Yhteiskehittämisen toimintamalli ikääntyneiden omaishoidon kehittämistyössä
Toimintamallissa kuvataan Helsingissä ikääntyneiden omaishoidossa kehittämistyössä käytettyä yhteiskehittämisen työskentelytapaa.
Toimintamallin nimi
Toimintamallissa kuvataan Helsingissä ikääntyneiden omaishoidossa kehittämistyössä käytettyä yhteiskehittämisen työskentelytapaa.
- Kehittämistyön tarpeen tunnistaminen sekä alustavan kehittämistyön tavoitteen määrittäminen.
- Kehittämishankkeen kannalta keskeiset sidosryhmien määrittäminen ja yhteen kokoaminen sekä eri osallistujien sitoutumisen edistäminen.
- Tarkemman kehittämistyön suunnitelman (kuten tavoitteet, keinot, roolit ja vastuut, aikataulu, arviointi ja seuranta) laatiminen yhdessä eri toimijoiden kesken.
- Kehittämistyön toteutus ja tarvittaessa suunnitelmien päivittäminen.
- Eri osallistujilta kehittämistyöstä saatavan palautteen sitominen osaksi työskentelyä sekä kehittämistyön tuotosten jalkauttaminen ja vakiinnuttaminen eri toimijoiden yhteistyönä myönteisen seurannan avulla.
Ikääntyneiden omaishoito on monia eri palveluita läpileikkaava sosiaalihuollon palvelu. Tavoitteena on ikääntyneiden omaishoitoperheiden turvallista ja toimivaa arkea tukeva omaishoidon ja läheisavun prosessi monialaisena yhteistyönä.
Ikääntyneiden omaishoidon toimijuuden verkostoon osallistuvat ikääntyneiden omaishoitoperheet lisäksi myös myös heitä kohtaavat ammattilaiset, vapaaehtoistoimijat ja vertaiset monissa eri toiminnoissa, kuten kaupungin eri palveluissa, yksityisellä sektorilla sekä järjestöissä. Verkostossa on mukana myös ikääntyneiden omaishoitoperheiden tilanteisiin välillisesti osallistuvia, kuten poliittisia päättäjät sekä tutkimuksen ja oppilaitosten toimijat.
Jokaisella toimijalla on käytössään omasta näkökulmastaan asioita tarkastellen erityistä osaamistaan ja näkemystään. Yhteisellä keskustelulla ja toiminnalla onkin tärkeä merkitys, jotta eri näkökulmista käytävä keskustelu mahdollistuu ja tätä kautta myös yhteinen osaaminen vahvistuu sekä yhteinen jaettu ymmärrys rakentuu.
Tavoitteena on ollut vahvistaa suoraa asiakkailta eli ikääntyneiltä omaishoitoperheiltä saatavaa näkemystä.
Kehittämishankkeen alkuvaiheessa laadittuun nykytilanteen kartoituksessa yksilöhaastatteluihin osallistui ikääntyneiden henkilöiden omaishoitajia (toimeksiantosopimuksella olevat). Lisäksi työpajassa sekä avoimessa keskustelutilaisuudessa oli osallistujina ikääntyneitä omaishoitajia. Heistä osa lähti mukaan myös kokemusasiantuntijuuspilotointiin, joka käynnistettiin kaupungilla ikääntyneiden palveluissa. Laadittaessa asiakkaille suunnattua kirjallista materiaalia, oli mukana myös asiakkaita.
Kehittämishankkeen aikana on luotu rakenteita, joissa eri toimijoiden yhteiset kohtaamiset mahdollistuvat.
Lisäksi esimerkiksi kokemusasiantuntijoiden mukana olo sekä työpajat on suunniteltu käytettäväksi myös jatkossa vakiintuneina työskentelymuotoina osana ikääntyneiden omaishoidon kehittämistä.
Yhteiskehittäminen on koettu antoisana. Poimimme tähän esimerkiksi työpajoista saadun palautekoonnin.
Työpajoihin osallistuneilta pyysimme palautetta palautelomakkeen avoimilla vastauksilla:
- mikä oli osallistujalle antoisinta
- mitä sai työpajasta omaan työhön
- puuttuiko työpajasta jotain, mitä osallistuja olisi toivonut tuotavan keskusteluun
- muuta palautetta
Mikä oli antoisinta?
- monialaiset tapaamiset ja keskustelut
- käytännönläheisyys ja siitä nousevien haasteiden ottaminen keskiöön
- alueellisesti yhteneväisten toimintamallien ja linjausten yhdessä pohtiminen ja määrittäminen
- mahdollisuus vaikuttaa työn tekemiseen ja yhteisten työtapojen pohdintaan
Mitä sait työpajasta omaan työhösi?
- uusia näkemyksiä
- toisten näkemykset ja hyvät vinkit
- käytännön työvälineitä, kuten fraasilista, omaishoitajan hyvinvointiopas
- haasteellisten asiakastilaisuuksien auki puhuminen tärkeää
- linjauksia ja varmistusta prosessin eri osista, kuten
- uuden asiakkaan prosessi
- omaishoitajan terveydentilan / soveltuvuuden arviointi
- vapaiden käyttöön liittyvät asiat (merkitys, edellyttäminen)
- yhteistyömahdollisuuksista asiakkaan kokonaisverkostossa (palvelut ja kunkin toimijan rooli)