Yhteistoimintamalli kotihoitoasiakkaiden yöaikaisen hoidon toteuttamiseksi/ Pohjois-Karjalan HVA
Kyseessä on kotihoidon ja pelastuslaitoksen välinen tiivis yhteistyö, jossa pelastuslaitos-ensihoito huolehtii kotihoitoasiakkaiden yöaikaisten käyntien toteuttamisesta tarvittavilla alueilla, ennalta sovituin ehdoin.
Oivalla ja ymmärrä
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella asuu 162 540 asukasta (tilanne 31.12.2022), alueen asukasmäärä on hiljalleen laskussa. Väestörakenne on ikääntyvä, suureti ikäluokat kasvattavat ikääntyvien asukkaiden määrää voimakkaasti ja näin ollen myös huoltosuhde tulee muuttumaan tulevina vuosina. Hyvinvointialueen kotihoidon piirissä on 1187 asiakasta (2022) (pohjois-karjala.fi).
Siun soten strategiassa tähdätään asiakaslähtöisiin, oikea-aikaisiin, sekä yhdenvertaisiin palveluihin (Siun sote 2023). Myös laki ohjaa tarjoamaan palveluita asiakaslähtöisesti, ja tasavertaisesti (Sosiaalihuoltolaki 8.7.2022/589).
Kotiin annettavien palveluiden osalta keskeistä on se, että ikäihmiset saavat hoidon ja hoivan sujuvasti ja laadukkaasti kotiin, jolloin matkustamiseen ja laitoksiin liittyvä stressi ja rasitus vähenevät. Tässä tulemme tarkastelemaan yhteistoimintamallia, jolla osaltaan turvata tätä kokonaisuutta. Lisäksi tämä yhteistyötapa edistää resurssien tarkoituksenmukaista ja taloudellista käyttöä sekä vastaa osaltaan meneillä oleviin ja kasvaviin terveydenhuollon resurssihaasteisiin vapauttamalla laitospaikkoja niitä tarvitseville ja ohjaamalla ammattihenkilöstön työpanosta taloudellisesti ja tehokkaasti. Yhteistoiminamallin avulla voidaan myös tukea ikäihmisen aiempaa parempaa selviytymistä kotona, jolla voi olla vaikutusta ikäihmisten kotihoidon asiakkuusaikoihin ja asumispalveluihin siirtymiseen.
Yhteistoimintamallin kehitystyö alkoi TulKoti-hankkeen toteuttamista nykytilakartoituksista, joilla selvitettiin käytössä oleva resurssi sekä resurssipotentiaali. Kartoitusta tehtiin sähköisten kyselyiden, haastatteluiden ja digitaalisista ohjelmista kerättävien tietojen avulla.
Samaan aikaan kartoitettiin myös ympärivuorokautista kotihoitoa tarvitsevien määrä ja ennuste. Nykytilakartoitusten perusteella luotiin arvio resurssien, kustannusten sekä tarpeiden kohtaamisesta.
Kehittämistyö jatkui aluekohtaisten toimintamalliehdotusten luomisella, huomioiden alueilla olevien toimijoiden mahdollisuudet toimintojen järjestämiseen. Henkilöstön näkemykset otettiin huomioon esimerkiksi järjestämällä sähköinen kysely, jossa pyydettiin esittämään näkemyksiä yötyön nykytilasta ja kehittämistarpeista. Tiedottamisesta vastasivat mm. hanketyöntekijät, yksiköiden esihlöt ja kotihoidon/ensihoidon päälliköt.
Toimintamallia on kehitetty kautta linjan tiiviissä yhteistyössä pelastuslaitoksen, ikäihmisten toimialueen/ kotihoidon, sekä hanketyöntekijöiden kesken.
Yhteistyömalli tukee hyvinvointialueen strategisia tavoitteita asiakaslähtöisten palveluiden tuottamiseksi tarjoamalla asiakastarpeiden mukaiset kotihoitopalvelut ympärivuorokautisesti koko Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella. Lisäksi malli tehostaa hyvinvointialueen toimintaa vapauttamalla päivystys- ja laitospaikkoja niitä tarvitseville, sekä tuomalla ensihoidon turvaa hyvinvointialueen aiakkaiden avuksi aiempaa nopeammin.
Kotihoidon ja pelastuslaitoksen yhteistyö tuo sujuvuutta palvelujen järjestämiseen. Henkilöstöä voidaan liikuttaa tarvelähtöisesti ja kehitetty toimintamalli tuo synergiaetua molemmille tahoille lisäämällä pelastuslaitokselle lisäkapasiteettia ja tarjoamalla kotihoidolle lisäresurssia yöaikaisten tehtävien hoitoon.
Toimintamallin vaikutusten arviointia tehdään monitasoisesti seuraamalla toiminnan määrällisiä ja laadullisia vaikutuksia. Arviointi kohdistuu muun muassa toiminnan taloudellisiin vaikutuksiin, sekä asiakas- ja työntekijätyytyväisyyteen. Jatkossa pyritään myös selvittämään mm. ikäihmisten päivystyskäyntien määrien muutosta.
Alkuvaiheessa toiminnan mittaaminen painottuu välittömiin vaikutuksiin, muun muassa asiakas- ja työntekijätyytyväisyyden, sekä palvelun kattavuuden arvioinnin kautta. Jatkossa toimintamallia tullaan arvioimaan yhä enemmän myös taloudellisten vaikutusten, sekä asiakasvirtoihin liittyviin muutoksiin peilaten. (mm- päivystyskäyntien muutos, kotihoitopalveluissa pysyminen vs asumispalveluihin siirtyminen)
Pelastuslaitokselle on tehty lisäresurssointia rekrytoimalla lisähenkilöstöä ja ottamalla päiväaikaisia hälytysajoneuvoja käyttöön ympärivuorokautisesti. Tämän mahdollistamiseksi on tehty määräaikaisia HTV siirtoja ikäalueelta pelastuslaitokselle.
Kohderyhmänä on kotihoidon asiakkaat Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella, etenkin niiden alueiden osalta, joissa ei aiemmin ole ympärivuorokautista kotihoitoa pystytty järjestämään kotihoidon omana palveluna.
Hankeaikana kartoitettiin kattavasti nykyinen kotihoidon asiakastarve ja käytettävät resurssit, sekä laadittiin ennustemalleja tulevien vuosien kotihoidon asiakas- ja resurssitarpeelle. Tässä selvitystyössä otettiin huomioon myös ympärivuorokautinen kotihoidon palvelutarve. Lisäksi selvitettiin työntekijöiden näkemyksiä kotihoidon yöaikaisen hoivan järjestämisestä, sekä pohdittiin mahdollisia liitännäisvaikutuksia käyttöön otettavien toimintamallien osalta.
Kuvittele ja kokeile
Yöaikaisen kotihoidon järjestämiseksi pohdittiin erilaisia toimintamalleja:
-kotihoitoyksiköiden mahdollisuudet alueiden yöhoidon järjestämiseen 3-vuorotyönä
-erillinen kotihoidon yöpartio-tiimi yöhoidon käyntien hoitajana alueellisesti useampien yksiköiden kesken
-asumispalveluyksiköiden mahdollisuudet kotihoidon yöaikaisten käyntien toteuttajana
-yöhoidon järjestäminen teknologiaan perustuen (turvapuhelin)
-ensihoidon mahdollisuudet yksittäisten käyntien toteuttajana (kenttäjohtajan kautta)
Nykytilakartoitusten pohjalta pohdittiin vaihtoehtoja ympärivuorokautisen kotihoitopalvelun tarjoamisen mahdollistamiseksi. Pelastuslaitoksen kanssa tehtävä yhteistyö osoittautui sopivaksi sekä kotihoidon, että pelastuslaitoksen näkökulmasta ja sen perusteella yhteistyömallia lähdettiin viemään eteenpäin.
Yhteistyötoimintamallista sovittiin seuraavaa:
-yhteistyötä tiivistetään lisäämällä pelastuslaitoksen palvelumuotoihin yöaikainen kotihoitopäivystys niille alueille, joille 24/7 palvelua ei oltu voitu järjestää kotihoidon omana toimintana.
-määräaikaisten HTV siirtojen myötä pelastuslaitos lisäsi rekrytointeja, joilla mahdollistettiin ensihoitopalvelun määrän lisäämistä kattamaan säännöllisen kotihoidon yöaikaisia käyntejä, sekä turvapuhelinhälytykset.
-käynneistä sovittiin, etteivät ne ole aikaan tarkasti sidottuja ja että niille on maximimäärä/alue/yö, jonka täyttyessä toiminnan järjestämistä tarkastellaan uudelleen.
Asiakastyytyväisyyden tarkastelu on monitasoista. Heti toimintamallin käyttöönoton jälkeen asiakastyytyväisyyttä on arvioitu työntekijätasoisen keskustelun avulla. Syyskuussa suoritetussa työntekijäkyselyllä pyydettiin arvioimaan myös työntekijöiden kokemuksia asiakkaiden tyytyväisyydestä saamaansa palveluun. Lokakuun aikana suoritamme myös asiakastyytyväisyyskyselyn, jossa yhteistoiminnasta kysytään asiakkailta itseltään, kyselyvastauksissa asiakkaita tukee tarvittaessa kotihoidon henkilöstö. Asiakaspalaute otetaan huomioon toimintamallin arvioinnissa ja jatkokehittämissä.
Yhteistyömalli on otettu käyttöön alueilla kevään 2023 aikana porrastetusti. Yhteistoiminamalli on sovittu alkuvaiheessa toteutettavan määräaikaisesti vuoden 2023 loppuun. Toiminnan arviointi aloitettiin heti suunnittelun ja käyttöönoton aikana Arviointia jatkosta tehdään loppuvuoden 2023 aikana.
Tavoitteena toiminnalle on mahdollistaa ympärivuorokautiset kotihoitopalvelut koko Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle.
Alun kokemukset ovat olleet lupaavia. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä saamaansa palveluun. Lisäksi sekä pelastuslaitoksen, että kotihoidon piiristä on viestitty, että yhteistyömalli on lähtenyt toimimaan hyvin ja asiakkaat on pystytty hoitamaan laadukkaasti yhteistyössä. Tiivis moniammatillinen yhteistyö voi hyödyttää ammattilaisten ymmärrystä ja arvostusta toistensa työstä ja tehostaa toimintarajat ylittävää yhteistyötä laajemminkin.
Kotihoitoasiakkaiden lisäksi yhteistoimintamalli on hyödyttänyt hyvinvointialueen muitakin asukkaita ensihoitoyksiköiden lisääntyneen määrän myötä.
Oleellista on, että asiakkaat ohjautuvat tarjolla olevien palveluiden piiriin mahdollisimman tehokkaasti. Palvelutarvetta on tärkeää arvioida systematisoidusti ja havaita ja toimia tehokkaasti asiakastarpeet ja tarjolla oleva palvelu yhdistäen niin että käytettävä resurssipotentiaali on palveluissa tehokkaasti käytössä.