Yhteistä työtä perheen kanssa – Yhteisövaikuttavuuden malli Kemissä
Kemissä, kuten muuallakin Suomessa ilmoitukset lastensuojeluun ovat kasvaneet ja huoli lasten / nuorten hyvinvoinnista on lisääntynyt kaikilla. Yhteisövaikuttavuudella toivotaan saatavan apua perheille jo niin varhaisessa vaiheessa, että järeämmiltä toimenpiteiltä vältyttäisiin.
Oivalla ja ymmärrä
Miten kemiläiset lapset, nuoret ja perheet voivat?
Yhteisövaikuttavuus monialaisen työn viitekehykseksi Kemissä -webinaari pidettiin torstaina 20.1.2022. Intranetissä webinaaria uutisoitiin tapahtuman jälkeen. Webinaari toteutettiin etänä teamsissä. Näyttöjen ääressä oli parhaimmillaan 55 henkilöä. Mukana oli kaupungin työntekijöitä eri toimialoilta, päätöksentekijöitä ja yhteistyökumppaneita.
Webinaariin oli saatu Oulusta vieraita kertomaan, miten Tuiran ja Kaakkurin kaupunginosissa on otettu käyttöön yhteisövaikuttavuuden toimintamallia monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi. Työelämän professori Mika Niemelä kertoi yhteisövaikuttavuuden teoriapohjaa, oppilashuollon päällikkö Tuula Takalo kertoi toimintamallin rakentumisesta systemaattiseksi käytännöksi laaja-alaisessa verkostotyössä ja palveluesimies Eija Viitala johdatti meitä Tuiran alueen konkreettiseen arjen työhön.
Kemin kaupungin työntekijät kertoivat ”akvaariopaneelissa”, miten heidän työn näkökulmasta kemiläiset lapset, nuoret ja perheet voivat. Mitä haasteita on ja miten haasteisiin voitaisiin parhaiten vastata. Yhdessä tekeminen ja jokaisen asiantuntijuuden tunnistaminen osana lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemisessa koettiin tärkeäksi ja yhteisövaikuttavuuden toimintamalli hyvin käyttökelpoiseksi toimintatavaksi tulevaisuudessa.
Kemissä, kuten muuallakin Suomessa ilmoitukset lastensuojeluun ovat kasvaneet ja huoli lasten / nuorten hyvinvoinnista on lisääntynyt kaikilla.
1) Lapsen / nuoren kanssa työskentelevällä herää huoli lapsen / nuoren ja perheen tilanteesta. Indikaattorina voi olla lapsen / nuoren käytöksen muuttuminen, esimerkiksi poissaolot koulusta, levottomuus tai muut käytökseen liittyvät muutokset. Tilanteeseen puuttuminen varhaisessa vaiheessa yhteisövaikuttavuuden keinoin voi estää ongelmien kasvamisen ja kasaantumisen.
2) Huolen havaitsija ottaa yhteyttä lapsen / nuoren huoltajiin ja kertoo yhteisövaikuttavuuden mallista ja ehdottaa palaverin koolle kutsumista huoltajien toivomien yhteistyötahojen kanssa.
3) Luvan saatuaan huolen havaitsija soittaa sosiaalitoimiston palveluohjaukseen, jossa yhteydenotto kirjataan yhteisövaikuttavuuden asiaksi omalle lomakkeelleen. Asiakkuuta sosiaalitoimeen tai lastensuojeluun ei automaattisesti synny.
4) Sosiaalitoimi arvioi tilanteen ja kutsuu tarvittavat ja huoltajien toivomat toimijat paikalle. Yhteistyötahoilla on kalenterivaraus kuukauden kahdelle päivälle, joten yhteistä aikaa ei tarvitse erikseen sopia.
5) Yhteisövaikuttavuuden palaverissa paikalla ovat lapsi /nuori, huoltaja(t), huolen tuoja sekä sovitut toimijat eri aloilta. Mukana voi olla sosiaalitoimi, oppilashuolto, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, neuvola, varhaiskasvatus, perheneuvola, koulu, nuorisotyö tai rikos- ja riita-asioiden sovittelu. Tarvittaessa mukaan kutsutaan myös muita toimijoita kuten seurakunta, järjestöt, nuorisopsykiatria tai poliisi.
6) Se, miten lasta / nuorta ja hänen perhettään voidaan auttaa parhaiten, sovitaan yhdessä yhteisövaikuttavuuden palaverissa. Samalla sovitaan toimijoista, jotka jatkavat työtä yhdessä perheen kanssa.
Yhteisövaikuttavuudella toivotaan saatavan apua perheille jo niin varhaisessa vaiheessa, että järeämmiltä toimenpiteiltä vältyttäisiin.
Lapset, nuoret ja heidän perheensä.