Yhdessä tehden -Tukea, tekoja ja hyvinvointia hanke

Kirkkopalvelut ry ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun sote mahdollistivat maksukorttien jakamisen noin 200 kumppanin (ev.lut. seurakunnat, jäsenyhteisöt + paikalliset järjestöt) kautta. Yhteistyöllä saavutettiin laaja vaikuttavuus.

Toimintaympäristö

Hankkeen aikana oli tavoitteena jakaa 75 000 maksukorttia (a 40e) kaikkein heikoimmassa asemassa oleville. 

Kohderyhmän keskeisimpiä ongelmia ovat pienituloisuus ja työelämän ulkopuolella oleminen. Pienituloisuus haastaa niin arjen menoista selviämistä kuin henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Pienituloisuus aiheuttaa usein stressiä ja oman arvon tunteen heikentymistä. Tämä voi vaikuttaa negatiivisesti mielenterveyteen ja näkyä esim. sosiaalisena eristäytymisenä. Kohderyhmällä on tarve niin taloudelliselle tuelle kuin neuvonnalle ja keskusteluavulle, joiden avulla pystytään alkaa ratkomaan haasteita. 

 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Suomalaisen yhteiskunnan muuttuminen ja eriarvoisuuden voimakas lisääntyminen, keskinäisen kilpailun voimistuminen ja viimeaikaiset vakavat globaalit tapahtumat (Korona, sodat) vaativat kaikilta ihmisiltä yhä enemmän, jotta arjessa pärjää ja yhteiskunnassa selviää. Elinkustannusten voimakas kasvu viimeisen vuoden aikana on lisännyt merkittävästi jo entuudestaan heikossa taloudellisessa tilanteessa elävien ihmisten huolta ja pahoinvointia. Hanke auttaa ja tukee kaikkein heikoimmassa ja haavoittuvimmassa asemassa olevia suomalaisia. Hanke vastaa näiden ihmisten akuutteihin taloudellisiin haasteisiin sekä auttaa heitä tunnistamaan omaan elämäänsä liittyvät kriittisimmät haasteet ja tuen tarpeet sekä tarjoaa näihin kohdennettua tukea ja apua. 

Yhteiskunnassamme toimiva ruoka-apu perustuu lähtökohtaisesti hävikkiruoan jakamiseen. Kasvaneiden kustannuspaineiden ja lisääntyneen avuntarpeen myötä hävikkiruokaan perustuvan ruoka-avun määrä ei ole kasvanut samassa suhteessa avuntarvitsijoiden määrän kanssa. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Ruoka-avussa asioinnin taustalla on usein moninaisia syitä, mutta yleisin on köyhyys- ja syrjäytymisriskissä eläminen. Kun ruoka-avulla ei vähenevän hävikin myötä voida auttaa kaikkia avun tarvitsijoita, on tärkeää, että apua voidaan täydentää taloudellisella tuella. Ruoka-avun kautta saadaan samalla lisättyä palvelutietoisuutta- ja myönteisyyttä sekä madallettua ihmisten kynnystä ottaa yhteiskunnan eri toimijoiden moninaista apua vastaan. Toiminta on myös ennaltaehkäisevää siinä määrin, että joskus tukea tarvitsevien ihmisten tilanne voi olla hyvinkin pienestä kiinni. Tällöin jo pienelläkin tuella mm. liitännäistoimiin osallistumalla voidaan saada merkittäviä hyvinvointimuutoksia aikaan tai estää tilanteiden merkittävä heikentyminen.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Hankkeen uutuutena oli hanketoimijoiden laaja kattavuus. Tähän hankkeeseen valmistautuessaan Kirkkopalvelut ry kuuli 200 evankelis-luterilaista seurakuntaa ja viittä jäsenyhteisöä, joiden toiminta-alue kattaa yli 200 Suomen 309 kunnasta. 

Kirkkopalvelujen kautta tavoitettavien seurakuntien ohella Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun sote täydensi kortteja jakavia tahoja Pohjois-Karjalassa toimivien järjestöjen avulla. Mukana hankkeessa oli yhdeksän järjestöä/pientä toimijaa, jotka maantieteellisesti kattoivat 11 Siun soten 13 kunnasta. 

Tavoiteltu muutos

 Hankkeella saadaan aikaan seuraavat välittömät, Ruokaviraston määrittämät tavoitteet ja tulokset: 

1. Hanke tavoittaa aineellista apua tarvitsevia henkilöitä 

2. Tavoitettujen henkilöiden taloudellinen tilanne kohenee ja köyhyyden negatiiviset vaikutukset vähenevät. 

3. Kohentunut taloudellinen tilanne mahdollistaa yksilöiden perustarpeiden toteutumisen, lisää koettua hyvinvointia sekä vähentää päivittäisestä toimeentulosta huolehtimisen aiheuttavaa huolta ja stressiä. 

4. Kohderyhmien henkilöt ohjataan saamaan liitännäistoimen kautta kohdennetusti tukea juuri niihin tuen tarpeisiin, joita heidän osaltaan anonyymikyselyllä on tunnistettu.

Liitteet
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Yhteistyössä hanketoimijoiden kesken luotiin hankkeen alussa Arjen apu-korttien sisältö, jossa on kerrottu kortin käyttöön liittyvät vastuut ja velvollisuudet usealla kielellä. Kieliversioita olivat suomi, ruotsi, englanti, venäjä, arabia ja ukraina. 

Maksukortteja jakavien avuksi luotiin myös 8-kysymystä hyvinvoinnista lomake, jonka avulla asiakas voi itse arvioida tuen tarvettaan. Myös tästä tehtiin useita kieliversioita. Kysely sisälsi osia työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmästä Kykyviisari.  Kyselyn avulla kortin jakajan oli helppo saada kontakti asiakkaaseen ja syvempi ymmärrys hänen tuen tarpeestaan. Lisäksi kyselyn vastauksista muodostui hankkeen aikana kokonaiskuva asiakkaiden tuen tarpeista ja taloudellisesta tilanteesta. Kysely liitteenä. 

Liitteet