Yhteiskehittämisen toimintamalli ikääntyneiden omaishoidon kehittämistyössä

Toimintamallissa kuvataan Helsingissä ikääntyneiden omaishoidossa kehittämistyössä käytettyä yhteiskehittämisen työskentelytapaa. 

Toimintamallin nimi
Yhteiskehittämisen toimintamalli ikääntyneiden omaishoidon kehittämistyössä
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Toimintamallissa kuvataan Helsingissä ikääntyneiden omaishoidossa kehittämistyössä käytettyä yhteiskehittämisen työskentelytapaa. 

Toteutuspaikka
Helsingin kaupunki
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Helsinki
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Toimintamallin kokonaisuus
Liitteet ja linkit
Kuva
Yhteiskehittäminen osana ikääntyneiden omaishoidon kehittämistä Helsingissä

Tekijä

Mari Helin

Luotu

12.10.2023

Viimeksi muokattu

30.11.2023
Ratkaisun perusidea
  1. Kehittämistyön tarpeen tunnistaminen sekä alustavan kehittämistyön tavoitteen määrittäminen. 
  2. Kehittämishankkeen kannalta keskeiset sidosryhmien määrittäminen ja yhteen kokoaminen sekä eri osallistujien sitoutumisen edistäminen.  
  3. Tarkemman kehittämistyön suunnitelman (kuten tavoitteet, keinot, roolit ja vastuut, aikataulu, arviointi ja seuranta) laatiminen yhdessä eri toimijoiden kesken.
  4. Kehittämistyön toteutus ja tarvittaessa suunnitelmien päivittäminen.
  5. Eri osallistujilta kehittämistyöstä saatavan palautteen sitominen osaksi työskentelyä sekä kehittämistyön tuotosten jalkauttaminen ja vakiinnuttaminen eri toimijoiden yhteistyönä myönteisen seurannan avulla. 
Toimintaympäristö

Ikääntyneiden omaishoito on monia eri palveluita läpileikkaava sosiaalihuollon palvelu. Tavoitteena on ikääntyneiden omaishoitoperheiden turvallista ja toimivaa arkea tukeva omaishoidon ja läheisavun prosessi monialaisena yhteistyönä. 

Ikääntyneiden omaishoidon toimijuuden verkostoon osallistuvat ikääntyneiden omaishoitoperheet lisäksi myös myös heitä kohtaavat ammattilaiset, vapaaehtoistoimijat ja vertaiset monissa eri toiminnoissa, kuten kaupungin eri palveluissa, yksityisellä sektorilla sekä järjestöissä. Verkostossa on mukana myös ikääntyneiden omaishoitoperheiden tilanteisiin välillisesti osallistuvia, kuten poliittisia päättäjät sekä tutkimuksen ja oppilaitosten toimijat. 

Jokaisella toimijalla on käytössään omasta näkökulmastaan asioita tarkastellen erityistä osaamistaan ja näkemystään. Yhteisellä keskustelulla ja toiminnalla onkin tärkeä merkitys, jotta eri näkökulmista käytävä keskustelu mahdollistuu ja tätä kautta myös yhteinen osaaminen vahvistuu sekä yhteinen jaettu ymmärrys rakentuu. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Tavoitteena on ollut vahvistaa suoraa asiakkailta eli ikääntyneiltä omaishoitoperheiltä saatavaa näkemystä. 

Kehittämishankkeen alkuvaiheessa laadittuun nykytilanteen kartoituksessa yksilöhaastatteluihin osallistui ikääntyneiden henkilöiden omaishoitajia (toimeksiantosopimuksella olevat). Lisäksi työpajassa sekä avoimessa keskustelutilaisuudessa oli osallistujina ikääntyneitä omaishoitajia. Heistä osa lähti mukaan myös kokemusasiantuntijuuspilotointiin, joka käynnistettiin kaupungilla ikääntyneiden palveluissa. Laadittaessa asiakkaille suunnattua kirjallista materiaalia, oli mukana myös asiakkaita. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Kehittämishankkeen aikana on luotu rakenteita, joissa eri toimijoiden yhteiset kohtaamiset mahdollistuvat. 

Lisäksi esimerkiksi kokemusasiantuntijoiden mukana olo sekä työpajat on suunniteltu käytettäväksi myös jatkossa vakiintuneina työskentelymuotoina osana ikääntyneiden omaishoidon kehittämistä. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Yhteiskehittäminen on koettu antoisana. Poimimme tähän esimerkiksi työpajoista saadun palautekoonnin. 

Työpajoihin osallistuneilta pyysimme palautetta palautelomakkeen avoimilla vastauksilla: 

  • mikä oli osallistujalle antoisinta
  • mitä sai työpajasta omaan työhön
  • puuttuiko työpajasta jotain, mitä osallistuja olisi toivonut tuotavan keskusteluun
  • muuta palautetta

Mikä oli antoisinta? 

  • monialaiset tapaamiset ja keskustelut
  • käytännönläheisyys ja siitä nousevien haasteiden ottaminen keskiöön
  • alueellisesti yhteneväisten toimintamallien ja linjausten yhdessä pohtiminen ja määrittäminen
  • mahdollisuus vaikuttaa työn tekemiseen ja yhteisten työtapojen pohdintaan 

Mitä sait työpajasta omaan työhösi? 

  • uusia näkemyksiä
  • toisten näkemykset ja hyvät vinkit
  • käytännön työvälineitä, kuten fraasilista, omaishoitajan hyvinvointiopas 
  • haasteellisten asiakastilaisuuksien auki puhuminen tärkeää 
  • linjauksia ja varmistusta prosessin eri osista, kuten 
    • uuden asiakkaan prosessi 
    • omaishoitajan terveydentilan / soveltuvuuden arviointi 
    • vapaiden käyttöön liittyvät asiat (merkitys, edellyttäminen) 
  • yhteistyömahdollisuuksista asiakkaan kokonaisverkostossa (palvelut ja kunkin toimijan rooli)

 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin käyttö tarjoaa monia mahdollisuuksia kehittämistyöhön. 

Kehittämishankkeen näkökulmasta tarkasteltuna oli tärkeää, että yhteiskehittämisen lähtökohtana oli tasavertainen näkemys eri osallistujien näkökulman sekä osaamisen merkityksestä osana kehittämistyön kokonaisuutta. Keskeistä oli myös avoin, dialoginen keskustelu. 

Yhteiskehittämisen mahdolliseksi on keskeistä myös se, että toimintaa oli mahdollista keskitetysti koordinoida ja että työskentelystä saatavan aineiston koostamiselle oli riittävästi aikaa. 

Henkilön osallistuminen edellytti johdolta  myönteistä sitoutumista työskentelyyn. Henkilöstön sitoutumista edisti se, että työskentelyssä lähdettiin liikkeelle arjen havainnoista sekä havaituista kehittämistarpeista ja että henkilöstön näkemyksen ja osaaminen osana kehittämistyötä nähtiin merkityksellisenä. 

Sudenkuoppia yhteiskehittämisessä voi tulla esimerkiksi silloin, jos  työskentelyyn ei ole riittäviä resursseja ja koordinointia, osallistujien sitoutuminen työskentelyyn ei onnistu tai jos työskentelyyn ei osallistu kehittämistyön kannalta keskeiset sidosryhmät. 

Kehittämisen vaihe

Valmis

Kohderyhmä