Yhteistä työtä perheen kanssa – Yhteisövaikuttavuuden malli Kemissä
Kemissä, kuten muuallakin Suomessa ilmoitukset lastensuojeluun ovat kasvaneet ja huoli lasten / nuorten hyvinvoinnista on lisääntynyt kaikilla. Yhteisövaikuttavuudella toivotaan saatavan apua perheille jo niin varhaisessa vaiheessa, että järeämmiltä toimenpiteiltä vältyttäisiin.
Toimintamallin nimi
Kemissä, kuten muuallakin Suomessa ilmoitukset lastensuojeluun ovat kasvaneet ja huoli lasten / nuorten hyvinvoinnista on lisääntynyt kaikilla. Yhteisövaikuttavuudella toivotaan saatavan apua perheille jo niin varhaisessa vaiheessa, että järeämmiltä toimenpiteiltä vältyttäisiin.
Lapsen / nuoren käytöksen muuttuminen, esimerkiksi poissaolot koulusta, levottomuus, kiusaaminen tai muut käyttäytymiseen liittyvät muutokset. Varhaisella puuttumisella tilanteeseen yhteisövaikuttavuuden keinoin voidaan estää ongelmien lisääntymistä ja kasaantumista. Yhteisövaikuttavuudella toivotaan saatavan apua perheille jo niin varhaisessa vaiheessa, että järeämmiltä toimenpiteiltä vältyttäisiin.
Miten kemiläiset lapset, nuoret ja perheet voivat?
Yhteisövaikuttavuus monialaisen työn viitekehykseksi Kemissä -webinaari pidettiin torstaina 20.1.2022. Intranetissä webinaaria uutisoitiin tapahtuman jälkeen. Webinaari toteutettiin etänä teamsissä. Näyttöjen ääressä oli parhaimmillaan 55 henkilöä. Mukana oli kaupungin työntekijöitä eri toimialoilta, päätöksentekijöitä ja yhteistyökumppaneita.
Webinaariin oli saatu Oulusta vieraita kertomaan, miten Tuiran ja Kaakkurin kaupunginosissa on otettu käyttöön yhteisövaikuttavuuden toimintamallia monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi. Työelämän professori Mika Niemelä kertoi yhteisövaikuttavuuden teoriapohjaa, oppilashuollon päällikkö Tuula Takalo kertoi toimintamallin rakentumisesta systemaattiseksi käytännöksi laaja-alaisessa verkostotyössä ja palveluesimies Eija Viitala johdatti meitä Tuiran alueen konkreettiseen arjen työhön.
Kemin kaupungin työntekijät kertoivat ”akvaariopaneelissa”, miten heidän työn näkökulmasta kemiläiset lapset, nuoret ja perheet voivat. Mitä haasteita on ja miten haasteisiin voitaisiin parhaiten vastata. Yhdessä tekeminen ja jokaisen asiantuntijuuden tunnistaminen osana lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemisessa koettiin tärkeäksi ja yhteisövaikuttavuuden toimintamalli hyvin käyttökelpoiseksi toimintatavaksi tulevaisuudessa.
Lapset, nuoret ja heidän perheensä.
Verkoston kokoaminen.
Toimijoiden sitoutuminen.
Yhteisten päivämäärien ja kellonaikojen sopiminen, mitkä on varattu yhteisövaikuttavuudelle.
Yhteisövaikuttavuuden verkoston johtoryhmä arvioi ja kehittää toimintaa.
Yhteisövaikuttavuuden verkoston johtoryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa arvioimaan ja kehittämään toimintaa. Toiminnan käynnistysvaiheessa kokoonnutaan tiheämmin.