Yhdennetty lastensuojelun sosiaalityö
Lastensuojelun sosiaalityön toimintatapojen ja organisaatiorakenteen kehittäminen asiakastarpeita vastaavaksi; tavoitteena parantaa työn vaikuttavuutta mahdollistamalla pitkäaikainen, suhdeperustainen työskentely ja täydentyvä tilannearviointi.
Lastensuojelun sosiaalityön organisointitapaan on vuosien saatossa vaikuttanut toimintaympäristön ja lainsäädännön muutokset. Helsingin lastensuojelun sosiaalityötä on toteutettu eriytettynä avohuollon ja sijoituksen palveluna vuodesta 2010, jotta osaamista ja asiantuntijuutta on voitu kehittää lainsäädännön edellyttämän vastuun mukaisesti.
Suomen lapsi- ja perhepalveluiden nykyisenä muutostavoitteena on toimintakulttuurin kehittäminen ja uudistaminen aiempaa lapsi- ja perhelähtöisemmäksi, kokonaisvaltaisemmaksi, moniammatillisemmaksi ja suhdeperustaisemmaksi. Samalla kun eriytetyissä palveluissa on kehitetty toimivia työskentelymalleja, on tunnistettu mallin heikentävä vaikutus tilannearviointiin ja kokonaisvaltaisen ymmärryksen muodostamiseen sekä suhdeperustaiseen työhön.
Yhdennetyn lastensuojelun sosiaalityön tavoitteena on vahvistaa ja parantaa suhdeperusteista ja vaikuttavaa palvelua. Tähän pyritään vähentämällä organisaation rakenteeseen ja toimintamalleihin sisältyviä työntekijävaihtoja ja tietokatkoksia sekä vahvistamalla lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän työn edellytyksiä. Jatkossa lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ei vaihdu, vaikka lapsen palvelu siirtyy lastensuojelun asiakkuuden aikana avohuoltoon, sijaishuoltoon tai alle 18-vuotiaana jälkihuoltoon. Samalla arvioidaan, mitä tukea sosiaalityöhön ja sen rakenteisiin tarvitaan.
Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden saatavuus ja työssä jaksaminen on kansallinen haaste. Mahdollisuus toimia ammattieettisesti työhön sisältyvien arvojen mukaan on ensisijaista työhyvinvoinnin kannalta. Käytännössä se tarkoittaa mm. aikaa, riittäviä resursseja ja tukea työhön (Mänttäri-van der Kuip, 2015). Vaikka sosiaalityöntekijän työnkuva laajenee, se myös tarkentuu. Onnistuessaan yhdentynyt sosiaalityö voi parantaa sekä lapsen että työntekijän asemaa: työlle rakennetaan riittävät resurssit, jotta työntekijät jaksavat työssään paremmin, vaihtuvuus vähenee ja suhdeperustainen työ vahvistuu.
Helsingin lastensuojelun sosiaalityön organisointimallin kehitystarpeita on selvitetty vuodesta 2016 alkaen esihenkilöiden, kokemusasiantuntijoiden ja henkilöstön edustajien työpajoissa. Lisäksi on toteutettu asiakas- ja henkilöstökyselyjä, joissa on kerätty palautetta työn vaikuttavuudesta ja edellytyksistä.