Walk In -toiminta ja mielenhyvinvoinninterveystarkastukset.
Walk In -toimintamallissa kehitetään nuorten (9.lk) mielenhyvinvoinninterveystarkastuksia ja nuorille suunnattua ryhmätoimintaa koulussa. Mielenhyvinvoinnin jatkokäyntejä tarjotaan nuorille Walk In - tyylisesti mahdollisimman varhain.
Mielenhyvinvoinninterveystarkastusten kohderyhmänä ovat 9lk:n oppilaat. Toiminnan toteuttaa terveydenhoitaja. Toimintamallissa mielenhyvinvoinnin jatkokäynneillä käytetään näyttöön perustuvien menetelmiä IPC ja Ohjattu Omahoito sekä keskustelukäyntejä.
Walk In-toiminta tapahtuu nuoren arkiympäristössä koululla matalan kynnyksen lähipalveluna ja siihen kuuluu mielenhyvinvoinninterveystarkastuksen lisäksi myös muu matalan kynnyksen vastaanotto nuorten tarpeet huomioiden.
Nuorten mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet (valtakunnallinen kouluterveyskysely).
Walk In -toimintamallilla pyritään matalan kynnyksen palvelun saatavuuden helpottamiseen nuorten mielenterveyden haasteissa.
Kehitettävä asia linkittyy RRP2 -hankkeen lapset, nuoret ja perheet. Kohderyhmänä erityisesti 13-29 -vuotiaat nuoret, joilla on tunnistettuja tai vielä tunnistamattomia mielenterveys- ja/tai päihdeongelmia.
Nuorten matalan kynnyksen mielenhyvinvoinnin tuen lisääminen.
Jatkokäyntejä seurataan Excel-taulukolla. Halutaan selvittää mistä nuori ohjautuu jatkokäynnille, mistä syystä/ kohdeoire, valittu hoitomuoto, odotusaika, jatkokäyntien määrä, keskeytyminen, käytettävien mielialamittareiden alku- ja loppupisteet (esim. PHQ9 ja GAD7), raskaampiin palveluihin ohjautuminen käyntien jälkeen.
Asiakaspalaute jatkokäynneistä.
Hankkeessa mahdollistettu riittävän ajan käyttö mielenhyvinvoinninterveystarkastuksiin ja Walk in-vastaanottoihin. Käytössä ollut myös struktoroidut lomakkeet, joilla saatu kattavasti tietoa nuorten mielenhyvinvoinnista. Jatkossa nämä toimenpiteet mahdollistaisivat myös toiminnan jatkumisen opiskeluterveydenhuollossa, näin pystyttäisiin huomioimaan kasvussa olevat nuorten mielenhyvinvoinninhaasteet yksilöllisesti ja oikea aikaisesti.
Toimintamallissa keskeisenä kohderyhmänä ovat 9.lk:n oppilaat.
Toimintamallissa on tarkoituksena löytää ja ennaltaehkäistä mahdollisimman varhain nuoren mielenhyvinvoinnin haasteet.
Toimintamallissa kehitetään uuden tyyppistä työkalua terveystarkastusten tekemiseen vastaamaan lisääntyviin mielenterveydenhaasteisiin.
SWOT -analyysi:
Mahdollisuudet:
• Oppilailta tuleva toive ja tarve mielenhyvinvoinninterveystarkastuksille
(mm. Pohteen nuorisovaltuusto)
• Digitalisten palveluiden kehittäminen ja niihin ohjaaminen (mm. Ohjattu Omahoito,
normaali.fi- ja enjaksa.fi –sivustot)
Uhat:
• Terveydenhoitajien hankkiman koulutuksen hyödyntämättömyys (mm. IPC).
• Käytettävissä olevat aikaresurssit mielenhyvinvoinninterveystarkastuksiin
(60min->30min) sekä jatkokäynteihin.
Vahvuudet:
• Terveydenhoitajien ammattitaito ja hankittu lisäkoulutus
(mm. Ohjattu Omahoito ja IPC).
• Toimiva moniammatillinen yhteistyö.
• ”matalan kynnyksen vastaanotto”.
Heikkoudet:
• Aikaresurssit mielenhyvinvoinninterveystarkastuksiin.
Mielenhyvinvoinnin terverveystarkastuksissa nuoret saavat mahdollisimman varhain ja ennaltaehkäisevästi tukea mielenhyvinvoinnin haasteisiin. Ammattilaisten osaaminen näyttöön perustuvien menetelmien käyttöön vahvistuu.
Toimintamallin käyttöönoton edellytyksenä on, että toimialueet sitoutuvat tukemaan sen käyttöönottoa opiskeluterveydenhuollossa:
- Terveydenhoitajien kouluttaminen IPC - ja Ohjattu Omahoito -menetelmien käyttöön.
- Tarvittava ajallinen resurssi terveydenhoitajille toimintamallin toteuttamiseen.
- Yhtenäinen lomakkeisto, joilla saadaan tietoa nuorten mielialasta (esim. PHQ9 ja GAD7).
Toimintamallin kehittäminen aloitettiin syksyllä 2023 ja se päättyy 30.6.2025.
Mielenhyvinvoinnin terveystarkastusten jatkokäynneistä koottiin tilastoa, jonka pohjalta nähtiin kehitystyön tulokset.
TULOKSIA:
•Saavutettiin hyviä tuloksia mielenhyvinvoinninterveystarkastuksista (tarkastuksia tehtiin yhteensä 489 oppilaalle, 9.lk) - vastasi nuorilta tulleisiin toiveisiin tarkastuksen sisällöstä ja painopisteistä (mieliala ja päihteet). Kouluterveydenhoitajan vastaanotto oli hyvin saavutettavissa pilottipaikkakunnilla matalalla kynnyksellä. Tarkastuksista seuloutui jatkokäynneille oppilaita, joilla pystyttiin tarjoamaan aikaa alle kahden viikon sisälle. Jatkokäynneillä (yht. 92) pysyttiin auttamaan oppilaita varhaisessa vaiheessa. Raskaampiin palveluihin jouduttiin ohjaamaan vain muutamia oppilaita (yht.10 eli 10,8% jatkokäyntiläisistä).
•Jatkokäynneistä tilastoitiin terveystarkastuksista jatkokäynneille ohjautuneiden määrä, keneltä nuori ohjautui tai kutsuttiin kouluterveydenhuollon vastaanotolle, kohdeoireet, valittu hoitomuoto, odotusaika vastaanotolle ja jatkokäyntikertojen määrä/oppilas.
•Pilotissa ollut toimintamalli edisti nuorten nopeaa pääsyä keskustelemaan mielenhyvinvoinnin asioista ja niihin liittyvistä huolista. Esille tulleisiin haasteisiin pystyttiin reagoimaan jo varsinaisella terveystarkastuskäynnillä (60min) ja tarvittaessa annettiin matalalla kynnyksellä jatkokäyntiaika 1-2 viikon sisällä.
•”Yhden luukun palvelu” – nuorta ei siirrelty ”luukulta” toiselle, vaan nuori sai matalan kynnyksen palvelut arkiympäristössään koululla. Pilotin aikana huomattiin, että tällä toimintamallilla nuorten mielenhyvinvoinnin haasteet eivät päässeet kasaantumaan ja näin ollen heitä ei tarvinnut ohjata raskaampiin palveluihin.
•Hankeen aikana pilotoitiin 3x10d –elämäntapamittari 14+ (Oma Olo). Linkki mittarin täyttämiseen lähetetiin nuorille Wilman kautta – nuori pääsi vastaamaan ko.lomakkeeseen ilman vahvaa tunnistautumista. Terveydenhoitaja pääsi lukemaan oppilaiden vastaukset ennen vastaanottoa. 3x10d –lomake oli käytössä 8/24-4/25. Lomake toimi hyvin keskustelun tukena, mutta ei tuonut juurikaan esille mielenhyvinvoinnin haasteita.
•Tarina-auttamisen (normaali.fi, enjaksa.fi) materiaali otettiin myös käyttöön 9/24-4/25, tukemaan nuorten ja perheiden mielenhyvinvointia.
•Mielenhyvinvoinninterveystarkastuksessa käytetyt lomakkeet 3x10d –elämäntapamittari 14+ lisäksi olivat PHQ9 (lyhyt masennuskysely) ja GAD7 (ahdistuneisuuskysely). Edellä mainituilla kyselyillä saatiin arvokasta tietoa nuorten sen hetkisestä mielialasta. Kyselyt nuori täytti terveystarkastus- ja jatkokäynneillä.
•Muut mielenhyvinvoinninterveystarkastuksissa käytetyt materiaalit olivat: Mielenterveydenkäsi ja Voimavaraviirit sekä tarvittaessa Adsume (nuorten päihdemittari). Materiaalin avulla voitiin auttaa nuorta keskustelemaan mielenhyvinvointiin ja jaksamiseen liittyvistä asioista sekä ennaltaehkäisevästi auttaa nuorta näkemään omat voimavaransa ja ylläpitämään niitä.
•Jatkokäynneillä terveydenhoitajan työn tukena ja nuorten apuna olivat Mielenterveystalon Ohjattu Omahoito sekä nuorten masennuksen interventio IPC ja tukea antavat ohjaukselliset keskustelut.
•Nuoret kokivat yhteisöllisen toiminnan mielekkäänä ja osallistuivat aktiivisesti toimintaan mukaan (tsemppivälitunnit, porinakahvit ja ryhmätunnit).
Kysely mielenhyvinvoinnintarkastusten jatkokäynnillä käyneelle nuorelle:
1.Koetko mielenhyvinvointiterveystarkastuksen tarpeellisena kouluterveydenhuollossa ikäryhmällesi? Kyllä/Ei.
2.Koetko saaneesi mielenhyvinvoinnin jatkokäynnillä tietoa ja apua omiin haasteisiisi? Kyllä/Ei.
3.Voisitko ajatella hakeutuvasi tästä eteenpäin herkemmin keskustelemaan mielenhyvinvointiin liittyvistä asioista, jotka huolestuttavat sinua? Kyllä/Ei.
Jatkokäynneiltä nuorilta saatu palaute100% positiivista. Palautteita otettiin vastaan 11/24-5/25.
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
