Yhteiskehittämisen toimintamalli ikääntyneiden omaishoidon kehittämistyössä
Toimintamallissa kuvataan Helsingissä ikääntyneiden omaishoidossa kehittämistyössä käytettyä yhteiskehittämisen työskentelytapaa.
Oivalla ja ymmärrä
Ikääntyneiden omaishoito on monia eri palveluita läpileikkaava sosiaalihuollon palvelu. Tavoitteena on ikääntyneiden omaishoitoperheiden turvallista ja toimivaa arkea tukeva omaishoidon ja läheisavun prosessi monialaisena yhteistyönä.
Ikääntyneiden omaishoidon toimijuuden verkostoon osallistuvat ikääntyneiden omaishoitoperheet lisäksi myös myös heitä kohtaavat ammattilaiset, vapaaehtoistoimijat ja vertaiset monissa eri toiminnoissa, kuten kaupungin eri palveluissa, yksityisellä sektorilla sekä järjestöissä. Verkostossa on mukana myös ikääntyneiden omaishoitoperheiden tilanteisiin välillisesti osallistuvia, kuten poliittisia päättäjät sekä tutkimuksen ja oppilaitosten toimijat.
Jokaisella toimijalla on käytössään omasta näkökulmastaan asioita tarkastellen erityistä osaamistaan ja näkemystään. Yhteisellä keskustelulla ja toiminnalla onkin tärkeä merkitys, jotta eri näkökulmista käytävä keskustelu mahdollistuu ja tätä kautta myös yhteinen osaaminen vahvistuu sekä yhteinen jaettu ymmärrys rakentuu.
Lähdimme kehittämään ikääntyneiden omaishoitoa. Yhtenä keskeisenä tavoitteena oli rakentaa monilaisesti yhteistä ymmärrystä ikääntyneiden omaishoitoperheiden tarpeista ja tukemisen keinoista sekä monilaiseen yhteistyöhön liittyvistä käytännöistä. Tavoitteena oli vahvistaa ikääntyneiden omaishoitoperheiden tilanteisiin keskeisesti liittyvien sidosryhmien osallisuutta osana toteutettavaa kehittämistyötä.
Ikääntyneiden kehittämishankkeessa oli mukana useita toimijoita, kuten asiakkaat, henkilöstö, esihenkilöt ja päälliköt. Lisäksi yhteistä keskustelua käytiin myös esimerkiksi vanhusneuvoston, järjestöjen sekä oppilaitosten toimijoiden kanssa.
Kunkin toimijan roolina ja tehtävänä oli tuoda mukaan oma näkökulma ja osaaminen yhteiseen keskusteluun. Kehittämishankkeen tehtävänä oli osaltaan toimia yhteiskehittämisen koordinoijana ja fasilitoijana sekä koota yhteen eri yhteyksissä saatua tuotosta.
Tavoitteena oli vahvistaa asiakkaiden ja henkilöstön mukana oloa osana kehittämistyötä sekä samalla vahvistaa ikääntyneiden omaishoidon keskeisten sidosryhmien yhteistä keskustelua.
Yhteiskehittämisessä käytettiin useita työmuotoja, kuten työpajat, koulutukset sekä seminaarit ja keskustelutilaisuudet.
Laadimme eri toiminnoille räätälöidyt tavoitteet, joiden mukaan rakensimme sisällön sekä osallistujat. Sisältöä räätälöitiin ennalta yhteistyössä osallistujaryhmää edustavan henkilön / henkilöiden kanssa.
Palautteen keräämissä hyödynnettiin forms-lomakekyselyä sekä suoraa suullista palautetta. Lisäksi palautteet käytiin esimerkiksi johtoryhmissä yhdessä keskustellen. Palautteen perusteella arvioitiin toiminnalle laadittujen tavoitteiden toteutumista.
Lopuksi esimerkiksi työpajoista saadut palautteet sekä työryhmässä käsitellyt, linjatut sekä jatkotyöskentelyä edyllyttävät asiat koostettiin kirjattiin vielä kirjalliseen raporttiin, joka lähetettiin osallistujille.
Yhteiskehittämisen toimintamuotoja oli useita, kuten fasilitoidut työpajat, työryhmät, teemakohtaiset työryhmät, tiimi- ja yksilötapaamiset, koulutukset, seminaarit ja keskustelutilaisuudet.
Tavoitteena on ollut vahvistaa suoraa asiakkailta eli ikääntyneiltä omaishoitoperheiltä saatavaa näkemystä.
Kehittämishankkeen alkuvaiheessa laadittuun nykytilanteen kartoituksessa yksilöhaastatteluihin osallistui ikääntyneiden henkilöiden omaishoitajia (toimeksiantosopimuksella olevat). Lisäksi työpajassa sekä avoimessa keskustelutilaisuudessa oli osallistujina ikääntyneitä omaishoitajia. Heistä osa lähti mukaan myös kokemusasiantuntijuuspilotointiin, joka käynnistettiin kaupungilla ikääntyneiden palveluissa. Laadittaessa asiakkaille suunnattua kirjallista materiaalia, oli mukana myös asiakkaita.
Kuvittele ja kokeile
Keskeisenä ajatuksena on ollut kehittämishankkeen koko ajan vahvistaa eri toimijoiden osallisuutta osana kehittämistyötä.
Eri toimijoilla on kullakin omaa näkemystä ja osaamista tuotavaksi yhteiseen keskusteluun sekä yhteisen osaamisen kokonaisuuteen.
Osallistujilta saatu palaute on ollut myönteistä ja yhteiskehittämisen toimintaan myös jatkossa rohkaisevaa.
Yhteiskehittämistä on toteutettu koko kehittämishankkeen ajan 2022 - 2023.
Tavoitteena on ollut vahvistaa eri toimijoiden välistä keskustelua aidon dialogisuuden kautta, jotta eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet tulisivat mahdollisimman kattavasti huomioiduiksi osana kehittämistyötä. Lähtökohtana on ollut, että kehittämishanke ei tee mitään yksin, vaan toimimme yhdessä eri toimijoiden kanssa ja osaltamme myös johdon tukena.
Yhteiskehittäminen tarjoaa mahdollisuuden enempään kuin mitä yksittäisenä toimijana olisi mahdollista saavuttaa. Se voi osaltaan haastaa omaa ajattelua ja nykyisiä toimintamalleja sekä samalla rakentaa yhteistä ymmärrystä.