Elämänote-ohjelma (2018-2021) on ikäihmisten osallisuuden lisäämiseen tähtäävä ohjelma. Ohjelmassa mukana olevien 20 hankkeen yhteisenä tavoitteena on tukea haasteellisissa elämäntilanteissa olevien ikäihmisten kotona asumista ja vahvistaa heidän elämänhallintaansa.

Ohjelman hankkeet tuottivat yhteensä 47 toimintamallia:  https://www.ikainstituutti.fi/elamanote/elamanote-ohjelmassa-tuotetut-toimintamallit/

Ohjelmassa toteuttiin myös laadullinen seurantatutkimus, jossa kouluttiin iäkkäitä tiedonkerääjiksi. Tutkimusraportit: https://www.ikainstituutti.fi/elamanote/osallisuustutkimus/

Ohjelmaa koordinoivat Ikäinstituutti ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry yhdessä. 

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
Elämänote-ohjelma
Lyhyt kuvaus

Elämänote-ohjelma (2018-2021) on ikäihmisten osallisuuden lisäämiseen tähtäävä ohjelma. Ohjelmassa mukana olevien 20 hankkeen yhteisenä tavoitteena on tukea haasteellisissa elämäntilanteissa olevien ikäihmisten kotona asumista ja vahvistaa heidän elämänhallintaansa.

Ohjelman hankkeet tuottivat yhteensä 47 toimintamallia:  https://www.ikainstituutti.fi/elamanote/elamanote-ohjelmassa-tuotetut-toimintamallit/

Ohjelmassa toteuttiin myös laadullinen seurantatutkimus, jossa kouluttiin iäkkäitä tiedonkerääjiksi. Tutkimusraportit: https://www.ikainstituutti.fi/elamanote/osallisuustutkimus/

Ohjelmaa koordinoivat Ikäinstituutti ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry yhdessä. 

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

STEAn tukema Elämänote-ohjelma jatkuu vuoden 2021 loppuun asti. Tavoitteena on, että ohjelman aikana on onnistuttu luomaan ja tekemään tunnetuksi niin hyviä toimintamalleja, että niiden käyttö jatkuu laajasti ohjelman jälkeenkin. Ohjelman muita tavoitteita ovat:

  • Hankkeet ovat tavoittaneet kohderyhmänsä ja löytäneet toimivia keinoja elämänotteen vahvistamiseksi. Uudet toimintamallit on saatu juurrutettua järjestöjen toimintaan.
  • Haasteellisissa tilanteissa elävien ikäihmisten kotona asumisen edellytykset ovat parantuneet, heidän osallisuutensa vahvistunut ja osallistumismahdollisuutensa kohentuneet järjestöjen kehittämistyön ja koordinaation ansiosta.
  • Iäkkäiden tieto osallistumismahdollisuuksista on lisääntynyt paikallisesti ja alueellisesti.
  • Yhteistyön tuoma synergia on vahvistanut järjestöjen osaamista ja auttanut heitä saavuttamaan tavoitteensa.
  • Järjestöjen tekemä arvokas työ on saanut näkyvyyttä.
  • On tunnistettu ne ennaltaehkäisyn ja kotona asumisen haasteet, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan ohjelman päättymisen jälkeenkin järjestöjen kehittämistyötä.
  • Järjestöjen paikallinen ja valtakunnallinen viestintä on vahvistunut ja monipuolistunut tukemaan entistä paremmin iäkkäiden kotona asumista ja osallisuutta.
  • Kunta- ja maakuntapäättäjät sekä päättävissä asemissa olevat viranhaltijat tuntevat iäkkäiden kotona asumisen haasteet ja ratkaisumahdollisuudet sekä järjestöjen tarjoamat mahdollisuudet iäkkäiden tukemiseksi.
  • Eduskunta, hallitus ja keskeiset valtionhallinnon toimijat tuntevat ohjelmahankkeiden ja -paikkakuntien hyviä käytäntöjä ja mahdollisuudet niiden valtakunnalliseksi hyödyntämiseksi.

 

Toimiaika

Ohjelma päättynyt vuoden 2021 lopussa.

Toimijat

Elämänote-ohjelmaa koordinoivat Ikäinstituutti ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry yhdessä. 

Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)
Liitetiedostot ja linkit
Yhteyshenkilön nimi
Leena Ripatti
Yhteyshenkilön organisaatio
Ikäinstituutin säätiö
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
leena.ripatti@ikainstituutti.fi

Tekijä

Leena Ripatti

Luotu

17.03.2020

Viimeksi muokattu

29.03.2023
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Kotona asutaan usein iäkkäänä vaikka terveys tai toimintakyky on selvästi heikentynyt. Yhä useampi asuu yksin. Asumis- ja hoiva- ja kotipalveluita on vähennetty suhteessa avuntarvitsijoiden määrään monessa kunnassa. Iäkkäät apua tarvitsevat ihmiset ja heidän läheisensä ovat tuoneet esiin THL:n tutkimuksessa että heitä ei kuulla ja he eivät saa tarvitsemiaan palveluita. Myös kotihoidon työntekijöiden hyvinvointi on heikentynyt ja turhautuminen työskentelyolosuhteisiin lisääntynyt. Vaikka keskimäärin iäkkäiden toimintakyky, tulotaso ja koulutustaso on kohentunut, on iäkkäiden määrä kasvanut niin paljon, että myös palveluja ja taloudellista tukea tarvitsevien joukko on voimakkaasti kasvanut. Puolet yli 75- vuotiaista elää pienillä tuloilla jolloin pienikin ylimääräinen kulu voi suistaan taloudellisiin ongelmiin. Usein eri ongelmat kasautuvat samoille ihmisille elämänkulun varrella.

Elämänote-ohjelman lähtötilanteeseen liittyy myös se, että järjestöjen toimintaedellytykset eivät ole vahvistuneet, vapaaehtoistoimintaan on vaikeampaa löytää tekijöitä ja kunta- ja alueyhteistyöhön järjestöt tarvitsevat enemmän tukea (Järjestöbarometri 2016).

Päämäärä ja päätavoite

Elämänote-ohjelma on ikäihmisten osallisuuden lisäämiseen tähtäävä ohjelma. Ohjelmassa mukana olevien hankkeiden (20 hanketta) yhteisenä tavoitteena on tukea haasteellisissa elämäntilanteissa olevien ikäihmisten kotona asumista ja vahvistaa heidän elämänhallintaansa. Hankkeiden työn tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi ohjelman järjestöjen ohjelmassa tekemän työn tavoite on yhdessä:

  • Löytää avun tai tuen tarpeessa olevia ihmisiä, jotka eivät ole aiemmin olleet mukana järjestötoiminnassa tai jotka ovat jääneet tavoittamatta.
  • Kehittää ja ottaa käyttöön uusia toimintatapoja, jotka tukevat ikäihmisten kotona asumista ja vahvistavat heidän osallisuuttaan.
  • Levittää hyväksi havaittuja toimintamalleja alueille, joissa teemaan liittyvää järjestötyötä ei ole aiemmin tehty.
  • Lisätä yleistä tietoisuutta ohjelman teemoista ja keinoista vaikuttaa.

Lisäksi ohjelmassa tehdään arvioivaa tutkimusta ja toteutetaan laadullinen seurantatutkimus, jossa koulutetaan iäkkäitä tiedonkerääjiksi.

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

TULOKSET

 Hankkeet ja järjestöt ovat kiteyttäneet keskeiset hankkeita yhdistävät kehittämiskohteet ja valinneet erityisteemat keskinäistä verkosto-oppimista varten. Hankkeiden koulutustarpeet on tunnistettu ja niihin on vastattu. Hankkeiden kokemukset ovat jalostuneet hyviksi toimintatavoiksi, ne on monialaisesti arvioitu ja ovat ohjelman yhteisessä käytössä. Hyvät toimintatavat ovat helposti jaettavissa kiinnostuneille. Tieto hyvistä toimintatavoista ja niiden soveltamisesta on saavuttanut iäkkäät, järjestöt sekä paikalliset, alueelliset ja valtakunnalliset päättäjät ja johtavat viranhaltijat.

TUOTOKSET

- verkostoseminaarit (5-6), lähikoulutustapahtumat (3), alueelliset päätösseminaarit (4-6)

- verkkokoulutuskokonaisuus (Zoom-alusta)

- hyvät toimintatavat kuvattu (arvio: 2/hanke sekä koordinoivien tahojen uudet kuvaukset 4-6) ja niihin liittyvät koulutussisällöt ja -kokonaisuudet (printit, digi ja videomateriaali, innokylä),

- hankkeiden yhteistyöverkosto sekä alueellinen/teemoittainen avoin verkosto, facebook-ryhmä, twitteryhteisö,

- arviointi- ja tutkimusraportit (2-4) ja niihin liittyvät infograafit, posterit ja Julkinen videomateriaali

- ratkaisukeskeinen koordinaatio- ja hanketyön toimintamalli iäkkäiden osallisuuden ja kotona asumisen tukemiseen. Malli kuvataan sähköisessä oppaassa ja julkaistaan Innokylässä sekä lkäinsituutin ja Vallin sivuilla. Mallia voidaan soveltaa myös muuhun hanketyöhön järjestöissä ja kunnissa.

VAIKUTUKSET

  1. Mukana olevilla järjestöillä on kehittynyt keinovalikko havaita pulmia haastavissa elämäntilanteissa olevien iäkkäiden ihmisten kotona asumisessa ja osallisuudessa sekä suunnata ratkaisukeskeisesti toimintaa näiden ihmisten elämänhallinnan, osallisuuden ja palvelupolkujen parantamiseen.
  2. Kiinnostus mukana olevien järjestöjen toimintaa kohtaan kasvanut kokonaisuutena.

3. Valtakunnallisissa, paikallisissa ja järjestömedioissa on yhteiskunnalliseen keskustelussa on vahvistunut voimavarainen kuva vanhuudesta ja järjestötyöstä ja näin vaikutettu ikäsyrjinnän purkamiseen medioissa.

4. Koordinaation vaikutuksena eri hankkeissa tehty työ, käytetyt keinot, tulokset ja vaikutukset saadaan kuvattu kokonaisuutena (yhteismitallisuus tiedonkeruussa, hankkeiden huomion suuntaaminen vaikutusten dokumentointiin).

5. Haastavissa tilanteissa kotona asuvat iäkkäät ihmiset tunnistavat paremmin omat tuen tarpeensa. He ja heidän läheisensä tietävät, osaavat hakea ja löytävät tarvitsemansa tuen ja palvelut oikea-aikaisemmin, eivätkä koe jäävänsä yksin.

6. Päättäjät ja johtavat viranhaltijat ovat tietoisempia järjestöjen työstä kotona asumisen ja osallisuuden tukemisessa ja tämä näkyy maakuntien ja kuntien strategisissa asiakirjoissa sekä järjestöjen käytännön yhteistyönä kuntien ja maakuntien kanssa.

7. Valtakunnan tasolla vaikutukset näkyvät päättäjien kiinnostuksen kasvamisena iäkkäiden hyvinvointia vahvistavaa ennakoivaa toimintaa ja poliittisten päätösten ikävaikutusten arviointia kohtaan.