Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Yhdessä kohti parempaa mielenterveyttä, Sujuvat palvelut -valmennus, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Tavoitteena on selkeyttää ja kuvata aikuisten sosiaalipalvelujen ja mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhteistyöprosessit asiakkaiden hoidossa ja palvelussa. Kehittämistyön tukena hyödynnämme henkilöstökoulutusta ja tarvittaessa terapianavigaattoria.

Toimintaympäristö

Tiedostamme, että hyvinvointialueemme väestö kasvaa, ikääntyy ja muuttuu yhä monikulttuurisemmaksi, mikä johtaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kysynnän kasvuun. Nykyinen hyvinvointialueen palvelurakenne painottuu ennaltaehkäisyn ja varhaisen tuen sijaan raskaisiin ja korjaaviin palveluihin, mihin pyritään saamaan muutosta esimerkiksi palveluprosesseja kehittämällä. 

Monesta muusta hyvinvointialueesta poiketen alueemme väestö on kasvussa ja vuonna 2023 länsiuusimaalaisia ennustetaan olevan yli 510 000.  Länsiuusimaalaista ruotsinkielisiä on 12% ja 16% puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. 

Yhteiskunnallinen tilanne vaikuttaa aikuisten sosiaalipalvelujen ja mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkaisiin heikentävästi. Tämänhetkisen hallituksen suunnittelemat ja toteuttamat leikkaukset koskevat edellä mainittujen  asiakasryhmien lisäksi kaikkia suomalaisia. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Nykytilanteessa aikuisten sosiaalipalvelujen ja mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkaalle tarjottavat palvelut toimivat erillisinä ja eritahtisina omina kokonaisuuksinaan, mikä ei edesauta asiakaan asiointia hyvinvointialueella. Tämä voi johtaa seuraaviin tilanteisiin: 

  1. Asiakas ei saa tarvitsemaansa apua tai 
  2. Tuen saaminen kestää liian kauan

Juurisyyanalyysin perusteella tuomme esiin seuraavat nostot: 

  1. Tieto ei liiku palvelujen välillä: ei tiedetä, miten tai mihin tai milloin olisi parasta konsultoida 
  2. Kenellä on vastuu asiakkaan asian etenemisestä: lokeroidaan asiakkaan ongelma, ei tarkastella kokonaisuuksia 
  3. Kyvykkyys ottaa puheeksi ja toimia:  tuen tarvetta ei tunnisteta 

Pyrimme ongelmaa ratkaistaessa keskittymään yhteisten prosessien kehittämiseen asiakasnäkökulma edellä huomioiden hyvinvointialueen palvelustrategia. Prosessien kehittäminen  liittyy keskeisesti seuraaviin palvelustrategian kohtiin: 

  1. Länsi-Uudenmaan asiakaskokemus on hyvinvointialueen paras: asiointi on helppoa ja sujuvaa. Palveluihin saa yhteyden monella eri tavoin. Asiakkaan palvelupolku on sujuva asiakkuuden kaikissa vaiheissa.
  2. Yhteiset sosiaali- ja terveyspalvelut: Parannamme sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta ja jatkuvuutta. Asiakkaan asia ratkaistaan jo ensimmäisen yhteydenoton aikana aina kun se on mahdollista. Saatavuuden parantamiseksi lisäämme myös digitaalisia ja liikkuvia palveluja. Toteutamme palveluja asiakkaiden tarpeista lähtien. Palvelulinjamme tekevät tiivistä yhteistyötä.
  3. Mielenterveys- ja päihdepalvelut: Terapiat etulinjaan -toimintamalli parantaa laajasti matalan kynnyksen mielenterveyspalvelujen saatavuutta ja vaikuttavuutta.
  4. Aikuisten sosiaalipalvelut: Asiakkaan tilanteen ja palvelutarpeen arviointi tehdään määräajassa. Arvioinnissa huomioidaan asiakkaan omat voimavarat ja verkostot sekä hyödynnetään muiden ammattilaisten asiantuntemusta tarpeen mukaan. 
Nykytila ja arvovirtakuvaus
Juurisyyanalyysi
Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet
  • Asiakasnäkökulma: 
    • Asiakkaan ongelman ydin, juurisyy, voi olla tunnistamatta
    • Asiakkaalla on monien eri palvelujen päällekkäistä palvelujen käyttöä 
    • Asiakas käyttää palvelu(j)a, jo(t)ka ei vastaa hänen palvelun tarpeeseensa
    • Asiakkaalla on useita eri suunnitelmia: hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelma
    • Odotusaika palvelun saamiseen voi olla pitkä 
  • Henkilöstön näkökulma: 
    • Yhteisasiakkaiden tunnistamisessa voi olla puutteita 
    • Yksittäisen työntekijän on vaikeaa auttaa asiakkaan koko tilanteen ratkomisessa, sillä asiakkaan palvelukokonaisuus on usein moninainen ja pirstaleinen
    • Asiakkaan palvelukokokonaisuuden koordinointi edellyttää yhteisistä käytänteistä sopimista ja työparityyppistä työskentelyä 
    • Konsultaatiokäytänteet ovat epäselviä ja puutteellisia 
    • On epäselvää, kuka on asiakkaan omatyöntekijä, kun asiakkuus on monessa eri palvelussa
    • Palvelun saamisen odotusajat voivat olla pitkiä
  • Organisaation näkökulma: 
    • Yhteisasiakkaiden prosessit ovat epäselviä 
    • Kokonaisvaltaisen palvelun toteuttamista hidastavat ja joiltain osin estävät tietyt organisaation rakenteet
    • Moniammatillisessa työssä myös johtaminen edellyttäisi käytänteiden ja rakenteiden yhteensovittamista 
    • Tietosuojaan liittyvät kysymykset hidastavat moniammatillista yhteistyötä 

Tietojärjestelmien yhteensopimattomuus asettaa haasteita moniammatilliselle työskentelylle 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen
  • Petri Luomaa, projektipäällikkö, mielenterveys- ja päihdepalvelut
  • Satu Meriläinen-Porras, projektipäällikkö, aikuisten sosiaalipalvelut 
  • Lauri Nieminen, johtava sosiaalityöntekijä, aikuisten sosiaalipalvelut 
  • Elisabeth Salmenkari-Ryhänen, projektipäällikkö, aikuisten sosiaalipalvelut
  • Saara Sandelius, projektipäällikkö, mielenterveys- ja päihdepalvelut 
  • Jaakko Tuominiemi, sosiaaliohjaaja ja sosiaalisen kuntoutuksen ohjaaja, aikuisten sosiaalipalvelut
Tavoiteltu muutos

Kehittämistyö kohdistuu yhteisasiakkuuden prosessin alkuvaiheeseen. Tavoitteena on toimiva ja sujuva hybridi -malli "Yhdessä kohti parempaa mielenterveyttä", jolloin: 

  1. Asiakas saa tarvitsemansa avun ja tuen tarvittavien palvelujen aloittamiseen arkipäivän aikana 
  2. Yhteisasiakkuus alkaa 13 vrk:n kuluessa 

Palvelulupaus: Saat yhdellä yhteydenotolla tarvitsemasi avun ja tuen palvelujen aloittamiseen saman arkipäivän aikana 

Palvelulupaus
Toteutussuunnitelma
  1. Asiakkaaksi tulon väylän selkeyttäminen: yhteydenottokanavien ja huoli-ilmoitusten tekoväylien ohjeistusten tarkentaminen
  2. Prosessikuvaus ja kirjalliset ohjeet mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä aikuisten sosiaalipalvelujen ensiarviointitiimin viranomaispuhelimien käytöstä
  3. Yleisohje viranomaisnumeroista ja niiden käytänteistä mielenterveys- ja päihdepalveluissa
  4. Yleisohje viranomaisnumeroista ja niiden käytänteistä aikuissosiaalityössä
  5. Terapiat etulinjaan -koulutuskokeilu 
Toteutussuunnitelma
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toimintamallin rakentaminen on tehty yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa. 

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Osana toimintamallin rakentamista tehtiin aikuisten sosiaalipalvelujen henkilöstölle suunnattu koulutuskokeilu ajalla 1.3.-31.5.2024. Koulutuksen tavoitteena oli lisätä henkilöstön kyvykkyyttä tunnistaa ja ottaa puheeksi asiakkaan mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön liittyviä pulmia. 

Koulutuskokeilu toteutettiin ajalla 1.3.-31.5.2024 hyödyntäen Terapiat etulinjaan -toimintamallin työkaluja. Työkaluista osa soveltuu myös sosiaalityön tueksi ja liittyy palveluketjujen toimivuuden varmistamiseen ja kehittämiseen, kuten sosiaalityön ja avosairaanhoidon sekä mielenterveyspalveluiden välillä. 

Koulutukseen osallistui 10 aikuisten sosiaalipalvelujen työntekijää. Koulutuskokeilun sisältö ja resursointi muodostui seuraavasti: 

Terapianavigaattori                                                                                                                                                     Teoriaopinnot 2h omatoimisesti verkkokoulutusalustalla + taitopaja 1 kesto 1,5h                    

  • Yleinen osuus, mikä työväline, miten käytetään ja mihin soveltuu ja mitä tulee huomioida 
  • Ensijäsennys (prosessi ja mitä vastauksia purkaessa tulee huomioida sekä yhteenvedon tulkinta)

Akuutin kriisin kohtaaminen                                                                                                                                     Teoriaopinnot 2h omatoimisesti verkkokoulutusalustalla + taitopaja 2 kesto 1,5h

  • Mitä ihminen tarvitsee kohdattuaan traumaattisen kriisin?
  • Perusterveydenhuollon rooli kriisipalveluissa
  • Yksilöllisyys kriisin kohtaamisessa

Motivoiva haastattelu                                                                                                                                                   Teoriaopinnot 2h omatoimisesti verkkokoulutusalustalla + taitopaja 2 kesto 1,5 h

  • Menetelmän rakenne ja sisältö
  • Motivoivan haastattelun periaatteet
  • Motivoivan haastattelun ydintaidot
Kokeilussa opittua

Terapiat etulinjaan -koulutuskokeilun päätteeksi tehtiin palautekysely, missä selvitettiin, miten työntekijät kokivat valmiutensa tunnistaa ja ottaa puheeksi asiakkaan mielenterveyspulmia lisääntyneen sekä miten koulutuksessa opittujen menetelmien hyödyntäminen onnistuu työssä. 

Vastausten mukaan koulutus koettiin hyvänä ja siihen sai riittävästi tukea. Opitut menetelmät olivat periaatteessa hyviä, mutta tapaamisten sisältöjä jouduttiin priorisoimaan, joten menetelmien hyödyntäminen jäi vähäiseksi. Toimintamallin heikkouksiksi nostettiin resurssipula ja ajan puute ja vahvuuksiksi motivoivan haastattelun menetelmä, yhteenvedon saaminen asiakkaan toimintakyvystä sekä asiakkaan mahdollisuus vastata itse terapianavigaattorin kysymyksiin. 

Palautekyselyn keskeiset on nostot on esitetty seuraavassa kuvassa.  

Terapiat -etulinjaan koulutuskokeilu
Ratkaisun perusidea

Hyvinvointialueella on meneillään organisaatiomuutos aikuisten sosiaalipalveluissa ja mielenterveys- ja päihdepalveluissa, joiden myötä on ollut tarpeen tarkastella nykyisiä toimintamalleja. Ratkaisu keskittyy yhteisten prosessien kehittämiseen asiakasnäkökulma edellä. Kehitettävä toimintamalli perustuu yhteistyökäytänteiden toimivuuteen, asiakkaan palveluihin pääsyn nopeutumiseen sekä henkilöstön osaamisen lisäämiseen koulutuksen keinoin. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Henkilöstön osaamisen lisäämiseen tähtäävässä koulutuksessa osa-alueet ovat terapianavigaattori, akuutin kriisin kohtaaminen ja motivoiva haastattelu. Koulutus toteutettiin pilottina ja sen  tarkoituksena on tukea aikuisten sosiaalipalvelujen henkilöstöä  asiakkaan mielenterveys- ja päihdeongelmien ja haasteiden puheeksi otossa. Koulutus toteutetaan monimuotoisesti: teoriaosuus verkkokoulutusalusta sekä käytännön tuki taitopajoissa. Koulutuksen antia arvioidaan ja mallinnetaan laajemmin koskemaan isompaa henkilöstömäärää hyvinvointialueella tulevaisuudessa. 

Tarkoitus on perustaa yhteiset aikuisten sosiaalipalvelujen ja mielenterveys- ja päihdepalvelujen foorumit, missä jaetaan tietoa ja voidaan käsitellä nimettömänä case-tapauksia. 

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä aikuisten sosiaalipalvelujen välillä tapahtuvaa konsultaatiota on tarpeen edelleenkehittää hyvinvointialueella käyttöönotettavaa digialustaa hyödyntämällä.  

Tiedolla johtamiseen panostetaan jatkossa kehittämällä systemaattiseen seurantaan sopivia mittareita, kuten palveluun pääsyn aika yhteisille asiakkaille. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamalli on rakennettu Liisan näkökulmasta mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä aikuisten sosiaalipalvelujen yhteisille asiakkaille. Mallia voidaan kuitenkin soveltaa myös muissa palveluissa, kun halutaan uudistaa ja sujuvoittaa yhteisten asiakkaiden asiakkaaksi tuloa. 

Keskeistä on, että kaikilla on yhteinen halu tehdä töitä yhteisten asiakkaidemme kanssa, ja näin ollen varmistaa muutosten läpivientiä organisaatiossa. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toimintamallin rakentamisen lähtökohtana oli pohtia, kuka on meidän yhteinen asiakas. Hän on Liisa. Liisa tarvitsee monien eri ammattilaisten apua ja tukea. Liisan tarpeista käsin kuvasimme asiakkaaksi tulon alkuvaiheen nykytilanteen sekä mielenterveys- ja päihdepalveluissa että aikuisten sosiaalipalveluissa. Keskeisiä havaintoja olivat palvelujen eritahtisuus, palvelujen vähäinen kohtaaminen, lisäosaamisen tarve tunnistaa Liisan mielenterveydellisiä pulmia sekä tarve sujuvoittaa asiakkuuden alkuvaihetta. 

Havaintojen tunnistamisen jälkeen rakensimme tavoitetilan, mihin hyvinvointialueella mielenterveys- ja päihdepalveluissa ja aikuisten sosiaalipalveluissa Liisan kohdalla pyrimme vuoden 2027 loppuun mennessä:  saat yhdellä yhteydenotolla tarvitsemasi avun ja tuen palvelujen aloittamiseen saman arkipäivän aikana. Tavoite on kova, mutta mahdollinen saavuttaa.  

Toimintamallia kehitettäessä on hyvinvointialueella ollut samaan aikaan meneillään organisaatiomuutos sekä  mielenterveys- ja päihdepalveluissa että aikuisten sosiaalipalveluissa. Uudistukseen liittyen aloittaa vuoden 2025 alusta aikuisten sosiaalipalveluissa toimintansa uusi Aikuisten sosiaalipalvelujen neuvonta ja ajanvaraus Neuvis, minkä yhteys on pidetty esillä tässä projektissa tavoitteina olleiden palvelujen väliseen yhteistyökäytänteiden toimivuuteen ja asiakkaan palveluihin pääsyn nopeutumiseen liittyen.