Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Visioverkko - Ensikodin odotusajan työskentely etäyhteydessä

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Palvelua tarjotaan ensikotiin tuleville perheille. Työskentelyä tehdään odottavan äidin kanssa ennen ensikotiin tuloa. Asiakkaat ohjautuvat muun muassa neuvolan ja lastensuojelun kautta. (Innokylän toimituksen siirtämä 6/2020)

Toimintaympäristö **

Lapin alueen asukkaat ovat olleet eriarvoisessa asemassa palveluiden saatavuuden suhteen. Pitkät välimatkat ovat vaikeuttaneet mahdollisuutta hyödyntää palveluita. Se on omalta osaltaan lisännyt syrjäytymisen riskiä. Etämenetelmien myötä ihmisten maantieteellinen eriarvoisuus ja syrjäytymisen riski vähenee sekä kansalaisten aktiivisuus ja osallisuus mahdollistuu paremmin.

Visioverkko-hankkeen aikana 2011-2013 yhdistyksessä kehitettiin etäyhteyspalveluiden kokonaisuus sekä avo- että jälkihuoltotoimintaan. Lisäksi käynnistettiin vapaaehtois- ja ryhmätoimintaa etäyhteydessä. Yhteiskehittämisessä käytettiin Innokylän tuutorikoulutuksessa opittuja menetelmiä.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Visioverkko-etäyhteyspalvelut lisäävät ihmisten mahdollisuuksia saada tarpeidensa mukaista apua kotipaikkakunnallaan.  Alueella on tarjolla syrjäytymistä ehkäisevää ja hyvinvointia edistävää matalan kynnyksen apua. Laitosjakson jälkeen yksilöillä ja perheillä on mahdollisuus tukeen avo- ja jälkihuoltotyön keinoin. Lapin alueella kaikilla on myös mahdollisuus osallistua yhdistyksemme vertais- ja vapaaehtoistoimintaan.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Visioverkko-hankkeen suunnittelijat: Tanja Sälevä ja Anna-Leena Palosaari, Lapin ensi- ja turvakoti ry:n ensikodin työryhmä: Johanna Karjalainen, Helka Eteläaho, Emilia Matinlompolo-Välimaa ja Kirsti Manninen

Vuoden 2012 aikana verkostopalavereja pidettiin videoneuvotteluyhteydellä 7 kertaa, asiakastapaamisia neljän eri asiakkaan kanssa oli yhteensä 18 kertaa, muita yhteistyöpalavereita oli 6 kertaa ja vapaaehtoistoiminnan koulutusta oli 5 kertaa. Vuoden 2013 kesäkuuhun mennessä tilastoituja verkostopalavereja on pidetty 2 kertaa, asiakastapaamisia seitsemän eri asiakkaan kanssa on ollut yhteensä 19 kertaa, muita yhteistyötapaamisia ja vapaaehtoistoiminnan koulutusta ei ole vielä tilastoitu vuodelta 2013.

Tietoteknologiatyöryhmässä kehitetään Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Espoon alueen sosiaali- ja terveysalan yhdistysten yhteistä internet-alustaa järjestöjen ja kansalaisten käyttöön. Lisäksi Visioverkko-palveluista tiedotetaan eri viestintäkanavia hyväksi käyttäen, kuten lehdet, esitteet ja esittelyvideo, internet-sivut, sosiaalinen media ja tapahtumat. Tehdään myös kuntavierailuja, joissa esitellään palveluita ja sovitaan mahdollisesta yhteistyöstä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Lapin ensi- ja turvakodin muutamalle entiselle asiakkaalle tehtiin haastattelut vuoden 2011 aikana, joissa selvitettiin asiakkaan toiveita ja tarpeita koskien palvelun kehitystä. Hankkeessa on myös kehitetty seurantalomaketta, jonka avulla kerätään tietoa palvelun toimivuudesta asiakkaalta, yhteistyökumppanilta ja työntekijältä. Varsinaista kehittämistyötä varten yhdistyksen työntekijöistä koottiin moniammatillinen yhteissuunnittelu-työryhmä, johon kutsuttiin myös entisiä asiakkaita. Yhteissuunnittelu-työryhmän rinnalle jokainen yksikkö perusti oman kehittämisryhmän. Näissä ryhmissä yksikkö keskittyi oman etäyhteydessä tehtävän palvelun kehittämiseen yhdessä Visioverkon työntekijöiden kanssa. Yksikkökohtaisissa kehittämisryhmissä työstettiin asiakastyön menetelmiä etäyhteystyöhön soveltuviksi.

Ratkaisun perusidea **

Odotusajan työskentely helpottaa ensikotiin tulemista, sillä asiakas ja työntekijä tutustuvat jo ennen ensikotiin tuloa. Tämä mahdollistaa luottamuksellisen suhteen syntymisen. Odotusaikana kehittyvä myönteinen ja kiinteä suhde syntyvään vauvaan on tärkeä. Myönteiset mielikuvat vauvasta ja halu suojella häntä jo odotusaikana edistävät äidin valmiuksia vastata vauvan tarpeisiin syntymän jälkeen.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

PALVELUN ALOITUS
Tapaamiskertojen määrä ja sisältö räätälöidään asiakkaan tilanteen ja tarpeen mukaan. Minimissään etäyhteystapaamisia on viisi. Näiden lisäksi palveluun kuuluu palvelun aloittamisvaiheessa kotikäynti ja verkostopalaveri ennen äidin siirtymistä ensikotiin. Kotikäynnillä asennetaan ohjelmisto, viedään tarvittavat laitteet perheelle sekä määritellään työskentelyn tavoitteet. Lisäksi tarpeen mukaan annetaan muuta materiaalia lainaksi.

VÄLINEIDEN HANKKIMINEN
Sekä asiakas että työntekijä tarvitsevat tapaamista varten tietokoneen, kuulokemikrofonin, Arctic communicator-ohjelmiston, web-kameran sekä internetyhteyden. Arctic communicator ohjelmiston asiakas voi ladata omalle tietokoneelleen työntekijän antamalta internetsivulta. Vaihtoehtoisesti työntekijä voi tilata asiakkaalle ohjelmiston, jonka asiakas lataa omasta sähköpostistaan sen saavuttua sinne. Ohjelmiston saapuminen sähköpostiin voi kestää kaksi viikkoa. Kun ohjelmisto on tullut, asiakasta opastetaan ohjelmiston asennuksessa, laitteiden asennuksessa sekä ohjelmiston käytössä. Jos asiakkaalla ei ole omaa tietokonetta, hän voi käyttää videoneuvotteluohjelmistoa kotipaikkakuntansa Virtu-yhteispalvelupisteessä tai kunnan muissa tiloissa. Jos videoneuvotteluyhteyksien ääreen pääseminen ei jostain syytä onnistu tai on hankalaa, asiakkaalle voidaan tarvittaessa lainata videoneuvotteluohjelmistolla varustettu tabletti-tietokone tai kotipäätelaite ensikodista.

VÄLINEIDEN TESTAAMINEN
Työntekijä ja asiakas sopivat yhteyden testaamisajankohdan. Työntekijä soittaa asiakkaalle videopuhelun sovittuna ajankohtana ja he testaavat yhteyden toimivuutta. Tämä on hyvä tehdä ennen varsinaisen työn aloittamista, sillä näin mahdolliset virheet yhteydessä voidaan korjata ennen varsinaisen työn aloittamista.

TYÖSKENTELY
Asiakkaalle tarjotaan asiakkaan tarpeiden mukaan 5, 10 tai 20 tapaamiskerran työskentelyjaksoa. Tapaamisten sisältö rakennetaan yksilöllisesti ja tavoitteellisesti asiakkaan tarpeiden mukaan. Työskentely koostuu seuraavista teemoista: Mielikuvat vauvasta, äidin ja vauvan hyvinvointi, perheen läheisverkoston ja elinympäristön kartoitus, valmistautuminen vauvan syntymään ja Synnytykseen valmistautuminen. Jokaisen tapaamisen jälkeen sekä työntekijä että asiakas täyttävät lyhyen anonyymin Internet-kyselyn, jossa selvitetään palvelun onnistumista. Palvelun päättymisen jälkeen asiakkaalle lähetetään laajempi kysely, jossa selvitetään kokemuksia ja tyytyväisyyttä palveluun. Seurantatiedon avulla palvelua kehitetään asiakkaita tyydyttävämpään suuntaan.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Visioverkko-palvelukokonaisuuteen kuuluvat:

  • Ensikodin odotusajan työskentely etäyhteydessä
  • Etäyhteydessä tehtävä ensikodin jatkotyöskentely
  • Rytmiryhmä kotiunikoulun tueksi etäyhteydessä
  • Pikkulapsiperheiden ohjaus ja neuvonta etäyhteydessä
  • Ohjausta ja neuvontaa päihdeasioissa raskaana oleville ja pikkulapsiperheille tai heidän läheisilleen
  • Lapsilähtöinen päihdekuntoutus etäyhteydessä
  • Etäyhteydessä toteutettava selvitymisvaiheen työskentely turvakotijakson jälkeen 
  • Ensikoti Talvikin etäyhteydessä toteuttavat kotiharjoittelut sekä ensikotijakson jälkeinen jatkotyöskentely
  • Miestyö etäyhteydessä
  • Kuvallisen etäyhteyden välityksellä toteutettava kriisityö

Visioverkko osallistui Innokylän innopalkinto- kilpailuun vuonna 2013 ja voitti kilpailun.

Innopalkintoraati v. 2013 perustelut: "Visioverkko vastaa tärkeään yhteiskunnalliseen haasteeseen: palvelujen tavoitettavuuteen ja saatavuuteen. Visioverkko kuroo umpeen pohjoisen pitkiä välimatkoja ja tarjoaa asiakkaille vuorovaikutteisen, helppokäyttöisen palvelukanavan, joka rohkaisee antamaan palautetta. Toimintamalli on toteutettu asiakaslähtöisesti ja huolellisesti, ja se on levinnyt myös muihin palveluihin. Lappilaiset Innotuutorit ovat olleet aktiivisesti käyttämässä Innokylää ja kehittämässä mallia."

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

 Visioverkko-palvelut ovat osa Lapin kuntien Virtu-yhteispalvelupisteiden palvelutarjontaa. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Virtu-hankkeen myötä Lapin kuntiin perustetaan Virtu-yhteispalvelupisteitä. Virtu-yhteispalvelupisteet helpottavat kansalaisten asiointia, koska monet palvelut löytyvät samasta paikasta. Lapin ensi- ja turvakoti ry on tiiviisti mukana Lapin sisäisen turvallisuuden toimeenpanossa ja yhteistyössä Arjen turvaa-hankkeen kanssa, joissa keskeisenä ajatuksena on, että kunnissa osataan hyödyntää järjestöjen tarjoamat resurssit tehokkaammin kuntalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden turvaamiseksi.

Lapin sisäisen turvallisuuden toimeenpano-ohjelman toteutuksessa yhdistyksen toimintaa ja palveluita voidaan tarjota koko Lapin alueelle juuri etäyhteyspalveluiden kautta. Visioverkon suunnittelijat edustavat Lapin ensi- ja turvakotiyhdistystä myös Tietovakka-projektin työryhmässä sekä Lapin järjestötoiminnan kehittämisrakenteen tietoteknologiatyöryhmässä. Tietovakka-projektin tarkoituksena on edistää terveystietoutta tarjoamalla eri yhdistysten, Lapin sairaanhoitopiirin ja oppilaitosten kanssa luotettavaa ja monipuolista tietoa terveydestä sairaalapalveluiden käyttäjille.

Vuoden 2012 aikana verkostopalavereja pidettiin videoneuvotteluyhteydellä 7 kertaa, asiakastapaamisia neljän eri asiakkaan kanssa oli yhteensä 18 kertaa, muita yhteistyöpalavereita oli 6 kertaa ja vapaaehtoistoiminnan koulutusta oli 5 kertaa. Vuoden 2013 kesäkuuhun mennessä tilastoituja verkostopalavereja on pidetty 2 kertaa, asiakastapaamisia seitsemän eri asiakkaan kanssa on ollut yhteensä 19 kertaa, muita yhteistyötapaamisia ja vapaaehtoistoiminnan koulutusta ei ole vielä tilastoitu vuodelta 2013.

Ensi- ja turvakotien liiton 29 jäsenyhdistyksestä vain Lapin ensi- ja turvakodissa on etäyhteyspalveluja. (Tilanne 2013)