajan käsikirja on luotu Pohjois-Savon Kylät Ry:n Ikäihmiset kiinni lähiyhteisöön -hankkeen virkistyspäivien toteuttamisen pohjalta. Käsikirjassa on kuvattu virkistyspäivien toteuttamisen prosessi: mitä tulee tehdä ennen virkistyspäivää, mitä tapahtuu virkistyspäivän aikana ja mitä päivän jälkeen. Lisäksi käsikirjasta löytyy mm. virkistyspäivän rakenne, sisältöideoita sekä tarkistuslista niistä asioista, joita on hyvä varata päivään mukaan.
Käsikirja on tarkoitettu hyödyksi niille, jotka järjestävät virkistyspäiviä tai kenelle tahansa, joka haluaa tutustua virkistyspäivä-malliin.

Virkistyspäivän toteuttajan käsikirja

https://bin.yhdistysavain.fi/1600824/rAaNls2cDtTi0OZXRvjx0WiS0C/Virkistysp%C3%A4iv%C3%A4n%20toteuttajan%20k%C3%A4sikirja.pdf

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Hankkeen tavoitteen mukaisesti olemme onnistuneet vahvistamaan virkistyspäivien kautta harvaanasutun maaseudun ikäihmisten kotona asumisen mahdollisuuksia sekä lisäämään heidän sosiaalisten kontaktien määrää ja osallisuutta. Osalla mukana olevista kylistä ei ole ollut ennen hanketta mitään toimintaa ikäihmisille, joten virkistyspäivä voi olla ainoa paikka tavata tuttuja ja tutustua toisiin. Hankkeen toimintojen kautta ikäihmisiä on saatu kiinnitettyä osaksi kyläyhteisöä, saamaan vertaistukea sekä naapuriapua. Samalla kylätoimijat ovat saaneet tietoa, oppia ja verkostoja virkistyspäivien järjestämiseen omatoimisesti.

Kylien vapaaehtoiset olivat avainasemassa toiminnan onnistumisessa niin ikäihmisten tavoittamisen kuin sisällön suunnittelun suhteen. Hanketoteuttajan vahvan aiemman yhteistyön kautta onnistuimme löytämään hankkeeseen vapaaehtoisia, jotka auttoivat löytämään toimintaan ikäihmisiä. Myös heitä, jotka eivät ole aiemmin osallistuneet kylän toimintoihin

Olemme pystyneet näyttämään toiminnallamme mallia yhteistyökumppaneille ja kunnille sekä tuoneet esille sitä, että maaseudulla on ikäihmisiä, joilla on tarvetta monenlaiselle tiedolle ja toiminnalle.

Hanke on onnistunut toimimaan verkostoissa ja saamaan uusia yhteistyötahoja kylille ikäihmisten toiminnan tueksi.

Virkistyspäiviin osallistuneet ikäihmiset ovat saaneet toisistaan uusia ystäviä (74% kyselyyn vastanneista oli löytänyt uusia ystäviä).

Virkistyspäivien kautta ikäihmiset on saatu kuulumaan enemmän omaan kyläyhteisöönsä. Kyselyyn vuonna 2020 vastanneista 97 % (n=60) koki kuuluvansa enemmän kyläyhteisöön, kun vuonna 2019 vastaava luku oli 88 % (n=92).

Naapuriapu on lisääntynyt hankkeen toimien myötä. Naapuriapua sai vastaajista 85 % (n=52).

Ikäihmisten oman arvion mukaan heidän toimintakykynsä on kohentunut.

Uskallus osallistua etäyhteyksien kautta tapahtuvaan toimintaan on lisääntynyt.

On havaittu, että hankkeen toiminnoilla on merkitystä ikäihmisten hyvinvointiin sekä hankkeen toiminnalla on tuotu ikäihmisten elämään sellaisia asioita, joita he eivät ole aiemmin saaneet.

Virkistyspäiviin on tavoitettu mukaan haasteellisessa elämäntilanteessa olevia kylän ikäihmisiä.

Etätoiminnan kautta on saatu mukaan ikäihmisiä, jotka eivät ole aiemmin osallistuneet etätoimintaan tai käyttäneet etäyhteyksiä.

Virkistyspäivissä hymiöpalautteella kysytty ”Kannattiko virkistyspäivään osallistuminen?”, 77 % vastasi ehdottomasti ja kyllä 23 %.

Viiden säännöllisen kylän suhteen olemme saavuttaneet erittäin hyvä tuloksen; jokaisella viidellä kylällä halutaan jatkaa virkistyspäiviä / vastaavaa toimintaa. Sekä kylän vapaaehtoiset että osallistuneet ikäihmiset ovat edelleen innoissaan ja sitoutuneita toimintaan, nähneet sen merkityksellisyyden.

Virkistyspäivät maaseudun ikäihmisille